Laiva

Wikipedia
Ohjattu sivulta Storo
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo vesikulkuneuvosta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla Laiva.
M/S Pride of Burgundy Calais'n edustalla.
M/S Rosella Kustaanmiekan salmessa.

Laiva on suurehko vedessä kulkeva alus.[1]

Laivoja valmistetaan eri käyttötarkoituksiin, kuten kaupankäyntiin, risteilyihin, rahdin tai autojen kuljetukseen. Risteilylaivat kulkevat usein samaa reittiä säännöllisillä aikatauluilla, toisin kuin muut laivat joiden reitit vaihtelevat.

Laivan koon ilmoittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivan koko määritellään yleensä ensisijaisesti sen kyvyllä kuljettaa lastia, joko painona tai tilavuutena.

Laivan tilavuus eli vetoisuus ilmaistaan joko laivan kokonaisvetoisuutena eli bruttovetoisuutena (GT) tai lastitilojen vetoisuutena eli nettovetoisuutena (NT). Vetoisuuden mittayksikkönä käytettiin vuoteen 1994 asti rekisteritonnia. Nykyisten mittaussääntöjen mukaan brutto- ja nettovetoisuudet ovat yksiköttömiä, logaritmisesti laskettuja lukuja.

Laivan kantavuus on aluksen lastin, polttoaineen, varusteiden ja henkilöiden suurin sallittu paino. Painon yksikkönä käytetään tonnia ja sen lyhenteenä on dwt tai joskus myös tdw (engl. deadweight tons, "kuollut paino").

Laivan uppouma on aluksen kelluessa syrjäyttämän vesimäärän paino tonneina ilmaistuna. Etenkin sota-alusten koko ilmoitetaan käyttämällä uppoumaa. Mikäli kauppa-aluksille ilmoitetaan uppouma on se silloin lastimerkkiin lastatun aluksen uppouma suolavedessä (1,025 t/m3).

Lästi on historiallinen tilavuus- ja painomitta, jota käytettiin myös ennen laivojen koon ilmaisemiseen.

Navigaation kannalta myös laivan ulkomitoilla kuten suurimmalla pituudella (L.O.A.), leveydellä, korkeudella, syväydellä ja vesilinjan pituudella on merkitystä.

Max-kokoluokat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panamax-tyyppiseksi kutsutaan laivaa, joka on kooltaan sellainen, että se mahtuu kulkemaan Panaman kanavan suluista. Myös muilla vesireiteillä on vastaavia alusten kokorajoituksista johdettuja luokkia kuten Suezin kanavan Suezmax ja Saimaan kanavan Saimax.

Laivatyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purjelaiva Christian Radich.

Laivat voidaan luokitella käyttövoimansa perusteella esimerkiksi: höyrylaiva, purjealus ja soutualus eli kaleeri.

Käyttötarkoituksensa mukaan laivat luokitellaan matkustaja-, kuivalasti-, säiliö- ja erikoisaluksiin. [1]

Matkustaja-aluksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuivalastialuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konttialus

Säiliöaluksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoisaluksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäänmurtajat Sisu ja Urho.


Kuivalastialustyyppejä
bibo (bulk in - bags out) irtolastin pussittaminen tapahtuu lastauksen aikana
boro (bulk + roro) irtolasti- ja roro-aluksen yhdistelmä, joka kuljettaa sekä irtolastia että pyörillä varustettuja yksiköitä
conro (container + roro) kontti- ja roro-aluksen yhdistelmä, jonka sisäkansille lastataan roro-menetelmällä ja sääkannelle kontteja nosturilla
floflo (floating on – floating off) uittamalla lastattava ja purettava alus, joka lastaamisen ja purkamisen ajaksi vajoaa syvemmälle veteen
kombiroro = ropax
lolo (lift on – lift off) alus, jonka lastinkäsittely tapahtuu nosturin avulla
monikäyttöalus eli yhdistelmäalus on alus, jota voidaan käyttää erilaisille lasti- ja liikennetyypeille
OBO (ore – bulk – oil) malmia, muuta kuivaa irtotavaraa tai öljyä kuljettamaan pystyvä alus, jonka ruuma on tehty helposti puhdistettavaksi lastityypin vaihtuessa
probo (product – bulk – oil) öljytuotteita, pehmeää irtotavaraa tai (kasvi/mineraali)öljyä kuljettamaan pystyvä alus. Alus on OBO:n kaltainen, mutta sen ruuma on pinnoitettu, jotta se voidaan puhdistaa hyvin lastityypin vaihtuessa. Pinnoite ei kestä kovien aineiden hankausta.
rocon =conro
rolo (roro + lolo) alus, jonka lastista osa lastataan ja puretaan ramppia pitkin, osa nosturilla
ropax (roro + passangers) matkustajarahtilaiva on matkustaja-autolautta, jossa on vähän matkustajapaikkoja ja josta huvittelupalvelut puuttuvat
roro (roll on – roll off) pyörillä varustettuja kuljetusvälineitä (autoja, perävaunuja, lauttavaunuja) kuljettava alus, joka lastataan ja puretaan ajamalla tai vetämällä lasti ajoneuvolla ramppia pitkin laivaan ja maihin
storo (stowable roro) ahdattava roro on alus, jonka lasti vedetään lauttavaunulla alukseen ja ahdataan vaunusta trukilla suoraan ruumaan. Purkaussatamassa lasti nostetaan trukilla lauttavaunuun ja vaunu vedetään laivasta ulos ramppia pitkin.
Propulsio
Laiva kulkee potkureiden, vesisuihkupropulsion, purjeiden tai airojen voimalla. Laivan nimen yhteydessä käytetään erilaisista voimanlähteistä tunnuksena etuliitettä:
DS diesel ship dieselalus; aluksen dieselmoottori on kytketty mekaanisesti potkuriin
GTS gas turbine ship kaasuturbiinilaiva
MF motor ferry dieselmoottorilautta
M/S, MS motor ship moottorialus; nimitystä käytetään dieselmoottorein varustetuista aluksista
MT motor tanker dieselmoottorinen säiliöalus
NS nuclear ship ydinkäyttöinen alus
S/S, SS steam ship höyrylaiva; aluksen pääkoneen käyttövoimana on höyry
TSS turbine steam ship höyryturbiinilaiva
TS turbine ship höyryturbiinilaiva,
sama kuin TSS
TT turbine tanker höyryturbiinisäiliöalus
Näytä lisää lyhenteitä

Laivaonnettomuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Haaksirikko

Laivan liikkeet aallokossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brosen shipsmovemensonthewave.svg

Laivan liikkeet aallokossa kuvataan koordinaatistossa (x, y, z), jonka origo on aluksen painopisteessä.

  • Akselit
    • x-akseli on pitkittäissuuntainen akseli, joka on positiivinen keulaa kohti
    • y-akseli on poikittaissuuntainen akseli, joka on positiivinen oikealle
    • z-akseli on pystysuuntainen akseli, joka on positiivinen ylöspäin
  • Suoraviivaiset liikkeet
    • työntyily, rullaaminen (tai kiihtyily) (englanniksi surge) on aluksen edestakaista pitkittäistä siirtymäliikettä x-akselin suunnassa [kuvassa n:o 3]
    • huojunta, vaaruminen (sway) on edestakaista poikittaista siirtymäliikettä y-akselin suunnassa [n:o 2]
    • kohoilu (heave) on edestakaista pystysuuntaista siirtymäliikettä z-akselin suunnassa [n:o 1]
  • Kulmaliikkeet
    • keinunta [Φ, fii] (roll) on edestakaista kulmaliikettä pitkittäisen x-akselin ympäri [n:o 6]
    • jyskintä [Θ, theeta] (pitch) on edestakaista kulmaliikettä poikittaisen y-akselin ympäri [n:o 5]
    • mutkailu [Ψ, psii] (yaw) on edestakaista kulmaliikettä pystysuoran z-akselin ympäri [n:o 4]

Etymologiaa ja nimistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanaa laiva arvellaan lainasanaksi germaanisista kielistä, germaaniseksi kantasanaksi on rekonstruoitu flauja. Sanan vastineita on myös balttilaisissa ja slaavilaisissa kielissä. Alkuperäinen merkitys lienee ollut jokin esihistoriallinen venetyyppi.

Sanalla alus viitattiin alun perin laivoihin ja veneisiin, nykyisin se merkitsee muutakin, kuten esimerkiksi avaruusalusta. Sana alus on johdos sanasta ala, ja viittaa siihen, että alus on kantamansa ihmisen tai lastin alapuolella.

Suomessa ja sukulaiskielissä omaperäisiä nimityksiä laivoille tai veneille ovat aluksen lisäksi esimerkiksi vene, joka merkitsee nykyisin hyvin pientä, kannetonta laivaa, haapio ja honkio, jotka merkitsevät yhdestä puusta tehtyä venettä, uisko, joka merkitsee tietyntyyppisiä purjealuksia, saima, joka tarkoitti Laatokalla käytettyä purjealusta, ja haaksi, joka on vanha laivojen ja veneiden yleisnimitys.

Katso myös: Perinteistä suomalaista vesillä liikkumisen sanastoa

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. MOT Kielitoimiston sanakirja. Hakusana laiva. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy, 2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta laiva.