Baltian ilmavalvonta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Baltian maiden kartta

Baltian ilmavalvonta valvoo Viron, Liettuan ja Latvian ilmatilaa niiden omien ilmavoimien ja ilmavalvonnan ja Naton lentokoneiden ja muun kaluston avulla.

Neuvostoliiton hajaannuttua Baltiaan syntyneet tasavallat pyrkivät siihen, että niiden alueelle jääneet Venäjän asevoimat poistetaan ripeästi. Tähän pyrittiin myös ilmavoimien, lentotukikohtien ja valvontaan käytettävien tutkien osalta, mikä muutti Baltian ilmapuolustuksen.

Baltian maiden ilmatilan rauhan ajan valvonnasta (engl. Air Policing) tehtiin päätös maaliskuussa 2004 Natossa jo muutama päivä ennen Baltian maiden jäsenyyspäätöstä. Nato-maat lähettävät vuorotellen neljä hävittäjälentokonetta Baltiaan. Baltian ilmatilan valvonta on ollut vaikeaa joillekin eurooppalaisille Nato-maille. Osa niistä katsoo, ettei ympärivuorokautinen hävittäjäpäivystys ole tarpeellista. On esitetty, että Natossa Baltian valvontavuorot aiheuttavat ”kriisin” joka neljäs kuukausi. Toisaalta Baltian ilmatilan rauhanajan valvonta on balttien mielestä ainoa konkreettinen hyöty, joka Natoon liittymisestä voidaan osoittaa.[1]

Tutkavalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäistyttyään Viro, Liettua ja Latvia jäivät ilman valvontakykyä. Tämä teki niiden alueellisen koskemattomuuden valvonnan vaikeaksi, koska ei ollut keinoja tutkavalvontaan eikä hävittäjiä, joita lähettää tunnistuslennoille. Nato-jäsenyyden myötä asia ratkaistiin siten, että Liettuaan Kaunasin lähelle Karmelavan tukikohtaan perustettiin vuonna 2000 Viron, Liettuan ja Latvian yhteinen ilmavalvonta-aluekeskus BALTNET, johon hankittiin yhdysvaltalainen Lockheed-Martin TPS-117 -kaukovalvontatutkakalusto. BALTNET ja lentokone ovat osa Naton järjestelmää. Kaukovalvontatutkalla pystyy valvomaan ilmatilaa Baltian ulkopuolelle noin 400 kilometrin päähän 30 kilometrin korkeudelle. Natolla on vastaavia tutka-asemia kymmenisen kappaletta Naton itärajalla Romaniasta Liettuaan.

21. huhtikuuta 2003 Virossa avattiin Lockheed-Martin TPS-117 -tutka-asema Kellaveressä (noin sata kilometriä Tallinnasta itään). Vuotta myöhemmin 17. huhtikuuta 2004 Virossa Ämarin tukikohdassa avattiin keskialueen valvontatutka ASR-8. Liettuaan avattiin EADSin lyhyen ja keskipitkän matkan tutka TRML 3D/32 3D (valvontakyky 200 kilometriin) 2001 allekirjoitetulla sopimuksella 2003. Pitkänmatkan tutka Lockheed-Martin TPS-117 otettiin käyttöön kuukausien koekäyttöjakson jälkeen Audrinissa 4. maaliskuuta 2004. Kaukovalvontatutka Lockheed-Martin TPS-117 aloitti toimintansa Latviassa Audrinissa lähellä Venäjän rajaa 190 kilometrin päässä Riiasta. Tutka kytkettiin BALTNETiin syyskuussa 2003. Heinäkuussa 2003 aloitti toimintansa Norjan lahjoittama ASR-7-tutka Ventspilsissä.

Hävittäjävalvonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkavalvonnan lisäksi Viron, Liettuan ja Latvian ilmatilaa valvotaan Nato-liittolaisten tarjoamien neljän hävittäjäkoneen parven turvin. Tunnistusta varten voidaan lähettää kaksi hävittäjää tunnistamaan tutkassa havaittu kohde. Šiauliain lähellä sijaitsevalta Zokniain sotilaslentokentältä pitäisi hävittäjän ehtiä kohteeseensa Baltiassa 15 minuutissa. Muita mahdollisia harjoiteltuja laskeutumispaikkoja hävittäjille ovat Latvian Riian, Viron Tallinnan ja Liettuan Vilnan lentokentät.

Belgia, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta, Norja, Alankomaat, Saksa, Yhdysvallat ja Puola ovat vuorotelleet kolmen kuukauden jaksoissa. Ensimmäisenä valvonnan aloitti Belgian 349. hävittäjälaivue 29. maaliskuuta 2004 F-16-hävittäjillä. Huollon tarvitsema varustus kuljetettiin paikalle C-130-kuljetuskoneella kahta päivää aikaisemmin. Ensimmäinen tunnistustehtävän belgialaiset suorittivat 2. huhtikuuta 2004 venäläisen Iljušin Il-18 -koneen tultua Viron ilmatilaan. Koneen tunnisti ensimmäisen kerran Suomenlahden kansainvälisessä ilmatilassa suomalainen F-18 Hornet. Sotilaallisesti liittoutumattomina maina Suomi tai Ruotsi eivät osallistu Nato-maiden järjestämään koordinoituun ilmavalvontaan.

Belgiaa seurasi kesällä 2004 Tanska, joka niin ikään käytti valvontaan F-16-hävittäjiä. Lokakuuta 2004 tammikuuhun 2005 valvoi Baltian ilmatilaa Iso-Britannia Tornado F3-hävittäjillä, mitä seurasi Norja neljällä F-16-hävittäjällä. Hollanti valvoi ilmatilaa kesäkuulle 2005 F-16-hävittäjillä. Tästä jatkoi Saksan Luftwaffe neljällä vanhalla F-4 Phantom II:lla 23. kesäkuuta 2005. Lokakuusta tammikuun alkuun valvontavuoro on Yhdysvalloilla, mistä tammikuussa jatkoi Puola.

Tähän asti ehkä merkittävin tapaus on ollut Suhoi Su-27:n putoaminen Liettuan ilmatilassa 15. syyskuuta 2005. Saksalaiset F-4-koneet ehtivät kahdeksan minuutin kuluttua hälytyksestä Liettuassa sijaitsevan onnettomuusalueen yläpuolelle. Kone kuului muodostelmaan, jossa Berijev A-50-tutkavalvontakoneen suojana lensi kuusi Suhoi Su-27 -hävittäjää.

1. huhtikuuta 2006 kolmen kuukauden valvontavuorot muuttuivat neljän kuukauden mittaiseksi huollon tekemiseksi halvemmaksi, jolloin Baltian ilmatilaa alkaa valvoa ensimmäistä kertaa Turkki. Elokuussa Turkin jälkeen valvonnan aloitti Espanja. [2]

Vuoroluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aloituspäivä Maa Hävittäjä Viite
30. maaliskuuta 2004 Belgian lippu Belgian ilmavoimat (1.) F-16AM Fighting Falcon [3]
1. heinäkuuta 2004 Tanskan lippu Tanskan ilmavoimat (1.) F-16AM Fighting Falcon [4]
30. lokakuuta 2004 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimat (1.) Panavia Tornado F.3
1. tammikuuta 2005 Norjan lippu Norjan ilmavoimat (1.) F-16AM Fighting Falcon [5]
30. maaliskuuta 2005 Alankomaiden lippu Alankomaiden ilmavoimat (1.) F-16AM Fighting Falcon (1.)
30. kesäkuuta 2005 Saksan lippu Saksan ilmavoimat (1.) F-4F Phantom II [6]
12. lokakuuta 2005 Yhdysvaltain lippu Yhdysvaltain ilmavoimat (1.) F-16CJ Fighting Falcon

[7] ,[8]

1. tammikuuta 2006 Puolan lippu Puolan ilmavoimat (1.) MiG-29A (1.) [9]
31. maaliskuuta 2006 Turkin lippu Turkin ilmavoimat (1.) F-16C Fighting Falcon (1.) [10]
1. elokuuta 2006 Espanjan lippu Espanjan ilmavoimat (1.) Mirage F-1M (1.) [11] , [12]
1. joulukuuta 2006 Belgian lippu Belgian ilmavoimat (2.) F-16AM Fighting Falcon [13]
1. huhtikuuta 2007 Ranskan lippuRanskan ilmavoimat (1.) Mirage 2000C
1. elokuuta 2007 Romanian lippu Romanian ilmavoimat (1.) MiG-21MF-75
1. marraskuuta 2007 Portugalin lippu Portugalin ilmavoimat (1.) F-16AM Fighting Falcon
16. joulukuuta 2007 Norjan lippu Norjan ilmavoimat (2.) F-16AM Fighting Falcon
15. maaliskuuta 2008 Puolan lippu Puolan ilmavoimat (2.) MiG-29A
30. kesäkuuta 2008 Saksan lippu Saksan ilmavoimat (2.) F-4F Phantom II
30. syyskuuta 2008 Yhdysvaltain lippu Yhdysvaltain ilmavoimat (2.) F-15C Eagle
4. tammikuuta 2009 Tanskan lippuTanskan ilmavoimat (2.) F-16AM Fighting Falcon
1. toukokuuta 2009 Tšekin lippu Tsekin ilmavoimat (1.) JAS 39C Gripen
1. syyskuuta 2009 Saksan lippu Saksan ilmavoimat Eurofighter Typhoon [14]
3. marraskuuta 2009 Saksan lippu Saksan ilmavoimat F-4F Phantom II [14]
4. tammikuuta 2010 Ranskan lippu Ranskan ilmavoimat Mirage 2000C [15][16]
1. toukokuuta 2010 Puolan lippu Puolan ilmavoimat MiG-29A [17]
1. syyskuuta 2010 Yhdysvaltain lippu Yhdysvaltain ilmavoimat F-15C Eagle [18]
5. tammikuuta 2011 Saksan lippu Saksan ilmavoimat F-4F Phantom II [19]
28. huhtikuuta 2011 Ranskan lippu Ranskan ilmavoimat Mirage 2000C [20]
2. syyskuuta 2011 Tanskan lippu Tanskan ilmavoimat F-16AM Fighting Falcon
4. tammikuuta 2012 Saksan lippu Saksan ilmavoimat F-4F Phantom II [21]

Ilmatilanloukkauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmatilanloukkaus on teko, jossa tuottamuksellisesti tai tahallaan tullaan ilma-aluksella toisen maan ilmatilaan luvatta. Viron, Liettuan ja Latvian itsenäistyttyä ei niille jäänyt riittävää kalustoa ilmatilan valvomiseen eikä riittävän nopeita lentokoneitakaan tunnistuslentojen suorittamiseen. Tutkilla havaittuja luvattomia ylilentoja oli runsaasti. Ilmatilan loukkauksen julkistaminen on ulkopoliittinen toimenpide, minkä vuoksi kaikkia ilmatilan loukkauksia ei julkisteta, vaan julkistamiskynnys riippuu maan ulkopolitiikasta. Rajavaltuutetut käsittelivät Suomen ja Neuvostoliiton välisiä rajaloukkauskysymyksiä virkamiestasolla eikä ilmatilan loukkauksia tai rajaloukkauksia läheskään aina julkistettu. Viron, Liettuan ja Latvian liityttyä Natoon ovat maat omaksuneet periaatteen, jonka mukaan melko vähäisistäkin ilmatilanloikkauksista tiedotetaan. Joissain tapauksissa ilmatilanloukkauksista lähetetään virallinen tiedonanto eli nootti, johon odotetaan vastausta.

Venäjällä on Suomen ja Viron laajennettua vesirajaansa kapeimmillaan 10–30 kilometrin laajuinen vapaa kansainvälinen ilmatila Pietarista ja Leningradin alueelta Kaliningradiin suoritettavia sotilaslentoja varten. Suuri osa epäillyistä ilmatilan loukkauksista tapahtuu Viron Suomenlahdella olevan Vaindloon saaren kohdalla, missä ilmantilan loukkaus on ajalliselta kestoltaan lyhyt.

Yhdysvaltalaisten valvontavuorolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain ilmavoimien Saksassa Spangdahlemissa tukikohtaansa pitävän 52. lennoston valvontavuoro F-16-hävittäjin alkaa syyskuun 2005 lopussa. Viro ilmoitti 7. joulukuuta, että venäläinen Antonov An-12 olisi matkallaan Kaliningradiin loukannut Viron ilmatilaa Vaindloon saaren lähellä lentämällä kolme kilometriä minuutin aikana Viron ilmatilassa. Venäjän laivaston tiedottaja Igor Dylo ilmoitti, että asiaa tutkitaan.

Saksalaisten valvontavuorolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 15. syyskuuta 2005 luvallinen lento kuudella Suhoi Su-27 -hävittäjällä ja Berijev A-50 -tutkavalvontakoneella Viron ilmatilassa sopimusehtojen vastaisesti siten, etteivät transponderit olleet päällä. Venäjän puolustusministeri Sergei Ivanov kehotti virolaisia tutkimaan kansainvälisen lain esittäen, että on mahdollista, ettei sotilaskoneissa ole transpondereita ja mahdollista, että vaikka olisikin, niiden päälle kytkeminen ei ole lakisääteinen velvoite. Yksi Karjalan Lotinanpellossa sijaitsevan 177. lentorykmentin Suhoi Su-27 putosi Liettuaan ohjaaja majuri Valeri Trojanovin hypättyä heittoistuimella. Asiasta kehkeytyi diplomaattinen kiista Liettuan ja Venäjän välille Venäjän vaadittua Liettuaa vapauttamaan lentäjä ja Liettuan esitettyä, että se vie esitutkinnan loppuun ensiksi. Liettua pyrkii tutkimaan pudonneen Suhoi Su-27:n lentotiedot tallentaneen mustan laatikon Nato-liittolaisten avulla, kun taas Venäjä väittää, että se ei ole mahdollista ilman venäläistä koodinpurkamislaitetta, mitä Liettua on kieltäytynyt vastaanottamasta. Valeri Trojanoville myönnettiin väliaikainen oleskelulupa, mutta hänet asetettiin kotiarestiin tutkinnan ajaksi. Venäjän puolustusministeriö on tarjoutunut korvaamaan onnettomuuden vahingot. Liettualaiset viranomaiset ovat arvioineet putoamisen vahingoiksi kolme miljoonaa euroa. Suhoi Su-27:n mustan laatikon purkamisen avusti Ukraina, millä itselläänkin on Suhoi Su-27:iä. Liettua tunnusti onnettomuuden vahingoksi, mutta puolustusministeri erotutti ilmavoimien komentajan osittain tämän lausuntojen ja osittain ilmavalvonnan heikkouden vuoksi.

Hollantilaisten valvontavuorolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romanian ilmavoimien Antonov An-26
  • 29. kesäkuuta 2005 16:59 Iljušin Il-18 13 sekunnin aikana 0,6 meripeninkulman syvyydessä Vaindloon saaren lähellä
  • 23. huhtikuuta 2005 13:49 yli meripeninkulman syvyydessä Antonov An-26 Vaindloon saaren lähellä suuntama Kaliningrad. Kone ei kytkenyt transponderia päälle yhteyden pitämiseksi Viron lennonjohtoon.

Brittien valvontavuorolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bulgarian VIA-lentoyhtiön Tupolev Tu-154M Düsseldorfissa 2003
  • 3. joulukuuta 2004 Antonov An-26 Vaindloon saaren lähellä
  • 24. marraskuuta 2004 Tupolev Tu-154 kahdesti Naissaaren ja Osmussaaren lähellä.
  • 19. marraskuuta 2004 Antonov An-26 Vaindloon saaren lähellä
  • 19. marraskuuta 2004 Antonov An-72 Vaindloon saaren lähellä

Belgialaisten valvontavuorolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aeroflotin Iljušin Il-18 Domodedovon lentokentällä Moskovassa
  • 2. huhtikuuta 2004 Iljušin Il-18 Tallinnan edustalla. Koneen tunnisti Iljušin Il-18:ksi Suomen ilmavoimien F-18 Hornet jo ennen Belgian ilmavoimien F-16 -konetta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgialaiset F-16AM:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

29.3.-30.6.2004 4 kpl F-16AM:iä 239. laivueesta Kleine Brogelin lentotukikohdasta

Tanskalaiset F-16:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1.7- 14.10.2004

Brittiläiset Tornado F3:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjalaiset F-16:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaiset F-16:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]