Somalian sota 2006–

Wikipedia
Ohjattu sivulta Somalian sota 2006
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Somalian sota
Osa Somalian sisällissotaa
Päivämäärä:

20. joulukuuta 2006 – 2009

Paikka:

Eteläinen ja keskinen Somalia

Lopputulos:

Islamistihallituksen syrjäyttäminen,
Somalian väliaikaishallitus hallitsee Mogadishua ja eteläistä Somaliaa,
Klaanien väliset taistelut jatkuvat yhä

Osapuolet

Flag of the Islamic Courts Union.svg Islamilaisten oikeusistuinten liitto
Flag of the Islamic Courts Union.svgSomalian vapautuksen allianssi
Al-Shabaab
Flag of the Islamic Courts Union crossed swords.svgAl-Qaida
Eritrean lippu Eritrea
mujahideenit

Etiopia
Somalian lippu Somalian siirtymäkauden hallitus
Flag of Somalia Sky Blue.svgPuntmaa
Somalian lippuGalmudug
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Afrikan unionin johtamat AMISOM-joukot (pääasiassa ugandalais-ghanalais-nigerialais-malawilais-burundi-lais-kenialaisia rauhanturvaajia)

Komentajat

Flag of the Islamic Courts Union.svg Hassan Dahir Aweys
Flag of the Islamic Courts Union.svg Sharif Ahmed
Flag of the Islamic Courts Union.svg Hasan Hersi "Turki"
Flag of the Islamic Courts Union.svg Adan Ayrow

Flag of Somalia.svg Barre Adan Shire "Hirale"
Flag of Somalia.svg Abdi Qeybdid
Flag of Somalia.svg Adde Musa (Puntmaa)
Flag of Ethiopia.svg Meles Zenawi
Flag of the United States.svg Patrick M. Walsh
Flag of the United Kingdom.svg Bruce Williams

Vahvuudet

10 000–30 000 sotilasta

Somalia; 10 000 sotilasta
Etiopia; 10 000 sotilasta
AMISOM; 5 250 sotilasta

Tappiot

2 000 taisteluissa kuolleita (Etiopian mukaan)
3 000+ haavoittuneita

400+ kuollutta, joista etiopialaisia 225

Somalian sodan taistelut
BaidoaBandiradleyBeledweyneJowharMogadishuJilibKismayoRas Kamboni

Somalian sota on Somaliassa meneillään oleva aseellinen konflikti, jossa Etiopia ja sen tukemat Somalian väliaikainen hallitus taistelivat aluksi Somaliassa toiminutta islamilaista oikeusistuinten liittoa ja muita aseellisia ryhmittymiä vastaan. Sota laajeni kuitenkin hyvin nopeasti siviiliväestöä kohtaan ja Human Right Watch on raportoinut Etiopian joukkojen kohdistaneen laajaa joukkomurhaa siviiliväestöä kohtaan. Siviiliväestöön kohdistunut teloitus on arviointi human right watchin ja muiden järjestöjen tekemistä tilastoista jossa on kuollut 30 000-120 000 siviiliä Mogadishussa vuoden aikana. Etiopian joukkoja ei ole saatu minkäänlaiseen sotatuomioistuimeen asian tiimoilta johtuen Somalian hallituksen riippuvuudesta kansainvälisistä yhteisöstä johon Etiopia vahvasti kuuluu. Myöskin pakolaisiksi on somaliasta ajautunut konfliktin myötä arviolta 200 000-1 000 000 ihmistä. Al-Shabaabin uskotaan syntyneen sodan jälkipyykeistä, sodan synnyttäen aluksia itseään vastarintataistelijoiksi nimittäviä ryhmittymiä jotka ovat myöhemmin vieneet maata tuhon partaalle. Al-Shabaab sai aluksi tukensa tavallisilta somalialaisilta jotka olivat menettäneen perheenjäseniään ja omaisuuttaan Etiopian aiheuttaman kansanmurhan seurauksena. Järjestö on kuitenkin nopeasti vienyt ihmisten uskoa teloittamalla, räjäyttämällä ja tappamalla omia kansalaisiaan uskon nimissä. Nykyään somalian turvallisuus tilanne on heikko juuri al-Shabaabin aiheuttaman kaaoksen ja murhien takia. Afrikan unionin joukkojen (Amisom) saavuttua Somaliaan Ugandan armeijan johdolla oli taas kohdistunut Somalialaiseen siviiliväestöön raakoja joukkosurmia, Amisomin epäiltyä Al-shabaabin piileskelevän siviilien keskellä. Selkkaukset seurasivat hyvin pitkälti sitä kaavaa, että torissa jossa on täynnä siviilejä ampuu Al-Shabaabin kannattaja muutaman laukauksen kohti Amisomin joukkoa johon Amisomin joukot vastasivat jatkuvasti raskailla ammuksilla ja tykistöillä jossa kuoli hyvin suuri määrä siviilejä päivittäin. Tämä oli Al-Shabaabin taktiikka käänyttää kansaa Amisomin joukkoja vastaan ja Amisomin joukot vastasivat jatkuvasti liiallisella voiman käytöllä tappaen sadoittain siviilejä yhteen paikkaan. Näistä tapahtumista ei länsimaisissa medioissa raportoitu tai otettu kantaa, koska ulkomainen sekä kotimainen media koki Somalian liian vaaralliseksi sotatantereeksi, jolloin yleisesti sotarikokset pysyivät Somalian rajojen sisällä ja tätä hyväksikäyttäen ulkomaiset joukot häikeilemättömästi käyttivät sitä hyväkseen. Myöskin teloitukset ja raiskaukset siviiliväestöä kohtaan olivat arkipäivää Amisomin joukkojen tunkeutuessa somaliaan. Kenian joukkojen saavuttua Somalian eteläosiin vuonna 2011 olivat he tulleet sen varjolla että Somalian ja Kenian rajalta on siepattu ihmisiä, sieppauksia on voinut tapahtua mutta ainakin epäillyt ryhmittymät kuten Al-shabaab on toistuvasti kieltänyt kyseiset sieppaukset. Mahdollista on myös. että jotkin toiset aseelliset siviilit tai ryhmittymät ovat voineet toteuttaa sieppaukset, jos niitä on ylipäätänsä tapahtunut. Silloisen presidentin Sheikh Sharif Ahmedin ollessa vallassa oli hän jyrkästi kieltänyt Kenian joukkoja tuomasta sotilaitaan sisälle somaliaan. Kenian armeijan joukot tästä huolimatta tulivat somalian rajojen sisälle surmaten siviilejä ja lapsia tykistöillä ja pommituksilla Kismaion kaupungissa eteläsomaliassa. Myöskin USA:n miehittämättömät lennokit (drones) ovat suorittaneet pommituksia jotka ovat tehneet laajaa tuhoa ja joissa on saanut surmansa lukuisia määriä siviilejä, viimeksi mainituista joukko lapsia koraanikoulussa opiskelemassa. Somalian nykyinen hallitus syyttää Kenian joukkoja siviilisurmista, sekä siitä, että Kenian armeijan joukot eivät ole päästäneet hallituksen edustajia tarkastukselle sisälle Kismaion kaupunkiin josta EU ja YK yhdessä Somalian hallituksen kanssa on syyttänyt vievän hiiltä ja polttavan Metsää tuhansia hehtaareja. Al-Shabaab on Somalialaisten vihollinen, eikä heidän tekemisillään ole jalansijaa islamissa, kuitenkin Al-Shabaabin edustajat ovat yleisesti sitä mieltä että Kenian armeijan joukot ovat tunkeutuneet heidän reviirilleen ja tappaneet heidän kansalaisiaan ja muslimeja häikäilemättömästi, tämä on vahvistanut Al-Shabaabin mielipidettä siitä, että he vastaavat Kenian joukkojen tunkeutumista Somaliaan sillä, että he ovat vuorostaan tunkeutuneet Kenian maaperälle, ja konfliktit ovat ajautuneet pahemmaksi ja kärjistyneet siihen mitä tapahtui WestGaten ostoskeskuksessa, jossa Al-Shabaab tappoi siviilejä, vaikkakin heidän mielestään he väärillä ajatuksilla uskovat kostavan Kenian armeijan ja länsimäiden omat toimet ja siviilisurmat somaliassa. Somalialaiset ovat aina ottaneet maltillista kantaa Islamista, jossa terrorismilla ei ole mitään jalansijaa, näin ollen pienryhmittymät tai joukko ääripää-liikkeitä eivät näyttele Somalian kansaa ja yhteisöä millään tavalla tuolla erilaisten konfliktien runtelemassa maassa. Somalian sota on Somaliassa meneillään oleva aseellinen konflikti, jossa Etiopia ja sen tukema Somalian väliaikainen hallitus taistelevat islamilaista kattojärjestöä Islamilaisten oikeusistuinten liittoa ja muita aseellisia ryhmittymiä vastaan tarkoituksena saada maa komentoonsa. Sota alkoi virallisesti 21. joulukuuta 2006, kun islamistien johtaja šeikki Hassan Dahir Aweys julisti, että "Somalia on sotatilassa ja kaikkien somalien pitäisi ottaa osaa taisteluun Etiopiaa vastaan". Etiopian pääministeri Meles Zenawi julisti maan olevan sodassa islamisteja vastaan 24. joulukuuta 2006. Etiopialaiset ovat kristittyjä, ja pelko islamin vaikutusvallan kasvusta on osin pelon taustalla.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. joulukuuta taistelut alkoivat väliaikaishallituksen pääkaupungin Baidoan lähellä. Ryhmien johtajat pitivät avoimena mahdollisuuden osallistua rauhanneuvotteluihin EU:n välityksellä. 22. joulukuuta Etiopian hallitus ilmoitti lähettäneensä Baidoaan 20 T-55-panssarivaunua ja neljä taisteluhelikopteria. 26. joulukuuta islamistit vetäytyivät kaikilla rintamilla. 27. joulukuuta hallituksen joukot valtasivat Jowharin, 90 kilometriä Mogadishusta pohjoiseen. Samana päivänä Islamilaisten oikeusistuinten liiton johtajat erosivat Somalian hallituksen ja Etiopian joukkojen lähestyessä pääkaupunkia ja luovuttivat Mogadishun hallinnan sen asukkaille välttääkseen verilöylyn ja kaupungin tuhon.[1]

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeinen liiton hallussa ollut kaupunki Kismayo, joka sijaitsee 300 km etelään Mogadishusta, vallattiin 1. tammikuuta. Taisteluja käytiin Jilibissä, 100 km kaupungista pohjoiseen, ja sen jälkeen joukot vetäytyivät etelään kohti Kenian rajaa.[2] Ras Kambonin taistelu, joka alkoi 5. tammikuuta, johti islamistien vetäytymiseen alueelta. Yhdysvallat tuki hyökkäystä AC-130-maataistelukoneilla ensisijaisena tavoitteenaan eliminoida alueella toimivat Al-Qaedan jäsenet.[3] Osan sen johtajista uskotaan paenneen Jemeniin.[4] Taistelut Mogadishusta kiihtyivät maaliskuun lopussa, ja yli tuhannen ihmisen arvioitiin kuolleen. Islamistit aloittivat itsemurhaiskut etiopialaisia ja somalialaisia joukkoja vastaan. Kesäkuussa Mogadishussa puhjenneiden levottomuuksien jälkeen viranomaiset julistivat pääkaupunkiin ulkonaliikkumiskiellon. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi Afrikan Unionin rauhanturvajoukot Somaliaan puoleksi vuodeksi. Taistelut puhkesivat Mogadishussa. Punaisen ristin mukaan taistelut olivat pahimmat 15 vuoteen. Yli 320 000 somalia pakeni. Satoja kuoli. Merirosvot uhkasivat ruokalähetyksiä.

Yhdysvaltojen laivasto ampui kohteita, joissa Al–Qaedan epäiltiin toimivan Puntlandissa. Pääministeri Ghedi pelastui itsemurhapommittajalta asunnossaan. Etiopian pääministeri Meles Zenawi kävi Mogadishussa ja lupasi vetää joukkonsa, kun rauhasta saadaan pysyvä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch väitti Etiopian, Somalian hallituksen ja kapinallisjoukkojen syyllistyneen sotarikoksiin. Syyskuussa vastarintajoukot kokoontuivat Asmarassa Eritreassa ja suunnittelivat diplomaattista ratkaisua. Etiopian joukot ampuivat ulkomaisia joukkoja vastustavia mielenosoittajia Mogadishussa. Raskaimmat taistelut sitten huhtikuun. Etiopialaiset toivat lisäjoukkoja kaupunkiin. Marraskuussa hallitus sulki yksityiset radioasemat Radio Shabelle, Radio Simba ja Radio Banadir. YK:n edustaja kuvasi Somalian kriisiä pahimmaksi Afrikassa ja esitti kansainvälisen oikeuden käyttöä. Nur Addesta tuli uusi pääministeri. Somalialaisten pakolaisten määrä nousi miljoonaan, kun pääkaupungista pakeni 200 000. Etiopian joukot poistuivat joulukuun lopulla Gurielista, jossa olivat majoittuneet Suomen kehitysyhteistyövaroin rakennettuun terveyskeskukseen palatakseen sinne uudestaan puoli vuotta myöhemmin.[5] Elokuussa kaksi somalialaista toimittajaa sai surmansa Mogadishussa. Toinen toimittajista oli kritisoinut radio-ohjelmissaan Somalian hallitusta ja islamisteja.[6]

Somalian historia
Laas Geel.jpg

Aksumin kuningaskunta
Brittiläinen Somalimaa
Italian Somalimaa
Ranskan Somalimaa
Siad Barren diktatuuri
Ogadenin sota
Somalian sisällissota
Somalian sota 2006–

n  k  m

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa Burundi lähetti 440 miestä Afrikan unionin joukkoihin Mogadishuun. Yhdysvallat laukaisi ohjuksen Dhobleen kohteenaan al-Qaeda. Islamistien kapina laajeni.

Euroopan Unioni pyysi kansainvälistä apua merirosvouksen lopettamiseksi Somalian rannikolla. Huhtikuussa Yhdysvaltain ohjus surmasi al-Shabaab-ryhmän johtajan Aden Hashi Ayron, ja samalla kuoli ja haavoittui useita siviilejä. Toukokuussa Etiopian pääministeri Meles Zenawi sanoi pitävänsä joukot Somaliassa kunnes "jihadistit" on lyöty. YK:n turvallisuusneuvosto kutsui ulkomaisia laivastoja ottamaan kiinni merirosvot Somalian rannikolta. Kesäkuussa siirtymäkauden hallitus solmi tulitauon oppositioryhmä "Somalian vapautuksen allianssin kanssa. Islamilaisten tuomioistuinten joukkojen johtaja Hassan Dahir Aweys hylkäsi hallituksen tarjoaman sopimuksen, jonka mukaan etiopialaiset poistuisivat Somaliasta 120 päivässä. Hän lupasi suostua rauhaan vasta Etiopian joukkojen poistuttua maasta. Heinäkuussa YK:n kehitysohjelman johtaja Somaliassa, Osman Ali Ahmed saa surmansa asemiesten laukauksista Mogadishussa. Kaikki sodan osapuolet tuomitsevat ampumisen[7].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Somalinet.com
  2. Somali militia abandon stronghold BBC. Viitattu 10.01.2007.
  3. Useita kuoli Yhdysvaltain iskuissa Somaliaan HS.
  4. Somali leader arrives in capital BBC. Viitattu 10.01.2007.
  5. Mogadishuun julistettiin ulkonaliikkumiskielto Helsingin Sanomat.
  6. Kaksi suosittua toimittajaa surmattiin Somaliassa Helsingin Sanomat. Viitattu 11.08.2007.
  7. Timeline: Somalia

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]