Koulikoron alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koulikoron alue Malin kartalla.

Koulikoron alue (ransk. Région de Koulikoro) on hallintoalue Malin länsiosassa. Sen pinta-ala on 90 210 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 2,4 miljoonaa henkeä[2].

Koulikoron alue rajoittuu pohjoisessa Mauritaniaan, idässä Ségoun ja etelässä Sikasson alueisiin, lounaassa Guineaan sekä lännessä Kayesin alueeseen. Sen keskellä sijaitsee Bamakon kaupunkialue. Alueen pohjoisosa kuuluu Sahelin, keskiosa Sudanin ja eteläisin osa Guinean vyöhykkeseen. Luonnonalueita ovat Hodh, Mandinguen ja Koutialan tasangot, Nigerjoen yläjuoksu ja keskinen delta-alue. Muita merkittäviä jokia ovat Baoulé, Sankarani, Bagoé, Bani, ja Banifing. Alueen ainoa järvi on Wégna. Hyötykaivannaisiin kuuluvat rauta, kulta ja rakennuskivi.[1]

Alue käsittää seitsemän piirikuntaa: Banamba, Dioïla, Kangaba, Kati, Kolokani, Koulikoro ja Nara. Niihin kuuluu 105 maalais- ja kolme kaupunkikuntaa:[1] Koulikoro, Karan ja Kati[3]. Pohjoisosassa asuu soninkeja, maureja ja fulbeja, keskiosassa bambaroita, Nigerjoen yläjuoksulla mandinkoja ja sen varsilla somonoja.[1]

Alueen keskellä sijaitsevasta Malin pääkaupungista on hyvät maantieyhteydet koko maahan. Rautateitä on yhteensä 140 kilometriä. Nigerjoki on liikennöintikelpoinen vaihtelevasti osan vuotta. Narassa, Kolokanissa, Katin piirin Faladièssa ja Dioïlassa on lentokentät, jotka eivät ole säännöllisessä käytössä.[1]

Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja kalastus. Tärkeimmät viljelykasvit ovat durra, hirssi, maissi ja riisi. Lisäksi viljellään muun muassa maapähkinää ja lehmänpapua sekä myyntiin menevää puuvillaa, seesamia ja jatropaa. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet ja siipikarja. Alueella on myös huomattavaa elintarvike-, tekstiili-, metalli- ja muoviteollisuutta. Osa väestöstä käy kausitöissä Bamakossa, naapurimaissa Mauritaniassa, Senegalissa ja Guineassa tai pyrkii muuttamaan Eurooppaan ja Aasiaan.[1]

Väestöstä 27 % on lukutaitoisia. Alakoulua käy 80,3 % ja yläkoulua 42,1 % ikäluokasta (vuonna 2004/2005). Terveyspalvelut kattavat 60 % väestöstä. Suurimman terveysongelman muodostavat malarian ja punataudin kaltaiset tarttuvat ja loistaudit. Synnytys- ja lapsikuolleisuus on korkea.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]