Kaleeri
Wikipedia
Kaleeri on pääasiassa soutamalla liikuteltava laiva. Useimmissa kaleereissa on myös purjeet.
Kaleereita on käytetty Välimerellä ehkä jopa 3000-luvulla eaa. alkaen. Kaleereita käyttivät ja kehittivät etenkin foinikialaiset ja antiikin kreikkalaiset.
Kaleerit voidaan luokitella soutajien sijoittelun ja lukumäärän mukaan. Dieerissä on kaksi airorivia kummallakin puolella. Kolmella airorivillä varustetetut suuremmat ja merikelpoisemmat kolmisoudut eli trieerit olivat Antiikin aikoina pääasiallisia sota-aluksia. Neli- ja viisisouduissa oli oletettavasti myös kolme airoriviä, mutta yhdessä airossa oli useampia soutajia.
Taistelussa kaleerien päämääränä oli puskemalla upottaa vihollisalus. Tätä varten kaleerien keulassa oli erityinen puskuri. Viimeisen kerran kaleereita käytettiin taistelussa Välimerellä vuonna 1770. Muutama yksittäinen kappale säilyi Espanjan käytössä 1800-luvun alkuun asti. Niitä käytettiin rangaistusvankien sijoituspaikkoina. Lopullisesti kaleerit katosivat Napoleonin vallan aikana: hän katsoi niiden käytön haaskaukseksi ja kaleereille tuomitut vangit siirrettiin raskaisiin pakkotöihin, tyypillisimmin suurten satamien lastaajiksi.
Matalammalla Itämerellä Ruotsilla oli kaleereista koostunut saaristolaivasto. Viimeiset Itämeren kaleerit osallistuivat Suomen sotaan vuonna 1809. Itämerellä kaleerit syrjäytti soutufregatti: se oli kylläkin hitaampi ja kömpelömpi soudettava kuin kaleeri, mutta tulivoimaltaan ja purjehduskyvyltään parempi.
Kaleerin syrjäytti purjealusten rakennustaidon ja asetekniikan kehitys. Kaleerissa oli vain muutama tykki edessä, kun purjelaivaan saattoi tykkiportin keksimisen jälkeen sijoittaa kymmeniä tykkejä.
[muokkaa] Fiktiossa
Elokuvassa Merihaukka piirretään romantisoitu joskin kohtuullisen oikeapohjainen kuva Filip II:n aikaisesta espanjalaisesta kaleerilaivasta.
