Lex Karpela

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hallituksen esitys 28/2004 on esitys tekijänoikeuslain ja rikoslain muutokseksi. Lain esityössä lain tarkoitukseksi määritellään Suomen tekijänoikeuslainsäädäntö Euroopan unionin saattaminen tekijänoikeusdirektiivin 2001/29/EY mukaiseksi. Lain esitteli tasavallan presidentille allekirjoituksella vahvistettavaksi kulttuuriministeri Tanja Karpela ja lakiin viitataan usein nimellä Lex Karpela[1].

Lainmuutosten tarkoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lainmuutoksen tarkoitus oli päivittää tekijänoikeuslainsäädäntöä digitaaliseen ympäristöön ja verkkoympäristöön liittyvien erityispiirteiden osalta, ja saattaa kansallisesti voimaan tekijänoikeusdirektiivin edellyttämät muutokset. Lisäksi uudistukseen sisältyy direktiivistä johtumattomia kansallisia lainsäädäntöratkaisuja.

Lainmuutoksen pääpiirteet ovat:

  • Luvattomasta tiedostojen jakelusta voidaan rangaista tekijänoikeusrikoksena, vaikka jakelu ei tapahtuisikaan ansiotarkoituksessa.
  • Laittoman aineiston lataaminen internetistä tulee kielletyksi. Yksityiseen käyttöön kopioinnista ei rangaista, mutta se voi johtaa korvauksiin jos kopioija tietää tai hänen olisi pitänyt tietää materiaalin olevan laitonta.
  • Laittomasti valmistettujen teosten ja aineiston maahantuonti on kielletty.
  • Kopiosuojauksen purkaminen teoksen kopiointia varten tulee kielletyksi. Kopiosuojauksen purkaminen teoksen katselemista tai kuuntelemista varten on edelleen sallittua.
  • Euroopan talousalueen ulkopuolelta lain voimaantulon jälkeen hankittuja teoksia voi levittää edelleen vain jos ensimmäinen myynti ETA:n sisällä on tapahtunut tekijän suostumuksella. Yksityiskäyttöön hankitun teoskappaleen saa levittää edelleen kuten ennenkin.
  • Arkistot, kirjastot ja museot voivat valmistaa teoksista kopioita sisäisiä käyttötarpeitaan varten millä tahansa tekniikalla. Aineiston näyttäminen tietokonepäätteeltä laitoksen tiloissa on sallittua.
  • Teoksesta voi valmistaa kappaleita vammaisia varten erikoistekniikoita käyttäen lupaa kysymättä.
  • Julkaistua teosta saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä ilman korvausta.

[2]

Lainmuutoksen seurauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehokkaan kopiosuojauksen kiertämisen kielto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden lain pykälä 50 a §[3] kieltää kopioinnin omaan käyttöön jos teos on suojattu "tehokkaalla teknisellä toimenpiteellä". Tehokkaankin suojauksen saa kuitenkin kiertää saadakseen hankkimansa tai haltuunsa saamansa teoksen kuultavilleen tai nähtävilleen.

Rajoitus on kiistanalainen ja tulkinta jääkin nähtäväksi. Kopiosuojauksen voi selvästi kiertää saadakseen teoksen ylipäänsä toimimaan, mutta epäselvää on, voiko kopiosuojatusta teoksesta tehdä kopion saadakseen sen käyttöönsä jollain käyttäjälle tarkoituksenmukaisemmalla laitteella. Esimerkiksi, voiko kopiosuojatusta CD-levystä tehdä kopion jotta sen saisi kuulumaan autostereossa tai DVD-soittimessa, jossa alkuperäinen kopiosuojattu ei toimi, tai voiko suojauksen kiertää saadakseen levyn kuulumaan MP3-soittimessa.

Sananvapauskysymys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pykälässä 50 b §[4] kielletään pääasiassa kopiosuojausten kiertoon tarkoitettujen tuotteiden tai palvelujen levittämisen. Lain perusteluissa[2] mainitaan että kiertämisohjeiden tarjoaminen organisoidun tai kaupallisen palvelun puitteissa voi olla laissa mainittua kiellettyä teknisen toimenpiteen kiertämiskeinon levittämistä. Mm. Piraattipuolue näkee tämän sananvapauden rajoittamisena.

Perustuslakivaliokunta kommentoi teknisiä suojauksia sananvapausnäkökulmasta toteamalla, että viime kädessä kysymys on henkilön oikeudesta katsella ja kuunnella teosta. Sananvapauden rajoittamisena voidaan siis myös pitää sitä, että teknisten suojausten avulla oikeudenhaltija voi periaatteessa yksipuolisesti määrätä kuka, missä tai milloin ei saa lukea, katsoa tai kuunnella julkaistua teosta.[5]

Arvioituja vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laki kieltää myös tekijänoikeuden alaisten ilman oikeudenhaltijan lupaa levitettävien teosten lataamisen Internetistä omalle tietokoneelle, mutta ei tee siitä rangaistavaa. Sen sijaan kopiosuojausten kierrosta yksityiseen käyttöön hankitusta teoksesta henkilökohtaiseen käyttöön tehtävää kopiota tehtäessä laki määrää sakkorangaistuksen. Ranskan saman direktiivin alaisessa immateriaalilaissa saa aina ottaa varmuuskopion.

Käytännössä tämä ohjaa kaupan suurempiin jakelukanaviin sekä lisää tiedostojen verkkomyyntikauppaa, jolloin esimerkiksi levyjen ja elokuvien myynti pienissä jakelupisteissä menettänee merkitystäänlähde?. Samalla toivotaan, että äänitteiden ja videokuvien luvaton kopiointi vähenisi. Samalla sisältö tulee laitesidonnaisemmaksi, mikä rajoittaa laitemarkkinoiden vapaata kehitystälähde?.

Omistusoikeuden saadessa vahvemman suojan tekijänoikeuden osalta saattavat myös kuluttajien oikeudet ja kansalaisten yksityisyyden suoja sekä sananvapaus kärsiä.lähde?

Kommentaareja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeustieteellistä kommentaaria ei lain osalta ole Suomessa viety pitkälle. Esimerkiksi Pirkko-Liisa Haarman ei 2006 ilmestyneessä kirjassaan Tekijänoikeus ja lähioikeudet tarkastele juurikaan lain esittelyä perusteellisemmin Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutoksen aiheuttamia todennäköisiä seurauksia.[6]

Tulkinnan epämääräisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetusministeriö pyrki selventämään 13. syyskuuta 2005 tiedotteella lain sisältöä virheellisesti, mikä meni Jukka Liedeksen haastatteluna Helsingin Sanomiin 16. syyskuuta. Maanantaina 19. syyskuuta Jukka Liedes peruutti aikaisemman lausuntona ilmoittaen panneensa "mutkat suoriksi". Opetusministeriö poisti tiedotteen verkkosivuiltaan, mutta ei toimittanut oikaisua. Opetusministeriöstä tulevan tiedon oikeellisuuteen ja luotettavuuteen viitattiin myöhemmin myös 4. lokakuuta lainmuutosta koskevassa eduskuntakeskustelussa.

Lakiesityksen tultua suureen valiokuntaan sivistysvaliokunnasta, esitti lain tasavallan presidentille esittelevä toinen opetusministeri Tanja Saarela, ettei lakiesitystä voida avata enää tässä vaiheessa, koska se on direktiivin mukainen, eikä näin ollen Suomella ole mahdollisuutta jättää lakiesitystä hyväksymättä joutumatta EY-oikeuteen EU:n komission toimesta.

Lakiesitystä kritisoinut Lappeenrannan teknillisen yliopiston informaatio- ja oikeustieteen professori Jukka Kemppinen kritisoi lakiesitystä epäselvyydestä, mutta antoi tunnustusta lakiesitystä valmistelleelle Jukka Liedekselle neuvotteluista ranskalaisten kanssa.

Eurooppalainen tekijänoikeuslaki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin tekijänoikeutta koskeva velvoittava lainsäädäntönormi, tekijänoikeusdirektiivi, on vuodelta 2001. Direktiivi on annettu 22. toukokuuta 2001 ja sen mukaan jäsenmaiden olisi pitänyt viedä lainsäädäntöönsä tarvittavat muutokset 22. joulukuuta 2002 mennessä Paavo Lipposen II hallituksen aikana, jolloin II opetusministerinä oli Kaarina Dromberg Suvi Lindénin seuraajana. Eri EU-maat ovat toteuttaneet direktiiviä omassa lainsäädännössään eri aikoina. Suomen todettiin 7. joulukuuta 2004 viivytelleen tekijänoikeusdirektiivin mukaisen lain säätämisessä. 1. heinäkuuta 2005 alkoi uhkasakon riski, mikä merkitsisi 30 000 euron uhkasakkoa päivältä ja enintään 20 000 000 euron sakkoa, mikäli tekijänoikeuslakia ja sille sanktiot määrittelevää rikoslakia ei säädetä direktiivin mukaiseksi.

25 EU-maan tekijänoikeuslait eivät ole vielä direktiivinkään mukaisiksi säädettyinä yhtenevät, mikä näkyy mm. siinä, että Ranskan immateriaalioikeuden mukaan taideteoksista, tietokoneohjelmista tai tietokannoista ei saa ottaa muita kopioita (L122-5), kuin yhden varmuuskopion (L122-6-1-II). (Vertaa: Ranskan tekijänoikeuslaki jäljempänä)

Suomessa annettavan lakiesityksen mukaan kopiointi tätäkään tarkoitusta varten ei ole sallittua. Näin ollen eri maiden tekijänoikeuslakien direktiivinmukaisuus ratkaistaneen EY-oikeusistuimessa tuomittavien ennakkotapauksiksi katsottavien oikeusjuttujen perusteella.

Masinointiepäily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakiesityksen mentyä I käsittelyn jälkeen suureen valiokuntaan, joka käsittelee kaikki I käsittelyssä asiantuntijavaliokunnan (sivistysvaliokunta) muuttuneet lakiesitykset, kulttuuriministeri epäili, että kansanedustajien saama runsas sähköpostipalaute olisi järjestetty kampanja eikä spontaani kansalaisreaktio. Lakiin kriittisesti suhtautunut kansanedustaja Jyrki Kasvi kiisti masinoinnin ja piti reaktiota tavanomaisena kansalaisyhteiskuntaan kuuluvana ilmiönä, jossa oli uutta uusien vuorovaikutteisten medioiden, esimerkiksi blogien laajamittainen hyödyntäminen.

Masinointisyytöksiä poikinut sähköpostikampanja sai alkunsa toimittaja Janos Honkosen MBnet-sivuston Net.nyt-blogissa julkaisemasta "Kansalaisaktivismia tekijänoikeusmunausta vastaan" -kirjoituksesta [7], jossa kerrottiin lakiehdotuksen ongelmakohdista sekä kehotettiin lukijoita lähestymään mediaa, kansanedustajia ja kuluttajajärjestöjä. Ajatus sähköpostikampanjasta levisi nopeasti muille keskustelualueille, nettisivuille [8] ja blogeihin. Kulttuuriministeri Karpelan lisäksi myös monet uutta tekijänoikeuslakia puoltavat organisaatiot leimasivat sähköpostikampanjan keskusjohtoiseksi jonkin tietyn tahon masinoimaksi kampanjaksi, joka ei näin ollen ole aitoa ja spontaania kansalaispalautetta [9][10] ja esimerkiksi Lyhty Ry:n sivuilla julkaistussa "Mikrobitin nettisivuilla ohjeet meilikampanjalle" -kirjoituksessa kerrottiin, kuinka Net.nytissä annettiin sähköpostikampanjalle "aloitus- ja lopetuskomennot"lähde tarkemmin?.

Lakia vastaan järjestettiin myös mielenosoitus tiistaina 4.10.2005 kello 13 eduskuntatalon edessä[11]. Mielenosoituksen pääjärjestäjänä oli helsinkiläinen Mikko Särelä ja se järjestettiin viiden päivän varoitusajalla[12]. Mielenosoituksesta uutisoitiin useissa valtakunnallisissa tiedotusvälineissälähde tarkemmin? ja siinä olivat mukana kaikkien eduskuntapuolueiden nuorisojärjestötlähde tarkemmin?.

Toinen käsittely 5.10.2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakiedistyksen heikkouksien vuoksi hallitusrintamaa edustavat kansanedustajat suuressa valiokunnassa esittivät ponnen, jonka mukaan eduskunta velvoittaa hallituksen antamaan esityksen lain korjaamiseksi, mikäli ongelmia ilmaantuu. 4. lokakuuta 2005 käydyssä keskustelussa Jaakko Laakso piti pontta voimattomana, koska hallituksen ei tarvitse sitovasti noudattaa ponsilausumia. Suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Kimmo Kiljunen puolestaan puolusti ponsimenettelyä sanoen sen sisältävän hallitusta sitovan ohjeen.

Tämän vuoksi suuren valiokunnan puheenjohtaja Jari Vilén ja varapuheenjohtajat Kiljunen sekä Antti Kaikkonen laativat ponsiesityksen, jossa hallitukselta edellytettiin laajapohjaisen tekijänoikeuslain kokonaisuudistusta, jonka valmistelussa olisivat mukana myös kuluttajien intressejä edustavat tahot.

Vasemmistoliiton Kari Uotila esitti ponnen, jonka mukaan hallituksen on pikaisesti tuotava eduskunnalle lakiehdotus, joka vahvistaa kuluttajien asemaa ja poistaa lakiesityksen ongelmia. Uotilan ponsi voitti äänestyksessä Vilénin ponnen 84–56, mutta lopulta se hylättiin äänin 89–64. Viimeiseksi äänestettiin Toimi Kankaanniemen ponnesta, joka koski jumalanpalveluksissa esitettävästä musiikista maksettavia korvauksia. Kankaanniemen ponsi hävisi 96–59.

Ennen ponsia Jyrki Kasvin esitys koko lain hylkäämisestä oli hävinnyt äänin 121–34 (poissa 44). Eduskuntaryhmät äänestivät seuraavasti [13]:

  Hyväksyminen/hylkääminen Uotilan ponsi
Jaa on ääni hallituksen lakiesityksen puolesta
Puolue  Jaa    Ei   Tyhjiä Poissa  Jaa    Ei   Tyhjiä Poissa
Keskusta 37 0 0 18 30 2 5 18
SDP 37 2 0 13 38 1 0 13
Kokoomus 25 9 0 7 3 31 0 7
Vasemmistoliitto 7 11 0 1 0 16 0 3
Vihreät 8 3 0 3 4 7 0 3
RKP 7 0 0 2 7 0 0 2
Kristillisdemokraatit 0 6 0 0 0 6 0 0
Perussuomalaiset 0 3 0 0 0 3 0 0
Yhteensä 121 34 0 44 89 64 0 46

Yksimielisesti lakiesitystä vastustivat perussuomalaisten kolmen kansanedustajan ja kristillisdemokraattien kuuden kansanedustajan täysilukuisina paikalla olleet eduskuntaryhmät. Ainoina hallituspuolueisiin kuuluvina kansanedustajina lakiesitystä vastustivat läsnä olevina SDP:n Marjaana Koskinen Varsinais-Suomen ja Esa Lahtela Pohjois-Karjalan vaalipiireistä.

Näkyvintä kritiikkiä lakiesitystä kohtaan eduskunnassa esitti Jyrki Kasvi Vihreästä liitosta, joka nousi julkisuudessa EFFIn ohella lakiesityksen pääkriitikoksi.

Eduskunnan toisen käsittelyn aiheuttamat reaktiot vaihtelivat. Suurimpien levy-yhtiöiden edustajat ilmaisivat tyytyväisyyttään. Sony BMG:n toimitusjohtajan Kimmo Valtasen mukaan laki on oikeudenmukainen sekä levyteollisuudelle että kuluttajille. EMI:n Suomen toimitusjohtaja Veikko Koivumäen mukaan lain pahin vika on se, että se tulee voimaan vasta nyt. Lakia arvostelleet henkilöt taas perustivat Masinointi.org-ryhmän[14], jonka tarkoitus on saada aikaan uusi lainmuutos. Vuoden 2007 eduskuntavaalien alla verkossa kerättiin rahaa 8 000 euroa Helsingin Sanomien lehti-ilmoitukseen[15], jossa oli kerrottu lakiuudistusta kannattaneiden ja vastustaneiden kansanedustajien nimet[16]. Helsingin Sanomat kieltäytyi julkaisemasta ilmoitusta vedoten aluksi siihen, että ilmoitus oli hyvän maun vastainen, ja myöhemmin siihen, että ilmoitus sisältää väitteen, joka "ei faktisesti pidä paikkaansa".[17][18] Ilmoitus julkaistiin lopulta Metro-lehdessä 9.3.2007.

Toimeenpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2006. Kuitenkin hallinnollisia järjestelyjä ja päätöksiä vaativien sopimuslisenssi- ja hyvitysmaksusäännösten muutokset tulivat voimaan 1. tammikuuta 2007.

Kansalaistottelemattomuuskampanja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2006 alussa alkoi Mikko Rauhalan johtama ”Organisoitu keskustelu” -kampanja, jonka tarkoituksena on selvittää lain tulkintaa sananvapautta rajoittavilta osilta. Varta vasten organisoiduilla web-foorumilla, IRC-kanavalla ja postituslistalla käytiin keskustelua kopiosuojausten kiertomenetelmistä viikon ajan. Osa keskustelijoista otti osaa keskusteluun nimellisesti ansiotarkoituksessa, eli Rauhalan maksamaa viiden sentin palkkiota vastaan. 39 henkilöä allekirjoitti joukkotunnustuksen osallistumisestaan keskusteluun, ja kahdeksan atk-alan ammattilaista toimitti tunnustuksen poliisilaitokselle 7. tammikuuta 2006.

Ensimmäistä, Jyväskylässä asuvaa kampanjaan osallistunutta kuulusteltiin 23. tammikuuta 2006.[19] Mikko Rauhalaa kuulusteltiin 22. toukokuuta.[20][21] Mikko Rauhalalle ja Einar Karttuselle luettiin syyte 13. helmikuuta 2007.[22] Helsingin käräjäoikeus vapautti 25. toukokuuta 2007 tekijänoikeusloukkausrikkomuksesta syytteessä olleet Mikko Rauhalan ja Einar Karttusen perusteluinaan, että DVD-elokuvalevyjen Content Scrambling System (CSS) on suojaustekniikkana "tehoton" eikä sitä voi rikosmielessä murtaa.[23][24].

Tämän jälkeen Helsingin hovioikeus on päättänyt Rauhala ja Karttunen oikeusjutussa suojauksen olevan tehokas tekninen toimenpide. Joulukuussa 2008 korkein oikeus ilmoitti ettei se anna hovin päätöksestä valituslupaa, joten tuomio jäi pysyväksi.[25][26] Myös Helsingin käräjäoikeus on katsonut CSS-suojauksen muuttuneen hovioikeuden päätöksen mukaisesti tehokkaaksi ja tuomitsi 22.10.2008 nettiaktivisti Marko Sihvolle Organisoidusta keskustelusta 30 päiväsakkoa [27]. Helsingin Hovioikeus otti yllättäen myös Marko Sihvon tuomion käsiteltäväkseen ja 9. kesäkuuta 2010 annetussa päätöksessä hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden päätöksen. [28]. Oikeusprosessissa avoinna olevia asioita on vielä Rauhalan ja Karttusen tuomiosta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta pyydetty lausunto. [29]

Lain vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjelmien kopioiminen verkosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MTV3:en 22.7.2007 julkaiseman uutisen, joka perustui tekijänoikeusjärjestöjen Tekijänoikeusbarometri 2007:ään ja Ficix Ry:n tilastoihin, mukaan vuoden 2007 kevään tekijänoikeusoikeudenkäynnit väliaikaisesti vähensivät piratismia, mutta yleisesti tiedostojen laittoman nettilevittämisen jatkavan kasvuaan.[30] Eurobarometri 2007, joka ei suoraan kerro Suomen tilanteesta vaan kartoitti EU-maiden lasten suhtautumista internetiin, kertoi lasten pitävän kopiointia jos ei laillisena niin hyväksyttävänä.[31]

Ensimmäinen rikostuomio "waretuksesta" tuli käräjäoikeudessa 15.5. 2007 32-vuotiaalle euralaismiehelle.[32]

DVD-levyjen CSS-suojauksen purkaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin käräjäoikeus ei pitänyt DVD-levyjen CSS-suojauksen purkamista laittomana, koska CSS ei ole lain tarkoittama tehokas tekninen toimenpide siksi, koska purkuohjelmia on vapaasti saatavilla Internetissä.[33] Helsingin hovioikeus teki Helsingin käräjäoikeudelle vastakkaisen päätöksen päättäessään, että kyseessä onkin tehokkaan suojausmenetelmän purku. Norjassa purkamista ei pidetty rangaistavana.[34]

Huomautus opetusministeriölle tekijänoikeuslain valmistelusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jukka Lindstedt piti lainvalmistelutehtävien asianmukaisen hoitamisen kannalta ongelmallisena sitä, että keskeisiä tekijänoikeuslain muutokseen liittyviä tehtäviä valmistellut virkamies, opetusministeriön johtaja Jukka Liedes, oli samanaikaisesti myös Gramexin alaisen Esekin ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskuksen (Avek) johtokuntien jäsenenä ja on aiemmin toiminut Teosto Ry:n täysipäiväisenä juristina. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan opetusministeriö tai viestintäkulttuuriyksikön johtaja eivät kuitenkaan menetelleet lainvastaisesti, koska lainvalmistelutehtäviin ei sovelleta hallintolain esteellisyyssäännöksiä.[35]

Verkkosivujen estäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

The Pirate Bay

Lokakuussa 2011 Helsingin käräjäoikeus antoi rekisteröidyn yhdistyksen, Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:n (TTVK) vaatimuksesta väliaikaisen määräyksen internetoperaattori Elisalle estää sen asiakkaiden pääsy The Pirate Bay -verkkosivulle sakon uhalla. 9. tammikuuta 2012 määräys tuli voimaan ja osoitteeseen mentäessä katkaistaan yhteys palvelimeen automaattisesti. TTVK:n odotetaan nyt esittävän sama vaatimus myös muille internetoperaattoreille ja aloittavan oikeusprosessin Suomessa The Pirate Bay -sivuston ylläpitäjiä vastaan. Elisa ilmaisi tuoreeltaan tyytymättömyytensä päätökseen mm. koska estoa olisi hankala toteuttaa oikeuden antamien teknisten tietojen perusteella.[36]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Normeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opetusministeriön ja EU:n tiedotusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja kuluttajien kritiikkiä epäkohdista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Finlex: Vakiintuneet säännösnimikkeet
  2. a b http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2004/20040028
  3. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L5aP50a
  4. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L5aP50b
  5. http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/vepshref.scr?{KEY}=PeVL+7/2005
  6. Immateriaalioikeusinstituutti:Perusteellisesti tekijänoikeuksista - Tekijänoikeus ja lähioikeudet, kirja-arvostelu, FT Mikko Välimäki, Svenska handelshögskolan, IPRinfo 1/2006, luettu 14.2.2007 [1]
  7. Honkonen, Janos: Kansalaisaktivismia tekijänoikeusmunausta vastaan MBnet. 8.9.2005. Viitattu 5.11.2009. (suomeksi)
  8. Pyyny, Petteri: Puolusta oikeuksiasi NYT! AfterDawn. 8.9.2005. Viitattu 5.11.2009. (suomeksi)
  9. Heikkilä, Matti: Viime metrien meilidemokratiaa ELVIS ry nettisivu. 8.9.2005. Viitattu 5.11.2009. (suomeksi)
  10. Vänttinen, Air: Spämmiparlamentarismia Muusikko online. 8.9.2005. Viitattu 5.11.2009. (suomeksi)
  11. www.sarela.fi/mielenosoitus-tekijanoikeuslakia-vastaan/
  12. www.sarela.fi/mielenosoitus-tekijanoikeuksia-vastaan/
  13. Eduskunnan äänestystulokset
  14. masinointi.org sivun kopiot Internet Archiven palvelimella
  15. Yhteenveto: Masinointimainos ei päässyt sanomalehteen.
  16. Ilmoitus. Luettu 4.3.2007 PDF-tiedostomuoto
  17. Lex Karpela -mainoksen masinaattorin Mikko Rauhalan haastattelu.
  18. Lex Karpela -mainos ei kelvannut Hesariin
  19. Myös Jyväskylän poliisi selvittelee Rauhalan Organisoitua keskustelua
  20. http://liw.iki.fi/lists/organisoitukeskustelu@liw.iki.fi/msg00110.html
  21. http://mjr.iki.fi/eucd/kuulustelu/
  22. Rauhalalle syyte!
  23. Sektori.com, 25.5.2007, Käräjäoikeuden mukaan DVD-levyjen CSS-suojaus on "tehoton"
  24. Organisoitu keskustelu vapautettiin Lex Karpela -syytteestä
  25. Digitoday: Dvd:n katselu Linux-koneessa muuttui rikolliseksi, [2] Julkaistu 26. toukokuuta 2008 kello 09:05.
  26. Oikeuden edessä, 19.12.2008, Ei valituslupaa CSS-jutussa
  27. Sektori, 22.10.2008, http://sektori.com/uutinen/nettiaktivisti-sai-suomessa-tuomion/8490/
  28. Helsingin Hovioikeus, 9.6.2010, Tuomio Nro 1607 (Diaarinumero R 09/500])
  29. Turre Legal, 20.6.2010, Syyttäjä voitti toisenkin css-keissin hovissa
  30. MTV3, 22.07.2007, [Tiedostojen laiton nettilevittäminen jatkaa kasvuaan]
  31. Eurobarometer, May 2007, Safer internet for children
  32. Tietokone, 15.5.2007, Laiton p2p-levitys toi tuntuvan tuomion
  33. Yleisradio, mobiiliuutiset: Helsingin käräjäoikeuden mukaan DVD-levyjen kopiointisuojauksen saa purkaa, 25.6.2007 15:52 EET päivitetty 20:05 EET
  34. Digitoday: Hovioikeus yllätti CSS-jutussa Dvd:n katselu Linux-koneessa muuttui rikolliseksi, Timo Poropudas, 26.5.2008 09:05 EEST [3]
  35. Tietokone, 8.10.2007, Tekijänoikeuslain valmistelusta näpäytys ministeriölle
  36. Käräjäoikeus määräsi Elisan estämään pääsyn Pirate Bayhin. HS.fi, 26.10.2011. Artikkelin verkkoversio Viitattu 26.10.2011.