Internetin käyttötarkoitukset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Internetin käyttötarkoitukset ovat määrältään lähes rajattomia. Käyttäjilleen internet on väline, jonka avulla tietoa voidaan tarjota (digitaalisessa muodossa) käytettäväksi vapaasti tai yhdelle tai useammalle vastaanottajalle. Näin tarjolla oleva data sijaitsee internetiin liitettyjen tietokoneiden muistissa, useimmiten kapasiteetiltaan suurilla palvelinkoneilla.

Digitaalisesti voidaan esittää kuvia, sanoja, ääntä tai merkkejä, joten Internetillä ja digitaalisella esityksellä on mahdollista korvata aikaisempia tiedon levityksen välineitä ja toimintatapoja: painotuotteita, äänilevyjä, elokuvanauhoja, paperille kirjoitettuja kirjeitä, voimakkuudeltaan vaihtelevana, jatkuvana vuona liikkuvia esityksiä (puhelimen, television ja radion ensiksi yleistynyt toimintatapa), ym.

Internet on laskenut tiedon levittämisen kynnyksen hyvin matalaksi. Sen tuloksena Internetissä on runsaasti muun muassa eri järjestöjen WWW-sivuja, joilla kerrotaan kyseisestä järjestöstä ja tiedotetaan sen toiminnasta. Internetissä oleva tieto on myös näkyvillä koko maailmalle – ellei toisin määritellä – kun taas paperimedia jaetaan yleensä vain varsin paikallisesti.

Traditionaaliselle medialle (sanomalehdet, aikakauslehdet, kirjankustantajat, televisio, radio, elokuva, musiikinkustantajat jne.) Internet ja sen kautta mahdollistuva verkkomedia on sekä houkutteleva että pulmallinen. Houkutteleva siksi, että sen kautta voidaan tavoittaa entistä laajempi kuluttajakunta ja tarjota sille kohdistetumpaa sisältöä; pulmallinen siksi, että uudet palvelut saattavat syödä markkinoita traditionaalisilta medioilta.

Tiedon etsiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetistä voi etsiä tietoa monilla tavoilla. Suosittu tapa on etsiä tietoa hakukoneilla, joista tunnetuimpia ovat Google, AllTheWeb ja AltaVista. Tietoa voidaan myös etsiä aihehakemistoista eli linkkikirjastoista, joista tunnetuin on Yahoo!.

Tiedonhaun kannalta Internetin yleistyminen on merkinnyt vallankumousta. Ennen tieto täytyi kerätä työläästi useilta eri tahoilta, esimerkiksi arkistoista, erillisistä tietokannoista tai erikoiskirjastoista. Internetin hypertekstiluonteesta johtuen tietoa voidaan kuitenkin nykyisin etsiä keskitetysti, eikä hakijan maantieteellisellä sijainnilla ole enää yhtä suurta vaikutusta tiedon saatavuuteen kuin ennen. Toisaalta valtaosaa painettujen julkaisujen luotettavaa dataa ei ole viety Internetiin eikä usein edes viitettä ko. lähteisiin.

Tiedonhaun näennäinen helppous aiheuttaa monia ongelmia. Lähdekritiikin merkitys korostuu Internetissä, sillä verkossa ei ole tiukkaa julkaisukynnystä. Internetistä löytyvä tieto ei ole välttämättä luotettavaa. On myös esitetty epäilyjä hakukoneiden käyttämien algoritmien tasapuolisuudesta ja niiden avulla löytyvän tiedon mahdollisesta vääristymisestä. Hakukoneet eivät myöskään näe kuin osan Internetin koko sisällöstä.

Keskusteleminen ja verkkoyhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetin käyttö keskusteluihin on ollut suosittua alusta lähtien. Vanhimpia tapoja ovat sähköposti, uutisryhmät, sähköpostitse käytettävät postituslistat ja IRC. WWW-sivujen myötä yleistyivät chatit ja keskustelualueet. Nykyään Internetiä käytetään myös pikaviestintään, Internet-puheluihin ja videoneuvotteluyhteyksiin.

Nämä välineet ovat tehneet mahdolliseksi erilaisten verkkoyhteisöjen muodostumisen lähes kaikkien kuviteltavissa olevien (ja muidenkin) aluepiirien yhteyteen. Verkkoyhteisöjen synnyttämiseen ja niiden toiminnan edistämiseen on myös kehitetty nimenomaan yhteisöllisyyteen nojaavia palveluja, kuten Wikipedia. Blogit ovat tähän läheisesti liittyvä ilmiö, joka nojaa käyttäjien haluun ilmaista itseään ja rakentaa verkossa näkyvää identiteettiään.

Sähköinen kaupankäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet on vaikuttanut merkittävästi myös kaupankäynnin sähköistymiseen, erityisesti kuluttajakaupan osalta. Tällöin usein käytettyjä termejä ovat muun muassa verkkokauppa (virallinen muoto) ja nettikauppa. Sähköisen kaupan palvelukeskuksen ja Suomen Elektronisen Kaupankäynnin yhdistys ry:n (ECF) yleisesti käytettyjen määritelmien mukaan "sähköinen kaupankäynti on ICT:n (tieto- ja viestintäteknologian) välityksellä tapahtuvaa tavaroiden ja palvelujen tarjontaa, kysyntää tai myyntiä tai muuta kaupallista asiointia". Verkkoliiketoiminta viittaa tietoverkkojen välityksellä käytävään liiketoimintaan, ja usein sillä tarkoitetaan internetin välityksellä käytävää kauppaa.

Internet on myös syntynyt muutamia globaaleja kauppapaikkoja, kuten Amazon ja eBay jotka dominoivat massatuotteiden myyntiä. Toisaalta myös pienet erikoisalueet, jotka tuskin muuten edes voisivat tarjota tuotteitaan, ovat voineet löytää asiakkaita Internetin välityksellä. Tällaisesta käy esimerkiksi vaikkapa harvinaisten itämaisten taistelulajien välineiden kauppa.

Internet-kuluttajakaupan arvo Suomessa oli vuonna 2006 noin 3,2 miljardia euroa, ja sen välillisten vaikutusten on arvioitu nousevan jopa 15 miljardiin euroon. Yritysten välillä sähköistä kauppaa jo harjoitettu jo vuosikymmenien ajan, ja sen voluumi on Suomessa noin 45 miljardin euron luokkaa (lähde: ECF).

Internet mahdollistaa myös uusien, hajautettujen järjestelmien, käytön suoraan kaupankäytiin. Kryptovaluutta on yksi ehdotettu ratkaisu maksusuoritusten anonyymiteetin takaamiseksi. Olemassaolevista kryptovaluutan implementaatioista suosituin lienee Bitcoin.

Huvin vuoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huvin vuoksi Internetiä käytetään lähinnä surffaillen eli WWW-selainta käyttäen. Tämä voi tarkoittaa ihan vain sitä, että seurataan sivuilla olevia linkkejä ja katsotaan, mihin päädytään. Tällä tavalla voi käyttää myös vakavaa tietoa tarjoavia saitteja.Nykyään tällainen käyttö on paljon harvinaisempaa kuin WWW:n alkuaikoina, jolloin monet portaalit tehtiinkin juuri sillä periaatteella, että ne tarjoavat käyttäjälle mahdollisuuden suunnistaa tiensä erilaisille ajanvietesivustoille.

Nykyään hupitarkoitukseen on suunnattu enemmänkin portaaleita, joissa on muutama sisäänheittotuotteenkaltainen palvelu, joiden avulla saadaan ihmiset käyttämään muita palveluita, joista sitten tulee rahaa portaalin ylläpitäjälle.

Tiedostojen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internetiä käytetään myös tiedostojen jakamiseen. WWW:n tai vertaisverkkojen avulla voidaan jakaa musiikkia, ohjelmistoja, elokuvia tai lähes mitä tahansa tiedostoja. Kuka tahansa voi ladata tiedostoja itselleen tai antaa tiedostoja muiden ladattavaksi. Suurin osalähde? vertaisverkoissa liikkuvasta materiaalista on jaossa laittomasti, mutta osa datasta sisältää esimerkiksi Linux-jakeluja sekä vapaasti jaossa olevaa dataa.

Internet välineenä sekä hyökkäyksen ja puolustuksen kohteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkko, Internet, on väline tehdä jotakin, erityisesti globaalilla tasolla. Verkosta on tullut myös yleisemmin uusi väline. Nykyaikainen supertietokone käsittää periaatteessa noin tuhannesta lähemmäs sataatuhatta prosessointiyksikköä sisältäviin verkkoihin. Jos meillä on siis laajakaistayhteyden päässä 10 000 tietokonetta, meillä on periaatteessa mahdollisuus supertietokoneen kapasiteettiin. Tosin tietokoneverkot eivät korvaa täysin supertietokonetta. Tietokoneverkot tarjoavat suuremman laskutehon kuin yksittäinen tietokone vain jos laskettava ongelma on mahdollista hajauttaa useille koneille. Mutta esimerkiksi stokastisissa prosesseissa, kuten säätilan ennustamisessa, seuraavan päivän sää riippuu edellisen päivän säästä. Tällaisiin ongelmiin tarvitaan supertietokonetta.

Kun kotitietokoneiden kapasiteetista 80% on käyttämättömänä, tämä tarkoittaa että esimerkiksi Suomessa on noin 2 miljardin euron investointi 80%:sti vapaana.

Kaapatut kotitietokoneet ovat yhä merkittävämpi uhka. Ne ovat välineitä muun muassa palvelunestohyökkäyksille, roskaposteille ja tietojen taltioinneille koko Internetiin.

Internetin päälle on syntynyt monia kansainvälisiä organisaatioita, joiden oleellinen väline on Internet. Ilman Internetiä niiden toiminta olisi aivan toisenlaista ja monessa mielessä tehottomampaa ja myös kalliimpaa.

Internet on myös yhä merkittävämpi väline kaikentasoiselle tiedustelutoiminnalle ja psykologisille operaatioille.

Internet välineenä tarkoittaa, että se on infrastruktuuri, välttämätön pohja monenlaiselle toiminnalle. Vrt. esimerkiksi tieverkko, energiaverkko, puhelinverkko.

Kun Internetistä tulee tärkeä, siitä tulee myös hyökkäyksen kohde. Internet on siis kasvavassa määrin osa nykyaikaisia kriisejä. Tämä on toteutunut jo ainakin Tšetšeniassa, Bosniassa ja Kosovossa.

Rikolliset ovat myös löytäneet Internetin. Internetiä käytetään taloudellisten tietojen hankintaan, kiristykseen (uhataan kaataa pankin tai muun yrityksen tärkeä Internet-toiminne), petokseen jne. Kuuluisia ovat ns. Nigerian kirjeet: Surullinen tarina, miten 10 miljoonaa dollaria odottaa nostajaansa ja nostamiseen tarvittaisiin (hyvää korvausta vastaan) juuri sinua (ja sinun rahojasi).

Kun Internetistä on tullut hyökkäyksen kohde siitä tulee myös puolustuksen kohde. Tarvitaan muun muassa virussuojaa, palomuureja, tietoturvayhtiöitä ja viranomaistoimintaa (tietokonerikollisuuden tutkintaa, lainsäädäntöä jne.)

Internet tiedustelun välineenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2002 uudesta tiedosta tallentui 92 prosenttia magneettisena, muun muassa tietokoneiden kiintolevyille. Kun yhä useampi tietokone on kiinni Internetissä, tämä merkitsee sitä, että tiedustelu keskittyy yhä enemmän Internetiin. Julkisiin lähteisiin perustuva tiedustelu tulee siis yhä tärkeämmäksi.

Yhdistelemällä erilaisia Internetin aineistoja voidaan luoda hyvin yksityiskohtaisia kuvia tiedusteltavista kohteista. Jos käytössä on lisäksi "harmaata" tietoa, eli sellaista joka ei ole tarkoitettu kaikkien saataville, mutta on periaatteessa kiinni Internetissä, yksityiskohtaisuus muuttuu erittäin tarkaksi.

Tällaista "harmaata" tietoa ovat esimerkiksi yritysten asiakas- ja ostotiedot (esimerkiksi kauppa, lentoyhtiö), kirjastojen lainaustiedot, luottokorttiyhtiöiden asiakastiedot (ostokset, ostospaikat), puhelinyhtiöiden laskutustiedot (puhelukohtaiset tiedot; milloin, kenelle, mistä tukiasemasta, kuinka kauan), verottajan, poliisin ja sairaalan "asiakastiedot" jne.

Maailmanlaajuinen tieto lentomatkustajista voi olla tärkeä terrorismin torjunnassa, mutta samat tiedot kertovat globaalista merkittävien johtajien liikenteestä, eli esimerkiksi yhteistyöneuvotteluista tai suurien kauppojen valmisteluista.