Hugo Chávez

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hugo Chávez

Hugo Rafael Chávez Frías (s. 28. heinäkuuta 1954 Sabaneta) on Venezuelan presidentti vuodesta 1999. Chávez valmistui Venezuelan sotilasakatemiasta heinäkuussa 1975.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nousu valtaan

Entinen armeijan laskuvarjojoukkojen everstiluutnantti Chávez tuli julkisuuteen johtamalla epäonnistunutta sotilasvallankaappausta 4. helmikuuta 1992. Kun hän oli viettänyt kaksi vuotta vankilassa presidentti Rafael Caldera armahti hänet. Tämän jälkeen Chávez ryhtyi poliitikoksi ja perusti uuden puolueen Viidennen tasavallan liikkeen.

[muokkaa] Presidenttikausi

Hugo Chavez pitämässä puhetta Porto Alegressa Brasiliassa 2003.

Chávez voitti 6. joulukuuta 1998 järjestetyt presidentinvaalit suurella äänten enemmistöllä (56,2 % annetuista äänistä), vaikka televisiokanavat ja tärkeimmät sanomalehdet kampanjoivat häntä vastaan. Hän astui presidentin virkaan helmikuussa 1999. Uudelleen hänet valittiin 30. heinäkuuta 2000 (55 % äänistä). Chávezia äänesti ennen kaikkea Venezuelan köyhä kansanosa. Hän lupasi vaalikampanjassaan poistaa maasta korruption ja tasata maan tuloeroja.

[muokkaa] Chavez yritetään syöstä vallasta

12. huhtikuuta 2002 Chávez syrjäytettiin lyhytaikaisesti liikemies Pedro Carmonan johtamassa vallankaappauksessa. Yhdysvallat, joka oli tunnustanut Chávezin hallinnon, ei tuominnut kaappausta ennen kuin Chávez palasi valtaan. On myös esitetty väitteitä, että Bushin hallinto oli sotkeutunut tiiviisti kaappauksen valmisteluun.[1] Journalisti John Pilgerin mukaan Venezuelan oppositio tapasi ennen kaappausta Yhdysvaltain edustajia Washingtonissa ja sai rahoitusta yhdysvaltalaiselta National Endowment for Democracylta (NED).[2] Pari päivää ennen kaappausta yksityinen televisiokanava RCTV yllytti kansaa yleislakkoon Chavezin suistamiseksi vallasta. Itse kaappaus alkoi mielenosoituksessa tapahtuneesta ammuskelusta, jonka yksityinen media esitti Chavezin kannattajien aloittamaksi.[3] Tosiasiassa tarkka-ampujat tulittivat Chavezin kannattajia ja nämä vastasivat tuleen.[4][5] Chavez pakotettiin luopumaan vallasta ja kaappaajat veivät hänet pois Caracasista. Seuravana päivänä Chavezin kannattajat marssivat kaduille vaatien presidentin palauttamista valtaan, mutta yksityinen media ei maininnut mitään Chavezin tukijoiden mielenosoituksista.[6] Kansan tukemana Chavezin joukot ottivat presidentinpalatsi Mirafloresin takaisin hallintaan ja Chavez palautettiin valtaan.[7]

[muokkaa] Vallankaappausyrityksen jälkeen

Joulukuussa 2002 alkoi öljyntuottajien lakko, joka kesti kaksi kuukautta. Öljytuotanto on Venezuelalle merkittävä tulolähde, joka muodostaa noin 80 % maan vientituloista.[8]

Helmikuussa 2004 Haitin levottomuuksien yhteydessä Chávez haukkui Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia pendejoksi ("mulkku") ja uhkasi lopettaa öljynviennin Yhdysvaltoihin.

Vuosien 2003 ja 2004 aikana Venezuelan oppositio keräsi nimiä adressiin, koska maan perustuslain mukaan vähintään 20 % äänestäjistä voi vaatia uusia presidentinvaaleja. Nimiä vahvistettiin lopulta 2,4 miljoonaa ja elokuussa 2004 Chávez voitti kansanäänestyksen siitä, voiko hän jatkaa presidenttikautensa loppuun presidenttinä. Vaalien tarkkailijaryhmään kuului mm. entinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter.

Chávez valittiin uudelle kaudelle 3. joulukuuta 2006 järjestetyssä presidentinvaalissa. Hänen vastaehdokkaanaan oli Manuel Rosales. Chávez sai yli 60 % äänistä. Hän on aiemmin ilmoittanut, että pyrkii muuttamaan perustuslakia siten että voi asettua ehdokkaaksi vielä toisenkin kautensa jälkeen.

Chavez sai 19. tammikuuta 2007 alustavasti parlamentin hyväksynnän säätää vapaasti lakeja 18 kuukauden ajan. Parlamentissa ei ole opposition edustajia, koska he boikotoivat vuoden 2005 parlamenttivaaleja. Chávez on ilmoittanut käyttävänsä saamiaan valtuuksia tehdäkseen "vallankumouksellisia lakeja".

[muokkaa] Kiista Espanjan kuninkaan kanssa

Marraskuussa 2007 iberoamerikkalaisten eli portugalin- ja espanjankielisten maiden kokouksessa Santiago de Chilessä Hugo Chávez alkoi haukkua Espanjan entistä konservatiivipääministeri José María Aznaria ja Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia huutaen: "Fasistit eivät ole inhimillisiä. Käärmeetkin ovat inhimillisempiä". Espanjan nykyinen sosialistipääministeri José Luis Rodríguez Zapatero muistutti Chávezia, että tämä puhui demokraattisesti valitusta Espanjan kansan edustajasta. Lopulta Chávezin mikrofoni kytkettiin pois päältä, mutta Chávez jatkoi silti huuteluaan. Lopulta hermostunut Espanjan kuningas Juan Carlos II kääntyi Chávezin puoleen ja sanoi tälle yleensä lapsille tarkoitetun ilmaisun "¿Por qué no te callas?" (suom. Miksi et vaikene?). Tämän jälkeen Juan Carlos poistui paikalta.

Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:

Kuningas Juan Carlosin kysymysilmaisu saavutti kansainvälisen huomion ja eräänlaisen kulttistatuksen: siitä tehtiin muun muassa kännykän soittoääniä, t-paitoja ja YouTube-videoita. Välikohtauksen jälkeen Chávez totesi kuninkaan menettäneen malttinsa ja joutuneen siten huonoon valoon. Lisäksi hän sanoi: "Totuuden sanominen ei ole loukkaavaa. Venezuelan hallitus varaa itselleen oikeuden vastata mihin tahansa hyökkäykseen ja tehdä se missä tahansa, milloin ja miten tahansa."

[muokkaa] Äänestykset jatkokausista

2. joulukuuta 2007 venezuelalaiset äänestivät kansanäänestyksessä ehdotuksesta, jonka mukaan presidentin valtakaudet eivät olisi enää rajattu kahteen. Myönteinen vaalitulos olisi merkinnyt sitä, että Hugo Chávezin olisi mahdollista jatkaa vallassa nykyisen kautensa jälkeenkin. Äänestyksessä 51 % kannatti valtakausien rajauksen säilyttämistä.[9]

15. helmikuuta 2009 järjestetyssä uudessa kansanäänestyksessä 54,4 prosenttia kannatti valtakausien määrän rajoittamisesta luopumista, joten Chávezin presidenttiyden mahdolliselle jatkumiselle 2012 jälkeen ei ole laillisia esteitä.[10]

Heinäkuussa 2011 Chavez ilmoitti asettuvansa ehdolle seuraavan vuoden presidentin vaaleissa.

[muokkaa] Chavezin terveydentila ja syöpähoidot

Keväällä 2011 Chavez kävi jalkaleikkauksessa ja myöhemmin saman vuoden kesäkuussa Chavez joutui sairaalaan kovan lantiokivun takia vieraillessaan Kuubassa. Venezuelan hallituksen mukaan Chavezilta operoitiin Kuubassa paise lantiosta, mutta USA:n tiedustelupalvelu CIA uskoi Chavezin saaneen hoitoa eturauhassyöpään. Venezuelan hallitus vakuutti Chavezin palaavan Venezuelaan nopeasti. Oppositio piti Chavezin toimia laittomana, sillä hän on johtanut maataan maan ulkopuolelta, eikä kerro terveydentilastaan tarpeeksi.[11] Samalla myös huhut Chavezin mahdollisesta seuraajasta kiihtyivät. Heinäkuussa Chavez vahvisti, että hänellä oli havaittu syöpäkasvain, joka oli poistettu Kuubassa.[12] Neljäs heinäkuuta Chavez palasi Venezuelaan.[13] Heinäkuun 16 päivänä Chavez ilmoitti palaavansa Kuubaan saamaan hoitoa sairauteensa ja luovutti osan vallastaan varapresidentille ja valtionvarainministerille sairaslomoansa ajaksi.[14] Chavez palasi Venezuelaan saatuaan kemoterapiaa viikon ajan Kuubassa. Hoidot jatkuvat ja joidenkin raporttien mukaan Chavez matkustaisi Brasiliaan saamaan hoitoa.[15] Paluunsa jälkeen hän ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2012 presidentinvaaleissa.[16] Lokakuun 2011 lopulla Chavez julisti olevansa täysin terve ja ettei tarkastuksissa löytynyt pahanlaatuisia soluja.[17] Vuoden 2012 helmikuussa Chavez kertoi joutuvansa uuteen leikkaukseen. Lääkärit olivat löytäneet vamman samalta alueelta, josta kasvain poistettiin. Chavez kiisti kyseessä olevan syövän uusiutuminen, mutta uutinen käynnisti jälleen huhut presidentin terveydentilasta.[18] Myöhemmin Chavezin myönnettiin olleen syöpäleikkauksessa, mikä nosti epäilyksiä Chavezin kyvystä osallistua vuoden lopulla pidettäviin presidentinvaaleihin.[19]

[muokkaa] Chávezin politiikka

[muokkaa] Talouspolitiikka

Entisen keskuspankin kuvernöörin José Guerran mukaan hänen hallituksensa on ollut talouden suhteen erittäin pragmaattinen. Talous on kasvanut runsasta 9 % vuosivauhtia ja osakekurssit ja elintaso, kuten autojen myyntimäärät ovat nousseet uusiin ennätyksiin.[20][21]

Vuoden 2010 alussa julkaistiin uutinen Venezuelan öljylähteiden kehittämisestä. Valtiollisen PDVSA:n lisäksi osuuksiin öljyvaroijen etsmisestä ja käyttämisestä investoivat espanjalainen Repsol, yhdysvaltalainen Chevron, japanilaiset Mitsubishi ja Impex sekä malesialainen Petronas. Chavezin mukaan kaupat osoittivat että Venezuelaan luotetaan sijoituskohteena ja toivoi samalla uutta alkua maan USA:n suhteille. Lisäksi Chavez totesi yhteistyön takana olevan nyt yhteiset intressit kahden tasavertaisen tahon kanssa, viitaten kansainvälisiin yhtiöihin ja Venezuelaan.[22]

[muokkaa] Ulkopolitiikka

Chávezin ulkopolitiikan kulmakiviä on vihamielisyys Yhdysvaltoja kohtaan ja hän pyrkii hyödyntämään varsinkin vasemmistolaisten latinalaisamerikkalaisten amerikkalaisvastaisuutta.[23][24]

Venezuela, Bolivia, Kuuba, Ecuador, Nicaragua ja Honduras ovat solmineet geopoliittisen yhteistyösopimuksen ALBA:n, bolivaarisen vaihtoehdon Amerikoille.[25]

Venezuelan ulkopolitiikka on Chávezin kaudella suuntautunut öljyntuottajamaiden yhteisön OPECin ja ylipäänsä latinalaisamerikkalaisen yhteistyön edistämiseen. Puhuessaan Etelä Amerikan ja arabimaiden tapaamisessa Qatarissa vuonna 2009 Chavez sanoi tapaamisen edustavan kahden vuosisatoja kolonialismia vastaan taistelleen alueen kohtaamista. Samassa tilaisuudessa Chávez myös katsoi talouskriisin heikentäneen Yhdysvaltoja ja johtavan moninapaisen maailman syntymiseen.[26]

Chávez on myös ollut lähentämässä Venezuelaa Kuubaan ja ilmaissut useaan otteeseen tukensa Fidel Castrolle. Maiden välillä on myös tehty lukuisia kauppasopimuksia.

Heinäkuussa 2005 Chávezin aloitteesta neljän latinalaisen Amerikan valtion hallitukset perustivat Telesur-televisiokanavan vastavoimaksi Yhdysvaltain CNN:lle.[27]

Chávezin suosiosta latinalaisessa Amerikassa kertoo myös Amerikan valtioiden järjestön asettuminen Venezuelan puolelle Yhdysvaltojen eristämisyritystä vastaan 2005 (pyrkimys oli pyrkiä valvomaan "minkälaista" demokratiaa jäsenmaissa harjoitetaan).lähde?

Huhtikuussa 2009 Chavez ilmoitti Tokion vierailunsa aikana tukevansa Barack Obaman ajatusta ydinaseettomasta maailmasta. Chavez katsoi tilanteen mahdollistavan Yhdysvaltain ja Venezuelan suhteiden nollaamisen. Chavez myös kertoi olevansa valmis yhteistyöhön Obaman kanssa mm. terrorismia, nälkää ja sotia vastaan.[28]

Chavez on solminut poliittisia ja taloudellisia suhteita Kiinan kanssa. Maat ovat hakeneet poliittista ja taloudellista liittoa energian ja maatalouden yhteistyön saralla. Vuonna 2009 Venezuela toimitti 380 000 barrelia öljyä päivässä Kiinaan ja määrän arvellaan nousevan miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2013. Myös muu kauppa Venezuelan ja Kiinan välillä on kasvanut ja kaupan arvo kasvoi 9,7 miljardiin vuonna 2008.[29]

Vuonna 2009 Hugo Chavez ilmoitti Amerikan maiden järjestön OAS:n huippukokouksessa Trinidad ja Tobagossa lämmittävänsä suhteita uudestaan Yhdysvaltoihin. Chavez kertoi lähettävänsä suurlähettilään takaisin Yhdysvaltoihin, josta lähettiläs vedettiin pois vuonna 2008 solidaarisuuden osoituksena Bolivialle. Bolivia karkotti tuolloin Yhdysvaltain suurlähettilään syytettynä demokratian vastaisesta ja Bolivian valtion hajottamiseen tähtäävästä juonittelusta.[30] Chavez tapasi huippukokouksessa myös Obaman ja kehui tätä viisaaksi mieheksi ja totesi tämän näin eroavan edeltäjästään. Chavez keskusteli myös Hillary Clintonin kanssa Yhdysvaltain lähettilään paluusta Venezuelaan, josta Yhdysvallat vastavetona kutsui oman lähettiläänsä pois.[31] Kesäkuussa suhteet parantuivat virallisella tasolla, kun maat ilmoittivat palauttavansa suurlähettiläänsä.[32]

Heinäkuussa 2009 Venezuela ja Espanja aloittivat yhteistyön energia-alalla, muodostaen "energia-allianssin". Tavatessaan Espanjan ulkoministeri Angel Moratinosin Chavez tuomitsi espanjalaisia poliiseja vastaan tehdyn autopommi-iskun ja liennytti näin Espanjan ja Venezuelan suhteita. Moratinos piti tapaamista erittäin hedelmällisenä ja katsoi sen syventäneen maiden kahdenvälisiä suhteita.[33]

Chavezin hallinnon ja rajanaapuri Kolumbian välit ovat olleet kireät pitkään. Kolumbia on syyttänyt Venezuelaa FARC-sissiryhmän tukemisesta ja Venezuela puolestaan on ärsyyntynyt Kolumbian alueella olevasta Yhdysvaltain sotilastukikohdasta, jonka se kokee turvallisuusuhaksi. Elokuussa 2009 Chavez varoitti, että Yhdysvaltain ja Kolumbian päätös laajentaa sotilastukikohtaa ja operaatioita vaarantaa koko alueen vakauden ja vie mantereen askeleen lähemmäksi sotaa.[34] Myöhemmin elokuussa 2009 Chavez normalisoi suhteet lähettämällä suurlähettilään takaisin Kolumbiaan, jonka Venezuela veti pois Kolumbian syytettyä Chavezia FARC-sissijärjestön tukemisesta.[35] Venezuela kutenkin katkaisi dipolomaattisuhteet samasta syystä vuonna 2010, kun Kolumbia toisti syytteensä FARC-sissien suojelemisesta. Juan Manuel Santosin noustua maan presidentiksi maiden välejä lämmitettiin ja diplomaattisuhteet palautettiin. Presidenttien tapaamisessa Chavez painotti ettei Venezuelan alueella ole terroristeja eikä maa hyväksy terrorismia tai huumekauppaa. [36]

[muokkaa] Sosialistinen ohjelma

Chávezilla on omintakeinen sosialistinen ohjelma, jossa pienyritykset ovat yksityisessä omistuksessa, suuret öljy-yhtiöt kansallistettuja ja keskisuuret osuuskuntien hallussa. Chavezin hallitus on tiukentanut elintarvikeyhtiöiden valvontaa, jonka avulla se kertoo takaavansa ruoan saatavuuden ja estävänsä hintakeinottelun. Vuonna 2010 Chavez linjasi, että yksityisomistus on "tervetullutta 21. vuosisadan sosialismissa", kunhan sillä on sosiaalinen tarkoitus eikä toimi monopolina tai hyväksikäytä kuluttajia tai työntekijöitä. Samalla Chavez myös lupasi matalakorkoisia lainoja pienille ja keskisuurille yrityksille.[37]

Chávezin mukaan kapitalismia voi syyttää monista asioista. Hän veikkaa, että kapitalismi saattoi viedä elämän Mars-planeetalta.[38]

[muokkaa] Sosiaaliset ohjelmat

Chávez on aloittanut lukuisia sosiaalisia ohjelmia, kuten maksuttoman terveydenhuollon levittämisen köyhille seuduille sekä peruskoulutus- ja lukutaitokampanjan, jonka tarkoituksena on opettaa ihmisille lukutaidon ohella heidän perustuslaillisena oikeutensa maan kansalaisina. Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO on kiittänyt tätä toimintaa. Ulkomaiset tahot ovat olleet mukana projekteissa. Venezuela on esimerkiksi myynyt Kuuballe halpaa öljyä vastineeksi asiantuntija-avusta. Suurin osa sosiaalisista uudistuksista rahoitetaan öljytuloilla valtiollisen öljy-yhtiön PDVSA:n kautta.[39][40] Kesällä 2009 julkaistiin tutkimus, jonka mukaan viimeisen 10 vuoden ajan, jotka Chavez oli vallassa, köyhyydessä elävien määrä väheni Venezuelassa 49 prosentista 26,4 prosenttiin. Lisäksi kymmenen vuoden aikana työttömyys putosi 15 prosentista 7,5 prosenttiin.[41]

Vuonna 2009 julkaistussa YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä (engl. HDI) Venezuela nousi sijalle 58., nousten aiemmalta 62. sijalta 186 maan taulukossa. Venezuelan HDI on kasvanut tasaisesti, vuonna 1980 se oli .765 ja vuonna 2007 se oli noussut .844:ään. YK:n Raportin mukaan nousua selittävät lapsikuolleisuuden väheneminen, lukutaidon pareminen ja koulutukseen pääsyn helpottuminen. Chavezin valtaannousun vuodesta 1999 vuoteen 2007 julkisen terveydenhuollon tarjonta lisääntyi räjähdysmäisesti, lapsikuolleisuus puolittui ja lukutaidottomuus katosi lähes kokonaan. Raportissa huomautettiin, että luvut ovat vuodelta 2007, siis ennen maailmanlaajusta talouskriisiä.[42]

Vuoden 2010 tammikuussa UNESCO julkaisi tutkimuksen jonka mukaan Venezuelassa koulua käyvien lasten määrä on kasvanut huomattavasti Chavezin valtakaudella. Samoin myös maan Education for all Development Index (EDI) nousi 5,1 % vuosien 1999 ja 2007, sekä 2,4 % vuosien 2006 ja 2007 välillä. EDI indeksi määrittelee kehitystä kouluun pääsemisen mahdollisuuksien, tasa-arvon ja laadun pohjalta, jotka pohjaavat yleismaailmalliseen peruskoulutukseen, aikuisten lukutaitoon sekä oppilaiden menestykseen kahdeksanteen luokkaan asti. Venezuela sijoittui EDI listalla sijalle 59. 128 maan joukossa. Kolme vuotta aiemmin maan sijoitus oli 64. Listan ykkönen oli Norja ennen Japania.[43]

Kesäkuussa 2010 YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Ali Abdessalam Treki kiitti Venezuelan ponnisteluja Millennium-julistuksen tavoitteiden täyttämiseksi. Trekin mukaan Venezuelan saavutusten tulisi olla mallina muille maille. Chavez käynnisti vuonna 2003 "missiona" tunnetun sosiaali-ohjelman, jonka myötä lukutaidottomuus on lähestulkoon hävinnyt ja terveydenhuolto parantunut. Vuonna 2010 peräti 46% hallituksen budjetista oli suunnattu sosiaali-palveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon kehittämiseen. Millennium-julistuksen tavoitteina on mm. nälänhädän ja köyhyyden vähentäminen, naisten tasa-arvon lisääminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, tautien ehkäiseminen sekä pitkäjänteinen ympäristökehitys.[44]

[muokkaa] Maareformi

Chávezin kaudella Venezuelassa käynnistettiin myös maareformi, jonka tarkoituksena on ruokaturvallisuuden parantaminen ja maaseudun uudelleenkansoitus ruoan tuontitarpeen vähentyessä. Tarkoitus on jakaa pientilallisille ja pienille osuuskunnille perinnöllisiä, ei-myytäviä oikeuksia maahan. Maareformi kohdistuu pääasiassa valtion omistamiin käyttämättömiin maihin. Reformin sanamuoto mahdollistaa myös käyttämättömän yksityisen maan jakamisen korvausta vastaan, mutta toistaiseksi näin on tehty vain tapauksissa, joissa valtio on jo ennalta kiistänyt yksityisen omistusoikeuden.

12. lokakuuta 2009 Chavezin hallitus ilmoitti luovuttavansa yli 40 000 hehtaaria maata venezuelan alkuperäiskansojen käyttöön Sierra de Perijan kansallispuistossa. Päivämäärä, jolloin luovutus tehtiin oli merkittävä, koska 12. lokakuuta 1492 Kolumbuksen katsotaan löytäneen Amerikan ja kolonialismin alkaneen. Venezuelassa 12. lokakuuta tunnetaankin nykyään "vastarinnan päivänä".[45]

[muokkaa] Chávezin kotimainen suosio

Hugo Chávezin suosion suurin tekijä on öljyn hinnan valtavan nousun mahdollistama konkreettinen politiikka köyhimmän väestönosan (60 %) auttamiseksi. Maan vuosittaiset öljytulot ovat nousseet 25 miljardiin dollariin (2004).lähde?

Toisaalta Chávezin toimintaa kritisoivat paremmin toimeentulevat ihmiset, niin valtamedia kuin työnantajaliitotkin. Jopa ammattiyhdistysliike on jakautunut kahtia, vanhaan Chávezin vastaiseen ryhmään CTV:hen ja uuteen Chávez-mieliseen UNT:hen. Joitakin CTV:n osia on liittynyt UNT:hen viime aikoina. Syyksi tähän on esitetty sekä opportunistinen vallanpitäjän suosiontavoittelu että liiton aktiivinen Chávezin vastainen politiikka.lähde?

Vuoden 2010 lopulla julkaistiin 2011 Latinobarometro report, jossa tiedusteltiin kansalaisten mielipiteitä 18 Latinalaisen Amerikan maassa. Kyselyn mukaan demokratian kannatus venezuelalaisten keskuudessa oli noussut Chavezin aikana ja se oli 84% (2009 sekä 2010), kun se aiemmin oli 62% (1996) ja 64%(1997). Venezuelalaiset arvioivat myös hallintonsa demokraattisuuden, antaen Chavezin hallinnolle arvosanaksi 7,4 (10 demokraattisin, 1 epädemokraattisin). Chavezin hallituksen hyväksyi vuosina 2002-2010 53% venezuelalaisista, korkeamman hyväksynnän saivat vain Argentiinan, Kolumbian ja Chilen hallitukset. Chavezin virkakauden toimet hyväksyi 55% venezuelalaisista.[46]

Vuonna 2012 International Consulting Servicesin (ICS) toimeenpaneema kysely osoitti, että 53% vastanneista katsoi Chevezin harjoittaman sosialismin takaavan maan kehittymisen. Sosiaalisia ohjelmia taas tuki 80% vastanneista. Kyselyssä mitattiin myös Chavezin suosio tulevissa vaaleissa, kyselyn mukaan Chavez saisi 58,2% äänistä.[47]

[muokkaa] Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto

30. toukokuuta 2007 Chavez ilmoitti Venezuelan eronneen muodollisesti Maailmanpankista ja Kansainvälisestä valuuttarahastosta - joita hänen mukaansa dominoi Yhdysvaltojen imperialismi - sekä maan maksaneen kaikki velkansa viisi vuotta etuajassa.[48][49] Etelä-Amerikassa on perustettu Chavezin ajatuksesta "Etelän Pankki" (Banco del Sur), joka tarkoituksena on vähentää Maailmanpankin ja IMF:n vaikutusta alueella.[50]

[muokkaa] Esikuvat

Hugo Chávez pitää esikuvanaan ennen kaikkea Etelä-Amerikan liittovaltiota ajanutta vapaussankaria Simón Bolívaria, jonka mukaan hän on nimennyt politiikkansa "bolivarianismiksi". Toinen tärkeä vaikuttaja on varsinkin viime aikoina "bolivaarisen vallankumouksen" muotoutuessa "sosialistiseksi" ollut Kuuban pitkäaikainen johtaja Fidel Castro. Samaten hän on ilmaissut ihailunsa myös niin Karl Marxin, Vladimir Leninin kuin Lev Trotskinkin ajatuksia kohtaan.

[muokkaa] Kritiikkiä Chávezia kohtaan

[muokkaa] Sensuuri

Chávezin aikana maan hallinto on rajoittanut ilmaisuvapautta puuttumalla tiedotusvälineiden omistukseen ja ohjelmien sisältöön. Chávez liittolaisineen on säätänyt tiedonvälityslain, jonka nojalla tiedotusvälineitä voidaan summittaisesti sulkea epämääräisten "kiihotus"-syytösten perusteella.[51]

Toukokuussa 2007 hän jätti uusimatta maan vanhimman ja katsotuimman yksityisen TV-kanavan RCTV:n lisenssin käyttää valtakunnanverkkoa. Kanava oli tukenut aktiivisesti Chávezia vastaan suunnattua kaappausyritystä vuonna 2002 ja oli sen jälkeenkin hänen hallintonsa äänekkäimpiä kriitikoita. Suositun RCTV:n sulkeminen aiheutti laajoja protesteja niin Venezuelassa kuin ulkomaillakin kyselyjen mukaan jopa yli 75 prosentin venezuelalaisista vastustaessa kanavan poisjäämistä. RCTV palasi ruutuihin maksullisena satelliitti- ja kaapelikanavana heinäkuussa 2007.[52]

Elokuun alussa 2009 Chávezin hallinto sulki 13 yksityistä radioasemaa ja 23 muuta asemaa suljetaan pian. Yhteensä 240:ä asemaa uhkaa sulkeminen. Chávez aikoo siirtää toimiluvat tukijoilleen. Hän myös uhkasi sulkea Globovisionin, joka on ainoa jäljellä oleva TV-asema, joka ei ole Chávezin tukijoiden hallinnassa. Human Rights Watch:n Jose Miguel Vivanco kuvasi toimintaa kattavimmaksi hyökkäykseksi sananvapautta vastaan Chávezin valtaannousun jälkeen ja sanoi Venezuelan olevan Kuuban ohella ainoa alueen maista, joka osoittaa niin räikeää piittaamattomuutta ilmaisuvapauden yleismaailmallisia periaatteita kohtaan.[53]

Tammikuussa 2010 Chavezin hallitus sulki kuusi kaapeli-tv-kanavaa, koska nämä eivät hallituksen mukaan noudattaneet lakia, jonka mukaan kaikkien tv-kanavien tulee näyttää myös presidentin puheita ja hallituksen vaalimainoksia. Kanavat kieltäyvyivät tästä ja niiden lähetykset loppuivat. BBC:n toimittaja kuvaili kanavien sulkemista todennäköisesti väliaikaiseksi, mutta totesi käynnissä oleven "tahtojen taistelun, jossa on lopulta vain yksi voittaja". Oppositio syytti Chavezia pyrkimisestä mediakontrolliin ja Chavez puolestaan on syyttänyt kaupallista mediaa vuoden 2002 vallankaappausyrityksen tukemisesta ja yllytyksestä presidentin murhaamiseen.[54][55] Helmikuussa RCTV ilmoitti suostuvansa "vastalauseen kera" noudattamaan uutta lakia ja ilmoitti samalla aloittavansa uuden kansainvälisen RCTV World -kanavan lähetykset. Kansainvälisen kanavan sisällöstä 71% ilmoitettiin tulevan ulkomailta, joten tätä kanavaa ei Venezuelan medialaki koske.[56]

Joulukuussa 2010 Chavezin tukijoiden hallussa ollut parlamentti sääti lain, joka kielsi ensimmäistä kertaa internetissä "sosiaalisen levottomuuden, auktoriteettien haastamisen ja rikollisuuden hyväksymisen". Verkkoliikenteen pitää nyt kulkea hallituksen seulan läpi. Lain rikkomisesta seuraa sakko, joka on 10% edellisen vuoden tuloista. Lain säätäjien mukaan tarkoituksena on "vakiinnuttaa sosiaalinen vastuu viestien levittämisessä ja vastaanottamisessa, vahvistaa demokraattista tasapainoa velvollisuuksien, oikeuksien ja intressien väilillä". Oppositio piti uuden lain säätämistä perustuslain vastaisena ja hyökkäyksenä sananvapautta ja tiedonlevitystä vastaan. Lain vastustajien mukaan laki edistää itsesensuuria, eikä paranna sivistysprosessia, mikä on hyvän kommunikoinnin tulos. Sananvapausaktivistit ovat verranneet Venezuelan säädösiä Kiinan ja Kuuban vastaaviin säädöksiin.[57][58]

[muokkaa] Nepotismi ja vallan keskittäminen

Hugo Chávezia on syytetty nepotismista nimittäessään ihmisiä poliittisiin virkoihin. Hänen isänsä Hugo de los Reyes Chávez on Barinasin osavaltion vaaleilla valittu kuvernööri.

Hänen isoveljensä Adán Chávez on Venezuelan opetusministeri. Nuorempi veli Argenis Chávez on Barinasin osavaltion pääsihteeri. Toinen nuorempi veli Adelis Chávez on johtajana Sofitasa-pankissa, joka on puolivaltiollinen. Kolmas nuorempi veli Narciso Chávez vastaa yhteistyöstä Kuuban kanssa.

Chávezia on kritisoitu myös pyrkimisestä yksipuoluejärjestelmään. Hän on ilmoittanut, että haluaa hajanaisten tukijoidensa sulautuvan yhdeksi puolueeksi. Kolme suurinta Chávezin liittolaispuoluetta on kuitenkin kieltäytynyt hajottamasta itseään liittyäkseen uuteen Venezuelan yhdistyneeseen sosialistipuolueeseen. Perusteluina kieltäytymisille on esitetty mm. se, että uuden puolueen rakenne tulisi olemaan epädemokraattinen eikä antaisi puolueiden eri näkemyksille tilaa. Toisaalta tammikuussa 2007 myönnetyt valtuudet hallita asetuksin ovat tehneet puolueista jo käytännössä toimintakyvyttömiä ainakin seuraavan 18 kuukauden ajaksi.

[muokkaa] Väitetty tuki terroristijärjestöille

FARC on kolumbialainen sissijärjestö, joka luokitellaan EU-maissa terroristijärjestöksi. Kolumbian hallinto on syyttänyt Chávezia FARC:n tukemisesta. Vuoden 2008 alussa Chávez vaati EU:ta poistamaan FARC:n ja toisen vasemmistolaisen sissijärjestön ELN:n terroristijärjestöjen listalta.[59] Kolumbian armeija löysi 2008 FARC:n leiristä dokumentteja, jotka Interpol vahvisti aidoiksi. Tietokoneiden tietojen mukaan Chávez tarjosi FARC:lle 300 miljoonaa dollaria taloudellista tukea ja osuutta Venezuelan öljytuloista. Lisäksi Venezuelan armeija myi FARC:lle aseita ja järjesti tapaamisia asekauppiaiden kanssa.[60] Interpol kuitenkin totesi, ettei tietokoneiden datan käsittely Kolumbian viranomaisten toimesta "vastannut kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita" ja selitti, ettei sen tekemän tutkimuksen tarkoituksena ollut "varmistaa käyttäjätiedostojen virheettömyyttä ja lähdettä".[61] [62]

Vuonna 2009 Kolumbian armeija löysi FARC:n hallusta panssarintorjunta-aseita, jotka Ruotsi oli myynyt Venezuelalle 1980-luvulla.[63] Chavez itse ilmoitti, että FARC:ille päätyneet aseet on varastettu venezuelalaisesta sotilastukikohdasta 14 vuotta sitten.[34]

Heinäkuussa 2010 Kolumbia syytti jälleen FARC:in jäsenten majailevan Venezuelassa ja esitti kuvia ja videoita väitteidensä todisteeksi. Venezuelan lähettiläs kiisti syytteet ja totesi kuvien ja videon voivan olla mistä tahansa. Kiistan seurauksena Chavez katkaisi dipolomaattiyhteydet Kolumbiaan.[64] Syytteitä seuranneena päivänä Venezuelan joukot tarkastivat Kolumbian antamat koordinaatit, mutta eivät löytäneet FARC:in leirejä. Armeijan mukaan kohteista löytyi maissipeltoja ja laajoja peltoja ilman mitään rakennuksia tai leirejä.[65]

[muokkaa] Vastausta esitettyyn kritiikkiin

[muokkaa] Sensuuri

Kesällä 2007 RCTV kanavan luvan uusimisesta aiheutunut kohu aiheutti kritiikkiä Chavezin harjoittamasta sensuurista, mutta myös toisenlaisia puheenvuoroja kuultiin. Median riippumattomuutta ja reiluutta tarkkaileva vasemmistolainen järjestö FAIR huomautti, että RCTV tuki avoimesti Chávezin vastaista vallankaappausta vuonna 2002. FAIR:in mukaan kaappauksen tukijat esitettiinkin nyt "sananvapauden marttyyreina".[66] Myös mm. journalisti John Pilger ja entinen työväenpuolueen brittiparlamentaarikko Tony Benn osallistuivat The Guardianissa julkaistuun kirjeeseen missä todettin, että jos BBC tai ITV toimisi Englannissa samalla tavalla hallitusta vastaan kuin RCTV Venezuelassa, sillä olisi vastaavia seurauksia.[67] Elokuussa 2009 Chavezin hallitus kiisti syytökset sananvapauden rajoittamisesta ja huomautti että radiokanavat voivat jatkaa toimintaansa esimerkiksi lähettämällä lähetyksiään internetissä. Chavez on ollut törmäyslinjalla yksityisen median kanssa vuodesta 2002, jolloin yksityinen media tuki Chavezin vallastasyöksemisyritystä. Chavezin omasta mielestä asemien siirto kansalaisten haltuun on yksi askel bolivaarisen yhteiskunnan muodostamisessa.[68] Elokuun alussa pieni ryhmä Chavezia kannattavan United for Venezuela Party:n (UPV) jäseniä hyökkäisi hallitusta kritisoivan Globovisionin asemalle. Chavez tuomitsi iskun ja ilmoitti epäiltyjen pidätyksestä seuraavana päivänä.[69]

The Guardianiin kirjoittamassaan kolumnissa Latinalaisen Amerikan tutkija Francisco Dominguez huomautti, että Venezuelan median hallitsevana voimana ovat edelleen Chavezille kriittiset kanavat. Dominiguezin mukaan yli 200 oppositiota tukevaa epäsäännöllisesti operoivaa radiokanavaa jatkoi toimintaansa, vaikka ne eivät uusineet toimilupaansa.[70]

BBC Mundo julkaisi vuonna 2011 OpenNetin tekmän tutkimuksen, jonka mukaan Venezuelasta ei löytynyt mitään todisteita internetin sensuroinnista.[71][72]

[muokkaa] Tuki FARC:ille

Chavezin hallitus on kiistänyt syytökset FARC yhteyksistä ja katsoi niiden olevan osa Chavezin hallitukseen kohdistunutta mustamaalauskampanjaa. Asepaljastuksen tehneen Jane's Defence Weekly Americasin analyytikko Anna Gilmour totesi uutistoimisto AFP:lle, ettei asepaljastus todista Chavezin hallituksen välttämättä myyneen tai antaneen aseita FARC:ille. Gilmourin mukaan asevarastoille pääsevät myös korruptoituneet venezuelalaiset upseerit jotka myyvät aseita ja tarvikkeita eteenpäin.[73] Myös yhdysvaltalainen BBC:lle työskentelevä toimittaja Greg Palast kyseenalaisti väitteet Chavezin suorista yhteyksistä FARC:in kanssa, mukaan lukien väitteen 300 miljoonan dollarin tuesta.[74]

Vuonna 2011 Wikileaksin vuotama dokumentti paljasti kolumbialaisen Alvaro Uriben hallituksen vuotaneen valokoidusti tietoja medialle FARC:in komentajan tietokoneista, tarkoituksenaan luoda linkki Chavezin, Ecuadorin presidentin Rafael Correan ja FARCin välille. Interpol ei myöskään pystynyt vahvistamaan ettei tietokoneita olisi voitu peukaloida FARC:ia vastaan tehdyn pommi-iskun ja tietokoneiden viranomaisten haltuun päätymisen välillä. Tietokoneiden virheellinen käsittely johti kolumbialaisen oikeusistuimen hylkäämään todisteina käytetyt tietokoneiden tiedot oikeusjutussa, jota käytiin FARC-yhteyksistä syytettyjä ihmisoikeusjärjestön jäseniä ja paikallisia poliitikkoja vastaan. Kolumbian hallitus ei koskaan julkaissut tietokoneiden sisältämiä tietoja kokonaisuudessaan.[75]

Maalisuussa 2010 USA:n senaatille antamassaan lausunnossa yhdysvaltalainen sotilaskomentaja kenraali Douglas Fraser kertoi, ettei USA:n tiedustelu ole havainnut mitään todistettavaa yhteyttä Venezuelan hallituksen, FARC:in tai ETA:n välillä. Espanjalainen tuomari oli aiemmin saman kuun aikana syyttänyt Chavezin hallintoa myös ETA:n terroristien tukemisesta.[76][77]

Vuonna 2010 Chavez vaati osana Venezuelan ja Kolumbian suhteiden lämmittämistä FARC sissejä laskemaan aseensa ja vapauttamaan panttivangit ja neuvottelemaan ratkaisun konfliktiin Kolumbian hallituksen kanssa.[78]

Vuoden 2011 huhtikuussa Kolumbian presidentti Manuel Santos kertoi olevansa vakuuttunut, että FARC:in leirejä ei enää ollut Venezuelan alueilla.[79]

[muokkaa] South of the Border

Yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja Oliver Stone teki vuonna 2009 dokumenttielokuvan South of the Border, jossa hän kiersi haastattelemassa Etelä-Amerikan eri johtajia, jotka ajavat yhteiskunnallista muutosta ja pyrkivät irroittamaan maitaan USA:n vaikutusvallasta. Yksi Stonen haastattelemista presidenteistä oli Hugo Chavez. Stonen mukaan hänen elokuvansa tarkoitus on heijastella Etelä-Amerikassa tapahtuvia yhteiskunnallisia muutoksia ja toimia samalla vastapainona USA:n ja Euroopan medioille, jotka esittävät Chavezin diktaattorina.[80] Hollywoodin tähdistä myös Sean Penn on ilmaissut tukensa Chavezille.[81]

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ guardian.co.uk - Venezuela coup linked to Bush team Viitattu 15.3.2009
  2. ↑ Dokumenttielokuva The War on Democracy Viitattu 6.8.2009
  3. ↑ Los Angeles Times - Chavez didn't start this media war Viitattu 6.8.2009
  4. ↑ Dokumenttielokuva The War on DemocracyViitattu 6.8.2009
  5. ↑ Los Angeles Times - Chavez didn't start this media war"When the march ended in violence, RCTV and Globovision ran manipulated video blaming Chavez supporters for scores of deaths and injuries." Viitattu 6.8.2009
  6. ↑ Los Angeles Times - Chavez didn't start this media war"Thousands of Chavez supporters took to the streets to demand his return, but none of that appeared on RCTV or other television stations." Viitattu 6.8.2009
  7. ↑ Dokumenttielokuva The Revolution Will Not Be TelevisedViitattu 6.8.2009
  8. ↑ CIA World Factbook
  9. ↑ http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Venezuelan+Chavez+h%C3%A4visi+kansan%C3%A4%C3%A4nestyksen/1135232282904
  10. ↑ Kelemen, Jasmina: Chavez easily wins vote to abolish term limits MarketWatch. 15.2.2009. Viitattu 16.2.2009. (englanniksi)
  11. ↑ YLE.fi - Chavezin terveydentilasta ristiriitaista tietoa Viitattu 28.6.2011
  12. ↑ YLE.fi - Chavez myönsi olleensa syöpähoidossa Viitattu 1.7.2011
  13. ↑ BBC NEWS - Hugo Chavez returns to Venezuela from Cuba Viitattu 4.7.2011
  14. ↑ YLE.fi - Chávez siirtää osan vallastaan sairasloman ajaksi Viitattu 16.7.2011
  15. ↑ BBC NEWS - Venezuela's Chavez home after chemotherapy in Cuba Viitattu 25.7.2011
  16. ↑ YLE.fi - Venezuelan presidentti Chavez haluaa jatkokaudelle Viitattu 25.7.2011
  17. ↑ YLE.fi - Chavez julisti itsensä terveeksi Viitattu 21.2011
  18. ↑ YLE.fi - Venezuelan Chavez taas leikkaukseen Viitattu 21.2.2012
  19. ↑ YLE.fi - Chavez syöpäleikkauksessa Viitattu 28.2.2012
  20. ↑ Chávez rides wave of Venezuela's economic growth International Herald Tribune. Viitattu 15.08.2007.
  21. ↑ Welcome to the Chávez revolution - where the rich keep getting richer Guardian. Viitattu 15.08.2007.
  22. ↑ Venezuelanalysis.com - Mitsubishi and Chevron Win Bid to Develop Venezuela’s Oil Belt Viitattu 13.2.2010
  23. ↑ Ibsen Martínez: Hugo Chavez: the Next Castro? Washington Post. 6.8.2006. Viitattu 4.8.2009.
  24. ↑ Anti-Americanism in Venezuela BBC. 20.4.2007. Viitattu 4.8.2009.
  25. ↑ Monde Diplomatique Maailmanpolitiikan Atlas 2009 s.52
  26. ↑ Green Left - Venezuela promotes Arab-Latin American unity Viitattu 14.4.2009
  27. ↑ BBC NEWS - Venezuela sets up 'CNN rival' Viitattu 9.4.2009
  28. ↑ Venezuelanalysis.com - Venezuela’s Chávez Declares Support for Obama’s Nuclear Disarmament Pledge Viitattu 9.4.2009
  29. ↑ Venezuelanalysis.com - Venezuela and China Strengthen Energy-Based Economic and Political Alliance Viitattu 12.4.2009
  30. ↑ BBC - Bolivia tells US envoy to leave Viitattu 20.4.2009
  31. ↑ YLE - USA:n ja Venezuelan välit lämpenivät huippukokouksessa Viitattu 20.4.2009
  32. ↑ YLE - Venezuelan suurlähettiläs saapui Yhdysvaltoihin Viitattu 28.6.2009
  33. ↑ Venezuelanalysis.com - Venezuela and Spain Strengthen "Energy Alliance" Viitattu 31.7.2009
  34. ↑ a b MTV3.fi - Chavéz ennustelee sotaa Etelä-Amerikkaan Viitattu 6.8.2009
  35. ↑ YLE.fi - Chavez leppyi Kolumbialle Viitattu 8.8.2009
  36. ↑ YLE.fi - Venezuelan ja Kolumbian sodanuhka väistyi Viitattu 11.8.2010
  37. ↑ Venezuelanalysis.com - Venezuelan Government Increases Control of Food Production to Guarantee Access Viitattu 21.5.2010
  38. ↑ Presidentti: Kapitalismi saattoi viedä elämän Marsista Taloussanomat. 23.3.2011. Viitattu 23.3.2011.
  39. ↑ www.pdvsa.com - Social Missions Viitattu 16.4.2009
  40. ↑ Reuters - Venezuela oil company PDVSA to open sports office Viitattu 16.4.2009
  41. ↑ Venezuelanalysis.com - Poverty in Venezuela Decreased by 22.6% over Past Decade Viitattu 8.8.2009
  42. ↑ Venezuelanalysis.com - Venezuela Moves Up Four Positions in U.N. Human Development Ranking Viitattu 9.10.2009
  43. ↑ Venezuelanalysis.com - UNESCO: Education in Venezuela Has Greatly Improved Viitattu 28.1.2010
  44. ↑ Venezuelanalysis.com - UN General Assembly President Praises Venezuela for Development Goals Progress Viitattu 26.6.2010
  45. ↑ Venezuelanalysis.com - Venezuela Grants Land to Indigenous Communities On Indigenous Resistance Day Viitattu 15.9.2009
  46. ↑ Venezuela Solidairty Campaing: LATINOBAROMETRO - Chávez Receives 55 Percent Approval Rating Viitattu 16.12.2010
  47. ↑ Venezuelanalysis.com - New Poll Reveals Majority Support for Socialism in Venezuela Viitattu 21.2.2012
  48. ↑ http://www.guardian.co.uk/venezuela/story/0,,2069584,00.html
  49. ↑ http://english.aljazeera.net/NR/exeres/A9912111-2F84-46E8-AF39-5FFD33332E29.htm
  50. ↑ Monde Diplomatique Maailmanpolitiikan Atlas 2009 s.52
  51. ↑ A Decade Under Chávez, IV. The Media 22.8.2009. Human Rights Watch. Viitattu 4.8.2009.
  52. ↑ Helsingin Sanomat 17.7.2007
  53. ↑ Rory Carroll: Hugo Chávez revokes radio station licences in wider media crackdown The Guardian. 2.8.2009. Viitattu 4.8.2009.
  54. ↑ BBC.co.uk - Venezuela TV channels taken off air Viitattu 25.1.2010
  55. ↑ Venezuelanalysis.com - Venezuela Investigates Private TV Station Globovision for Inciting Assassination, Other Crimes Viitattu 25.1.2010
  56. ↑ Venezuelanalysis.com - Private Venezuelan TV Channel RCTV Agrees to Register with CONATEL Viitattu 24.2.2010
  57. ↑ YLE.fi - Venezuela kiristää internet-säädöksiään Viitattu 21.12.2010
  58. ↑ France24.com - Venezuela passes media, Internet-muzzling law Viitattu 21.12.2010
  59. ↑ Chavez: Take FARC off terror list 11.1.2008. BBC. Viitattu 4.8.2009.
  60. ↑ Colombia, Venezuela and the FARC The Economist. 22.5.2008. Viitattu 4.8.2009.
  61. ↑ NewStatesman - Iraq “dodgy dossier” authors strike again Viitattu 13.5.2011
  62. ↑ Interpol media release - INTERPOL releases Forensic Report requested by Colombia on seized FARC computers and hardware Viitattu 13.5.2011
  63. ↑ Swedes quiz Venezuela on weapons 23.7.2009. BBC. Viitattu 4.8.2009.
  64. ↑ BBC News - Venezuela leader Hugo Chavez severs ties with Colombia Viitattu 23.7.2010
  65. ↑ Eva Golinger - VENEZUELA BREAKS RELATIONS WITH COLOMBIA "Upon arriving at the first coordinate indicated in Colombia’s report, identified as an alleged terrorist camp of alias Ruben Zamora, the Venezuelan army found a farm growing plantains, yucca and corn. The second coordinate, which was the alleged camp of FARC commander Ivan Marquez, was merely an extensive field with no structures or presence of anyone or anything." Viitattu 23.7.2010
  66. ↑ www.fair.org - Coup Co-Conspirators as Free-Speech Martyrs Viitattu 10.8.2009
  67. ↑ guardian.co.uk - Letter: Television's role in the coup against Chávez Viitattu 10.8.2009
  68. ↑ Venezuelanalysis.com - Venezuela to Transfer Private Media Concessions to Community Media Viitattu 12.8.2009
  69. ↑ Venezuelanalysis.com - Venezuelan Government Arrests Suspect in Attack on Globovision Television Station Viitattu 12.8.2009
  70. ↑ Guardian.co.uk - Venezuela is no tyranny "The opposition's hostile views of the Chávez government dominate the Venezuelan media... More than 200 radio stations, most of which identify with the opposition, that were also operating irregularly but did renew their franchises continue to operate freely. Viitattu 21.10
  71. ↑ OpenNet Iniative - Venezuela Viitattu 25.2.2011
  72. ↑ Venezuelanalysis - BBC Mundo: No Internet Censorship in Venezuela Viitattu 25.2.2011
  73. ↑ venezuelanalysis.com - Venezuela’s Foreign Minister: Colombia’s FARC Weapons Claim a “Dirty Campaign” "The revelation by the Colombian government does not prove that the Chavez government sold or willingly gave the weapons to the guerilla group, Jane's Defence Weekly Americas analyst, Anna Gilmour, told AFP on July 27. Venezuelan arsenals are notorious for “seepage” by corrupt officers, who resell arms and munitions as contraband she added." Viitattu 10.8.2009
  74. ↑ www.gregpalast.com - $300 MILLION FROM CHAVEZ TO FARC A FAKE Viitattu 10.8.2009
  75. ↑ Venezuelanalysis.com - Colombia Planned Leaks to Link Chavez, Correa to FARC: WikiLeaks Viitattu 24.2.2011
  76. ↑ Venezuelanalysis.com - US Military Commander: Venezuelan Government has no Links to Terrorists Viitattu 12.3.2010
  77. ↑ PressTV - US commander admits to no Venezuela-rebel ties Viitattu 12.3.2010
  78. ↑ YLE.fi - Chavez haluaa palauttaa suhteet Kolumbiaan Viitattu 11.8.2010
  79. ↑ Venezuelanalysis.com - There are No More FARC Camps in Venezuela: Santos Viitattu 13.4.2011
  80. ↑ The Huffington Post - Oliver Stone's Hugo Chavez Film Makes Venice Premiere Viitattu 23.7.2010
  81. ↑ Opposingviews.com - Sean Penn: "Hugo Chavez is Not a Dictator" Viitattu 23.7.2010

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hugo Chávez.
Wikiquote-logo-en.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Hugo Chávez -sitaatteja.

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hugo_Ch%C3%A1vez&oldid=11330089
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä