RMS Empress of Ireland

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
RMS Empress of Ireland
Empress of Ireland.jpg
Empress of Ireland
Aluksen laji valtameriristeilijä
Lippuvaltio Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Kotipaikka Liverpool
Omistaja Canadian Pacific Steamship Company
Rakennustelakka Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan, Skotlanti
Vesillelasku 27. tammikuuta 1906
Kastettu 27. tammikuuta 1906
Neitsytmatka 29. kesäkuuta 1906
Kohtalo uponnut 29. toukokuuta 1914, törmättyään yhteen SS Storstadin kanssa
Suurin pituus 174,1 m
Leveys 19,99 m
Bruttovetoisuus (GT) 14191
Pääkoneisto höyrykoneet
Nopeus

20 kn

Matkustajakapasiteetti 1580

RMS Empress of Ireland oli Canadian Pacific Railway -rautatieyhtiön omistama höyrylaiva, joka oli tarkoitettu Quebec Cityn ja Liverpoolin väliseen Atlantin siirtolais- ja matkustajaliikenteeseen. Laiva upposi Kanadan merihistorian pahimmassa onnettomuudessa 29. toukokuuta 1914. Siinä hukkui 1015 ihmistä, 462 pelastui. Empress of Irelandin matkustajauhrien määrä 840 oli suurempi kuin RMS Titanicin (804). Matkustajauhreissa oli myös 70 suomalaissiirtolaista.[1]

Empress of Ireland laskettiin vesille 26. tammikuuta 1906. Aluksen pituus oli 174 metriä, leveys 20,1 metriä, ja sen bruttopaino oli 14 191 tonnia. Kaksipotkurisen aluksen liikennöintinopeus oli 18 solmua (33 km/h), ja se saattoi kuljettaa 1 580 henkeä. Aluksen sisaralus oli RMS Empress of Britain. Alun perin aluksen nimeksi oli tarkoitus tulla Empress of Austria, mutta nimi muutettiin ennen vesillelaskua. Empress of Ireland aloitti ensimmäisen Atlantin-matkansa 29. kesäkuuta 1906, ja osoittautui pian yhdeksi luotettavimmista ja nopeimmista aluksista pohjoisella reitillä.

Canadian Pacific -yhtiö käytti aluksia Atlantin ylittävään matkustajaliikenteeseen, ja mainosti laivayhteyttään lyhyimpänä reittinä Atlantin ylitse. Laivoilta oli suora yhteys Canadian Pacific Railwayn junilla länteen Quebec Citystä ja Montrealista.

Haaksirikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

28. toukokuuta 1914 Empress of Ireland lähti Quebec Citystä kello 16.30 paikallista aikaa, määränpäänään Liverpool Englannissa. Laivalla oli 1 477 matkustajaa ja miehistön jäsentä.

Aikaisin seuraavana aamuna alus höyrysi pitkin Saint Lawrencen jokea tiheässä sumussa. Empress of Ireland oli lähellä Pointe-au-Père'n niemeä lähellä Rimouskin kaupunkia, kun kello kahden aikaan aamulla sumusta työntyi esiin norjalaisen hiililaiva Storstadin keula.

Storstad törmäsi lähes suorassa kulmassa Empress of Irelandin tyyrpuurin (oikeanpuoleiseen) kylkeen. Törmäyksessä Storstad tunkeutui Empressin kylkeen lähes viiden metrin syvyyteen, ruhjoen kylkeen valtavan aukon. Tämän jälkeen laivojen liike-energia ajoi laivat erilleen. Storstad säilyi lähes vahingoittumattomana, mutta Empress of Ireland alkoi upota nopeasti. Vesitiiviit ovet olivat olleet auki, vaikka alus kulki huonoissa olosuhteissa.

Empress of Ireland kaatui oikealle kyljelleen ja upposi vain 14 minuuttia törmäyksen jälkeen, huolimatta päällikkö Henry George Kendallin yrityksistä ohjata alus rantaan. Turmassa menehtyi 1 012 henkeä, vain 473 pelastui.

Turma on suurin yksittäinen, mikä on kohdannut Pelastusarmeijaa; Lontoon suurkokoukseen matkalla olleista kahdestasadasta kanadalaisesta pelastusarmeijalaisesta pelastui vain kolme.

Huomattavaa osaa turman uhreista ei pystytty tunnistamaan. Tunnistamattomat uhrit haudattiin lähelle rakennettuun hautausmaahan, jota Canadian Pacific Railway pitää edelleen kunnossa.

Teoriat turmasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onnettomuus aiheutti paljon arvailuja ja villejä teorioita. Eräs niistä koskee laivojen sijaintia Saint Lawrencen vesiväylällä sumun noustessa. Ennen tätä molemmat laivat olivat vielä nähneet toisensa ennen sumun nousemista. Todistuksensa mukaan päällikkö Kendall oli pysytellyt lähellä rantaa laivan joutuessa sumuun, jolloin hän oli käskenyt käyttää koneita taaksepäin pysäyttääkseen laivan, ja laiva pysähtyi kahdeksaksi minuutiksi. Samaan aikaan Storstad suoritti jyrkän 90 asteen käännöksen oikealle, ja törmäsi Empressin kylkeen.

Toisen teorian mukaan Empress kulki pohjoiskoilliseen kohti väylän keskilinjaa, suoraan Storstadin reitin poikki.

Loppujen lopuksi suuri ihmishenkien menetys johtui kolmesta asiasta:

  • se kohta Empressin rungossa johon Storstad törmäsi oli keskellä laivaa, jolloin vesi pääsi nopeasti tulvimaan keulaan ja perään, ja aiheuttamaan kaatumisen
  • kaikki venttiilit (ikkuna-aukot) eivät olleet kiinni onnettomuuden tapahtuessa
  • vesitiiviitä ovia ei ollut suljettu ennen onnettomuutta

RMS Empress of Ireland fiktiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jännityskirjallisuudessa Empress of Ireland esiintyy ainakin Clive Cusslerin bestseller-romaanissa Night Probe (suom. Aavejuna), jossa laivan hylystä etsitään laivan mukana uponnutta Pohjois-Amerikan sopimusta.

Kanadansuomalainen Karen Autio on kirjoittanut aiheesta fiktiivisen lastenkirjan Second Watch. Kirjan päähenkilönä on suomalaissyntyinen Saara-tyttö, joka pelastuu onnettomuudesta. Karen Aution omat isovanhemmat olivat suomalaisia siirtolaisia, joiden ystäviä oli menehtynyt laivaonnettomuudessa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arto Tuominen: Empress of Ireland – 70 suomalaissiirtolaista syvyyksiin. Siirtolaisuusinstituutti – Migrationsinstitutet, . Turku – Åbo 1999: Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.4.2012.
  2. Second Watch, Goodreads.com. Viitattu 29.5.2014.