Keskustelu:Lex Karpela

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tässä ei mielestäni ole mitään roskaa. Lakiesityksiä on nimetty tähän tyyliin ennenkin, eikä kyseessä mielestäni ole trolli niin kauan, kun sivun sisältö pidetään asiallisena. –Kommentin jätti TeknoHog (keskustelu – muokkaukset).

Roskaa. Perusteluni:

  • "Merkittävyyskynnyksen selvästi alittavat artikkelit, esimerkiksi artikkeli yhtyeestä tai WWW-keskustelualueesta, joka ei ole saanut julkisuutta ja josta ei löydy tietoa edes Googlen avulla muutamaa sivua enempää." = eipä löydy
  • tänään on 6.pvä, jos eilen otettu käyttöön jossakin verkkojulkaisussa yhden toimittajan toimesta, jossakin keskustelelussa mainittu ei tee siitä yleisesti tunnettua. Vrt. esim. eräässä matkailuaalan lehdessä mainittiin Pekingin olevan Mongolian pääkaupunki. Se ei tee asiasta totta, eikä sen perusteella pahemmin voi artikkelia kirjoittaa.

Kyllähän yleinen tunnettuus vaatii sitä, että se on "hieman" pidempään kuin päivän ollut käytössä... ;) Odotellaan siis esim. 6 kk ja katsotaan miten sinansä turhauttavan ja huonosti valmistellun lain käy ja kirjoitetaan tekstiä itse artikkeliin (nyt kolmessa eri paikassa samaa tekstiä...) --PV 6. lokakuuta 2005 kello 09:09:35 (UTC)

Tänään on 7. päivä, ja google löytää haulla "lex karpela" 686 hittiä. Eli yllä sanomasi "jossakin verkkojulkaisussa yhden toimittajan toimesta" ei enää päde. --Käyttäjä:Sampo_Smolander 7. lokakuuta 2005.

Äänestystulokset ovat eduskunnan sivuilta ovat jo hävinneet[muokkaa wikitekstiä]

Tällä palstalla joku sensoreista poisti luettelon siitä, mitkä kansanedustajat ovat äänestäneet mitenkin. Nyt Wikipedian linkiksi tarjottu äänestystulos on jo hävinnyt eduskunnan sivuilta, mikä on tietenkin ilmeistä, koska eivät kansanedustajat halua, että 5.10.2005 tapahtumia muistellaan maaliskuussa 2007 ja kysytään, mihin toimenpiteisiin kansanedustajat ovat ryhtyneet lain korjaamiseksi.

Ehdotan, että Samulili kokoaa äänestyskartat uudelleen kansanedustajittain ja tallentaa ne vaikka Commonsiin, jolloin eduskunnan hävitystyö ei enää haittaa.

Miksi minun nimeni nostat esille? Onko sinulla jokin häiriö todellisuuden kanssa, kun luulet, että minä ne poistin? Jos et olisi noin vainoharhainen, olisit varmaan löytänyt toimivan linkin itsekin. -Samulili 9. lokakuuta 2005 kello 11:16:08 (UTC)

Mikä onkaan ponsien tilanne?[muokkaa wikitekstiä]

Voisikohan joku katsoa, mikä on ponsien tilanne nyt? Vilénin ponsi hävisi Uotilan ponnelle ja väitettiin, että Uotilan ponsi olisi voimassa. Onko se voimassa? 64-89?

Ellei Uotilan ponsi ole voimassa niin onko sitten Kankaaniemenkään? Mikä olikaan Vilénin, Uotilan ja Kankaanniemen ponsien sisältö? Onko linkkiä?

Sekä Uotilan että Kankaanniemen ponnet hävisivät äänestyksessä äänin 89-64 ja 96-59, joten kummatkaan eivät ole voimassa. -Samulili 6. lokakuuta 2005 kello 14:20:30 (UTC)

Yleisluontoista otsikointia[muokkaa wikitekstiä]

Joku voisi selittää mistä tämän artikkelin otsikko on otettu? Molempia lakeja kun on muutettu ja tullaan muuttamaan jatkossakin. --Ekeb 6. lokakuuta 2005 kello 09:24:33 (UTC)

Sitä sopii kysyä niiltä, jotka noita otsikoita repivät ja muuttelevat. Artikkelin aihe oli alunperin eksaktisti HE 28/2004, mutta kun ei ... niin ei... Sensorin kanssa on vaikea kinata.
Toinen vastaavanlainen töräys oli ilmatilanloukkauskeskustelun muuttaminen Suomen ilmatilanloukkaukset 2005:ksi, jolloin tuloksena oli Viron ilmatilanloukkaukset 2005, Liettuan ilmatilanloukkaukset 2005 sekä keskustelu jälkimmäisen poistamisesta neuvostovastaisena ja äänestys. Rauhoitusta tilanteeseen toi Baltian ilmavalvonta. Sensorit toimivat revolverimenetelmällä kykenemättä laatimaan hierarkiaa asioista, mistä eivät ole lööpeistä lukeneet.
Yritin huomauttaa sivua siirtäessäni, että tämä nykyinen nimi on huono nimi, mutta HE 28/2004 oli ehdottomasti väärä nimi, sillä se ei ole se nimi, jolla asiaa useimmiten kutsutaan. Wikipedian nimeämiskäytännön mukaisesti nimen ei tule olla mahdollisimman eksakti, vaan mahdollisimman yleinen. Jos Wikipediaan tehdään artikkeleja muista tekijänoikeus- ja rikoslain muutoksista, sitten pitää miettiä, miten ne nimetään, ja silloin saatetaan joutua turvautumaan täsmennyksiin.
Puheet sensuroinnista ovat asiattomia. —MikkoM () 6. lokakuuta 2005 kello 15:03:41 (UTC)
HE 28/2004 on ainoa nimi, mikä määrittelee täsmällisesti sen, mistä on kyse. Joku oli jossain yrittänyt kansanomaistaa sitä Lex Karpelana niin kuin toimittaja, mutta se oli sensuroitu ilmeisesti pejoratiivisena, vaikka itse asiassa koko laki olisi pitänyt jo säätää 22.11.2002 mennessä direktiivin mukaan Paavo Lipposen II hallituksen aikana, jolloin kulttuuriministerinä oli Kaarina Dromberg Suvi Lindénin jälkeen. Pitää ajatella asiaa niin, että ihminen, joka lukee Wikipediaa, käyttää myös sujuvasti Googlea, Vivisisimoa ja All the Web:iä. Se, että erisnimenä kulkevalla lainmuutokselle hallituksen esityksenä annetaan kaksi yleisnimeä, saadaan kyllä melkoinen sekaannus aikaiseksi, koska tekijänoikeutta voidaan ryhmitellä lainsäädäntöön monella tavalla immateriaalioikeuksina yleisten otsikoiden alle. Hallituksen esityksellä 28/2004 ei ole muuta nimeä kuin se, mikä sillä virallisesti on ja kun sitä ei voi kutsua Lex Karpelaksi, vaikka se jo on itse asiassa Lex Karpela tai Lex Liedes niin umpikujassa ollaan eikä vain tämän hallituksen esityksen osalta. Näitä yllätyslakeja, mitä on haudottu pöytälaatiokssa kolmatta vuotta direktiivisät tulee vielä lisää.
Kyse on siitä, ettei nimi saa olla harhaanjohtaja, koska silloin sitä ei löydä Erkkikään. Miten nimikoidaan HE 38/2010, kun siinä muutetaan tekijänoikeutta?
Kannattaisiko jo etukäteen miettiä, että lait nimetään niiden virallisten hallituksen esitysten mukaan sen nimisinä kuin ne ovat sisältäen kaikkien tarvittavien lakien muutokset ja toisessa vaiheessa nimitetään ne Lex Virtasiksi? Lakihan valmistuu usein samassa määrämuotoisessa prosessissa.
Ongelma on siinä, että jääviys on ilmeinen. Vihreän liiton naiset eivät olleet kovin varmoja päätöksessään ja Varsinais-Suomen Vihreiden nokkahenkilö riensi avuksi poistaen äänestysprosetteja ja nimiä. Se osoittaa, ettei yksimielisyys ehkä sittenkään ole niin syvää kuin mitä luulisi. kommentin jätti 81.175.155.135 (keskustelu · muokkaukset)
Muut horinat sikseen, mutta minähän itse asiassa lisäsin ja korjasin äänestystuloksia. -Samulili 6. lokakuuta 2005 kello 15:30:04 (UTC)
Miksi ihmeessä nimi Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutos olisi harhaanjohtava? Jos merkittäviä muutoksia (useimmat eivät ole) tulee tulevaisuudessa lisää, voidaan käyttää täsmennysnimiä Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutos (2010) aivan kuten muuallakin Wikipediassa tehdään. Miksi ihmeessä juuri lakeja varten pitäisi poiketa Wikipedian yleisestä nimeämiskäytännöstä? —MikkoM () 6. lokakuuta 2005 kello 15:55:16 (UTC)
Niin seuraava muutos tekijänoikeuslakiin on jo käsittelyssä (HE 111/2005) ja rikoslakia muutetaan koko ajan (milloinkohan se kokonaisuudistus saadaan valmiiksi?). Sinänsä tämä tekijänoikeuslain muutos ei ollut yhtään sen merkittävämpi kuin useat muut käsittelyssä olevat ja olleet lakiesitykset, joten voisi kysyä miksi tätä artikkelia pitäisi edes täällä olla? --Ekeb 6. lokakuuta 2005 kello 18:46:05 (UTC)
Tämä uudistus oli huomattavasti muita merkittävämpi sen saaneen julkisuuden takia. —MikkoM () 6. lokakuuta 2005 kello 18:49:26 (UTC)
Ai verrattuna perustuslain muutoksiin tai vaikkapa tällä hetkellä eniten puhuttavaan ja uutisoituun lakiin hedelmöityshoidosta? Vaikka asiat tuntuvat itsestä suurilta, niin toivoisin kyllä että täällä pysytyttäisiin harrastamaan objektiivisuutta. --Ekeb 6. lokakuuta 2005 kello 18:53:06 (UTC)
Perustuslain muutoksista en muista kuulleeni lähiaikoina, mutta et kai väitä, ettei tämä hedelmöityshoito-controversy olisi artikkelin arvoinen? Kyllä lakimuutokset, joista käydään laajalti keskustelua julkisuudessa, josta järjestetään mielenosoitus ja johon liittyy kaikenlaista (mm. jääviysepäilyjä) ovat merkittäviä. Eikä tämä ole mitään lööppiwikittämistä. —MikkoM () 6. lokakuuta 2005 kello 18:56:15 (UTC)
Siltä se valitettavasti vaikuttaa ja miltä tuo näyttää muutaman vuoden päästä tarkasteltuna. --Ekeb 6. lokakuuta 2005 kello 19:02:12 (UTC)

Sukupuolella vaikutusta?[muokkaa wikitekstiä]

Vihreän liiton ryhmässä myös muut miehet, Osmo Soininvaara ja Oras Tynkkynen vastustivat lakia, kun taas kaikki naiset ryhmässä äänestivät yksimielisesti ain puolesta.

Oliko sukupuolella jotain tekemistä äänestyspäätöksen kanssa? Sellaisen asian väittäminen tai siihen vihjaaminen pitäisi perustella jollain tiedolla, sillä tuo jakauma on hädin tuskin tilastollisesti merkitsevästi poikkeava tasaisesta jakaumasta (p = 0,048). -Samulili 6. lokakuuta 2005 kello 12:38:32 (UTC)

Vihreän liiton naisten pitää päästä hallitukseen 2007. Naisasia on muutenkin punavihreässä esillä, samoin konformismi. Naiset ovat kollektiivisia tässä.
Onko lukutaidossa vikaa? Jos 100% eli 3 äänestää "ei" ja 100% eli 8 äänestää "jaa" niin onko p= 0,048 ryhmässä?
Tällaisen laskun minä sain. Onhan toki totta, että tilastotieteen peruskurssin suorittamisesta on vuosia. Jos sinulla on parempia arvio oikeasta luvusta, niin kerro se toki. Jo paljaalla silmällä näkee, että todennäköisyys ei kuitenkaan ole niin pieni, etteikö tuollainen spekulaatio tai sillä vihjailu vaadi jotain perusteluja (muita kuin villejä arvauksia henkilöltä, joka ei tiedä mitään edustajien motiiveista). -Samulili 6. lokakuuta 2005 kello 14:17:39 (UTC)
Samat sanat. Jos jokainen Vihreän liiton eduskuntaryhmään kuuluva mies varmasti ja jokainen Vihreän liiton eduskuntaryhmään kuuluva nainen äänestä varmasti puolesta ja vastaan niin onko p= 0,048?
Kyseenalaistatko minun laskuni, mutta et itse osaa laskea? Oletko käsittänyt jotain väärin mahdollisesti siksi, ettet tiedä, mitä p tässä tapauksessa tarkoittaa? Ja kiitos kysymästä, kyllä minä olen saanut eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautalta selityksen äänestyskäyttäytymiseen. -Samulili 6. lokakuuta 2005 kello 14:35:10 (UTC)
No varmaan sitten peistaat tänne Heidi Hautalan kootut selitykset siitä, miksi hän painoi väärää nappia seitsemän muun sisaren kanssa etkä pidä asiaa omana tietonasi? Koska muuten ajattelit tehdä sen? Aikovatko Vihreän liiton naiset hallitukseen 2007 yhdessä SDPn kanssa?
Ilmeisesti on - ainakin naistutkimuksen perusteella. Eduskunnassahan vaikuttaa vahva naisverkosto ja feminismi on aivan hyväksytty ideologia niin kuin mikä tahansa muukin vähemmistöoikeudet tuottava tasa-arvoisuus.
Naistutkimus ei kerro yhtään mitään siitä, miksi tässä tapauksessa kävi näin, joten lakkaapas trollaamasta. -Samulili 6. lokakuuta 2005 kello 14:37:07 (UTC)
Mistä voit varmasti tietää, mitä naistutkimus EI pysty tutkimaan? Sehän on yhtä yleispätevää kuin teologia! Oletko erikoistunut siihen?
En tiedä, miksi vihreät jakautuivat tässä asiassa sukupuolirajan mukaisesti, mutta tuloksia analysoidessa itse hieman hämmästyin tästä ilmiöstä kuten hämmästyivät myös jotkut muut asiaa seuranneet. En osaa nähdä, miten tämän tosiseikan mainitseminen olisi harhaanjohtavaa tai muuten Wikipediaan sopimatonta. Koska laki sotii tietoteknisesti harrastuneen kansanosan enemmistön oikeustajua vastaan, se tietysti asettaa vihreät naiskansanedustajat (ja muut lain puolesta äänestäneet) tässä asiassa huonoon valoon, mutta lain puolesta äänestäminen oli joka tapauksessa heidän tietoinen poliittinen valintansa. Jako vihreiden mies- ja naisedustajien välillä on todettu usealta asiaa seuraavalta taholta eikä sen toteaminen ääneen ole epäobjektiivista tai todellisuuteen perustumatonta mustamaalausta. –Jni 6. lokakuuta 2005 kello 18:37:20 (UTC)
En ole missään vaiheessa väittänyt, että se on mustamaalausta, mutta jos väitetään, että asia johtuu jostain muusta kuin sattumasta, pitää olla edes jonkinlaisia todisteita. Sohvafilosofointi siitä, että asialla saattaisi olla jotain tekemistä sen kanssa, kuinka kiinnostunut on tekniikasta ei ole todiste. Jos taas asia on sattumaa, miksi sitä kannattaisi mainita laisinkaan. Ja jotta voitaisiin arvioida, onko kyse vain sattumasta, yritin laskea todennäköisyyslaskentaa. -Samulili 6. lokakuuta 2005 kello 19:07:34 (UTC)
Jos kyseessä on sattuma, väite vihreiden äänestystuloksen jakautumisesta sukupuolirajan mukaan on edelleen tosi. Se on edelleen kätevä muistisääntö, kun muistelee, ketkä äänestivät puolesta ja ketkä vastaan. Käsittääkseni vastaavanlaista jakautumista ei tapahtunut muiden ryhmien kohdalla eikä kyseessä ole mikään yleinen sukupuolten suhtautumisero asiaan vaan yksinkertaisesti vihreiden sisäinen jakautuminen, joka toteutui huomiotaherättävää jakolinjaa pitkin. –Jni 6. lokakuuta 2005 kello 19:34:43 (UTC)
Samulili ei salli Wikipediaan käsitystä, minkä mukaan Vihreän liiton MIEHET olivat kuin ERI puoluetta äänestäessään HE 28/2004 VASTAAN naisten äänestäessä yhtenä NAISENA sen PUOLESTA. Tämä on kiusallista Janina Anderssonin kannalta, koska hänhän on Vihreiden kansanedustaja samasta vaalipiiristä. Kiusallista se on myös Anni Sinnemäen kannalta, koska Varsinais-Suomen piiri kannatti häntä Vihreän liiton puheenjohtajaksi, kun Osmo Soininvaarasta oli päästy.
Ellei tälläistä (tätä äänestystä laajempaa) sisäistä jakoa ole missään julkisessa luotettavassa lähteessä esitetty, ei sitä pidä esittää Wikipediankaan artikkeleihin. Katso Wikipedia:Tarkistettavuus. Jos tässä on sukupuoliäänestyskäyttäytymisessä on takana jotain suurempia kuvioita, niin tämä artikkeli tai keskustelupalsta ei ole oikea foorumi asialle. --Harriv 9. lokakuuta 2005 kello 11:24:17 (UTC)

Tein keskustelusta referaatin -Samulili 6. lokakuuta 2005 kello 18:10:27 (UTC)
Miksi? On vaivalloista kaivaa alkuperäinen arkistosta!

Tämän jälkeen anonyymi käyttäjä vihjasi, että Käyttäjä:Samulilin argumentteihin vaikuttaa se, että Anni Sinnemäki (Helsinki) on samasta vaalipiirista (Varsinais-Suomi) ja että Varsinais-Suomen piirin hallitus on toivonut Sinnemäen lähtevän ehdolle Vihreän liiton puheenjohtajaksi[1] ja että Samulili on piirin hallituksen varajäsen.

Lisäksi anonyymi käyttäjä epäili, että Janina (ilmeisesti kansanedustaja Janina Andersson) olisi katunut äänestämistään ja sen takia Wikipediassa ei saisi kirjoittaa, että "miehet äänestivät vastaa, mutta naiset puolesta niin kuin pitikin". Lisäksi anonyymin mielestä Samulili on liian jäävi kommentoimaan asiaa.

Jälleen väärin. Tuo on korjattu versiossa II, Korjaa viimeisintä korjattua versiota äläkä korjaamattomia. No montako Janinaa Vihreillä on kansanedustajina Varsinais-Suomesta? Mikä on motiivisi? Luulekot, etteivät vihreät naiset enää pärjää eduskuntavaaleissa ja teille miehille järjestyy uutta poliittista tilaa?
Onko tällä purkauksella jotain tekemistä jonkin sellaisen muutoksen kanssa, jonka haluaisit artikkeliin? -Samulili 7. lokakuuta 2005 kello 07:02:53 (UTC)
Ei tosiaankaan. Kyse on vain siitä, miten helppoa Sinunkin on vedota tilastomatematiikkaan asiassa, missä 100% kannattaa jotain asiaa ja 100% vastustaa jotain asiaa. Laskepa uudelleen todennäköisyys asiasta, mikä näyttää aineiston valossa varmalta :-). Voisit itsekin kehitellä artikkelia laajemmaksi ja informatiivisemmaksi. Voisitko peistata tänne Heidi Hautalan rationaaliset perustelut teolleen ja lakata esittämästä, että puolueasema tarjoaa sinulle oikeuden "parempaan tietoon"?
Miksi minä laskisin uudestaan, kun et ole esittänyt mitään perustelua, että olisin laskenut väärin? Oletko sinä tutustunut tilastomatematiikkaan (muuten kuin peruskoulussa tai lukiossa)? En voi kertoa, mitä Hautala on sanonut, koska olen tiedon saanut luottamuksellisena, mutta voin kertoa, että Erkki Pulliainen kannatti uutta tekijänoikeuslakia[2], joten sukupuoliteoriasi ei ole kovin pitävä. -Samulili 7. lokakuuta 2005 kello 12:53:55 (UTC)
Varmaankin olet valmis esittämään, mitä aineistoa olet käyttänyt ja onko tilastotieteellisesti validia käyttää niin pientä aineistoa. Mitä taas Suteen tulee niin huomautukseksi on validi.
Olen käyttänyt aineistona äänestystulosta. Tilastotiedettä voidaan käyttää aina, kun aineisto > 1. On vain niin, että pienestä aineistosta voi harvoin tehdä kovin voimakkaita johtopäätöksiä, mistä olen sinua kritisoinut. -Samulili 8. lokakuuta 2005 kello 09:26:29 (UTC)
Miksi puolustat näin vahvasti sitä, että sukupuolet on mainittava artikkelissa? Se antaa kieltämättä vaikutelman, että mielestäsi sukupuolella on vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen. Kuitenkaan näin pienen otoksen perusteella ei ilmeisesti (en tosiaankaan jaksa laskea..) pysty tilastollisesti sanomaan asiasta mitään. Voi olla, tai sitten ei. Mutta matemaattinen saivartelu sikseen, miksi sukupuolien mainitseminen parantaa artikkelia? Onko kyseinen tieto jotenkin oleellista lakimuutoksen suhteen? --Harriv 7. lokakuuta 2005 kello 12:55:22 (UTC)
Edellä toinen kommentoija totesi, että kyseessä olisi hyvä muistisääntö. Sukupuoli on feminismin vuoksi nykyään vahva argumentti tasa-arvon saattamiseksi maailmaan. Sillä perustellaan myös muita lakeinakin käsiteltäviä asioita, vaikka teoria sinänsä osoittautuisi myöhemmin harhaopiksi.
Eikö ole tasa-arvoisempaa, jos sukupuolia ei erikseen korosteta? --Harriv 9. lokakuuta 2005 kello 11:21:30 (UTC)

Artikkelin nimi[muokkaa wikitekstiä]

Eikö Lex Karpela ole yleisempi nimi tälle lakiuudistukselle? --iirolaiho (kitinää) 21. lokakuuta 2005 kello 17:23:03 (UTC)

Säädöksille käytännössä vakiintuneita nimikkeitä listassa ei näy ainakaan olevan.
Minä en ole tajunnut miksi sitä pitää kutsua "Lex Karpelaksi", kun kyseessä ei ole edes uusi laki, vain lain muutos. --Mikko Paananen 21. lokakuuta 2005 kello 17:30:16 (UTC)
Asiasta on juttelua tuolla ylempänä. Vaikka en lakia kannatakaan, sanoisin silti, että "Lex Karpela" on vain pienehkön nörttipiirin nimitys. -Samulili 21. lokakuuta 2005 kello 19:49:19 (UTC)
Ylioppilaslehti taisi olla ensimmäinen "oikea lehti", jossa minä olen termin nähnyt, kun se käytti termiä tässä kuussa. Muuten on ollut muutaman kuukauden aika hiljaista tämän termin kanssa netin ulkopuolella. --Hasdrubal 20. tammikuuta 2006 kello 17.02 (UTC)

Samassa hengessä varmaan pitäisi olla laki yksityisyyden suojasta nimellä Lex Hymy Wikipediassa… (Googlella löytyy tietoa asiasta.) --Bisqwit 23. helmikuuta 2006 kello 12.41 (UTC)

Itse asiassa pitäisi, Lex Hymy on Finlexissäkin lueteltu lakimuutokselle vakiintunut nimi (kysymyksessä oli muuten rikoslaki, ei mikään laki yksityisyyden suojasta, mikä todistaa ettei kukaan oikeasti muista lain virallista nimeä). —MikkoM () 23. helmikuuta 2006 kello 18.55 (UTC)
Muokkaan englanninkielistä Wikipediaa, ja tämän artikkelin vastine siellä vaatinee nimenmuutoksen ja ainakin uudelleenkirjoituksen. Miten artikkeli olisi hyvä nimetä siellä? –Mysid 17. toukokuuta 2006 kello 18.18 (UTC)
Muutin nimeksi 2005 amendment to the Finnish Copyright Act and Penal Code. Mysid 26. kesäkuuta 2006 kello 06.56 (UTC)

T. Saarela vinesi siitä, että Suomi on muita EU-maita jäljessä koskien tekijänoikeuslakia, mutta mikä on totuus? //John Locke 13. helmikuuta 2007 kello 14.22 (UTC)

Ainakin Pirkko-Liisa Haarmannin kirjan (tekijänoikeus ja lähioikeudet) mukaan Suomessa on nyt tiukemmat säännöt kuin mitä direktiivi ja WIPO-sopimus vaativat. Että ei pitäisi olla jäljessä. Tosin DMCA:n nyt vielä on matkaa mutta se onkin ihan omaa luokkaansa... --Enzkha 13. helmikuuta 2007 kello 15.48 (UTC)
Riippuu varmaan siitä mihin suuntaan EU-maat ovat liikkumassa? --Harriv 13. helmikuuta 2007 kello 18.01 (UTC)

Jouduin poistamaan muutaman linkin, kun en saanut yllämainittua kysymystä lisättyä, kun mainossuodatin vinesi siitä. //John Locke 13. helmikuuta 2007 kello 14.22 (UTC)

Puolueellisuus[muokkaa wikitekstiä]

Lukiessani Lakimuutoksen seurauksia -osiota sain vaikutuksen joistain kohdista, että kirjoittajalla olisi jotain lakia/lakiehdotusta vastaan. Ts. artikkelin osio oli kirjoitettu niin, että lukija saisi kuvan että lakiehdotus olisi negatiivinen asia (oli pohdittu kysymyksien avulla teknisen toteutuksen hankaluutta tms). Sitä tiedustelisinkin, että miksi näin? Eikö artikkelin pitäisi esitellä aihe ns. neutraalisti? --Usm 13. helmikuuta 2007 kello 19.01 (UTC)

Tiedoksi antaminen =[muokkaa wikitekstiä]

Minusta Sinun kannattaa laittaa sahkopostia seuraaville henkilöille: tanja.saarela (a) eduskunta.fi ja jukka.liedes (a) minedu.fi , koska Liedes valmisteli lakia niin pitkään yhdessä Sony BMG:n ja muiden yhtiöiden kanssa, että siitä alkoi oikeusjuttu- ja uhkasakkovaara. Lain hyväksyttäminen puolestaan on ministeri opetusministeriössä eli Tanja Karpelan parlamentaarisella vastuulla sikäli, kun asia ei koske sitä, mitä ei tehty ajoissa Suvi Lindénin j a Kaarina Drombergin ministeriaikana. Mikäli yhtään epäilet, ettei kukaan edellä mainituista tiedä Wikipediasta tai artikkelin epäsymmetrisyydestä, ota yhteyttä, jotta he voivat tulla muokkaamaan artikkelin itselleen edullisemmaksi kuin mitä se nyt on lähinnä skeptisten ja kriittisten voimien muokkaamana. 80.223.125.28 14. heinäkuuta 2007 kello 20.39 (UTC)

Lakimuutosten tarkoitus[muokkaa wikitekstiä]

Tässä osiossa luetellut asiat lienevät olleet lakimuutoksen tarkoitus, mutta ainakaan kaikki niistä eivät tapahtuneet lopputuloksessa. Esimerkiksi tämä "# Arkistot, kirjastot ja museot voivat valmistaa teoksista kopioita sisäisiä käyttötarpeitaan varten millä tahansa tekniikalla. Aineiston näyttäminen tietokonepäätteeltä laitoksen tiloissa on sallittua." on kokonaisuudessaan jäänyt toteutumatta Varastokirjasto-lehden (2006/2) tekijänoikeuslakimuutos numeron (pdf) perusteella. Pitäisikö tähän artikkeliin eritellä se mitä todella muuttui erikseen? --Zache 10. maaliskuuta 2007 kello 04.07 (UTC)

Juttu jatkuu siten, että Saunalahti on avannut palvelun, jossa videoita voi arkistoida henkilökohtaiseen käyttöön keskitetysti eli samaa tiedostoa voi käyttää useampi Saunalahden asiakas. Tätä on pidetty lain muutoksen jälkeen mahdollisesti laittomana. Koko lain ongelma on siinä, että:
siinä ENNAKOIDAAN kopiointitekniikan ja suojaustekniikan kehitystä, jolloin laki on niin väljä, että se voidaan tulkita oikeusturvaa loukkaavalla tavalla, miten tahansa. Vastuu lain tosiasiallisesta sisällöstä jää suomalaisille tuomioistuimille ensisijaisesti ja riippuu oikeuspoliittisesta tuulesta, valtakunnasyyttäjästä sekä mediatalojen painostuksesta suomalaisia virkamiehiä kohtaan, miten tulkinta kehittyy
musiikkikustantajien omat tulkinnat ovat liikevaihdon varassa. Yhdysvalloissa kaikkein epäsuosituimpia suojaustekniikoita poistetaan siksi, että jotkut käyttäjät ovat nostaneet joukkokanteita. Näin ollen lain tulkinta kehittyy lain säätäneen Suomen tasavallan ulkopuolella, ei omissa käsissä
laki on niin kyseenalainen, etteivät suomalaiset oikeusoppineet, jotka ovat itse tietokirjakirjoittajia omalta alaltaan ryhdy kommentoimaan epävarmaa lakia, koska tuomioistuinkäytäntö voisi osoittautua toiseksi. Yhdellä melkoisen väärällä ennakoivalla kommentaarilla voisi menettää oikeusoppineen maineensa loppuiäkseen. Sitä ei ammattikunta pitäisi älykkään ihmisen toimintana ja uskottavuus oikeustieteellisenä kirjoittajana heikkenisi. 80.223.125.28 14. heinäkuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

Vielä artikkelin nimestä[muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen nimi on huono ja väärin, koska tämä ei ole ainoa tekijänoikeus- ja rikoslain muutos. Entäs "Suomen tekijänoikeus- ja rikoslain muutos 2005" kuten englantilaisessa Wikissä? --Alter Ego 29. elokuuta 2007 kello 06.37 (UTC)

Ihan hyvä ja kannatettava ehdotus. Tuo ehdotettu nimi on ihan ok kanssa --Zache 29. elokuuta 2007 kello 07.11 (UTC)

Lex Karpela ilmestynyt vakiintuneisin nimikkeisiin[muokkaa wikitekstiä]

Lex Karpela-nimitys on ilmestynyt vakiintuneiden nimikkeiden listaan. Kannattaisiko artikkelin nimi muuttaa, sillä nykyisestä ei löydy yhtään ainoaa Google-osumaa Wikipedian ja erään Wikipedia-peilipalveilimen lisäksi? —ilaiho (valita) 14. joulukuuta 2007 kello 14.18 (UTC)

Kannatan Lex Karpelaa. Nykyinen nimi on täysin Wikipedian omaa keksintöä. —MikkoM () 24. joulukuuta 2007 kello 17.55 (UTC)