Hugo Chávez

Wikipedia

Hugo Rafael Chávez Frías (s. 28. heinäkuuta 1954 Sabaneta) on Venezuelan presidentti vuodesta 1999. Chávez valmistui Venezuelan sotilasakatemiasta heinäkuussa 1975.

Sisällysluettelo 1 Nousu valtaan 2 Presidenttikausi 2.1 Chavez yritetään syöstä vallasta 2.2 Vallankaappausyrityksen jälkeen 2.3 Kiista Espanjan kuninkaan kanssa 2.4 Äänestykset jatkokausista 3 Chávezin politiikka 3.1 Talouspolitiikka 3.2 Ulkopolitiikka 3.3 Demokraattinen vasemmisto 3.4 Sosiaaliset ohjelmat 3.5 Maareformi 3.6 Chávezin kotimainen suosio 3.7 Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto 4 Esikuvat 5 Kritiikkiä Chávezia kohtaan 5.1 Sensuuri 5.2 Nepotismi ja vallan keskittäminen 6 Lausuntoja 7 Lähteet

[muokkaa] Nousu valtaan

Entinen armeijan laskuvarjojoukkojen everstiluutnantti Chávez tuli julkisuuteen johtamalla epäonnistunutta sotilasvallankaappausta 4. helmikuuta 1992. Kun hän oli viettänyt kaksi vuotta vankilassa presidentti Rafael Caldera armahti hänet. Tämän jälkeen Chávez ryhtyi poliitikoksi ja perusti uuden puolueen Viidennen tasavallan liikkeen.

[muokkaa] Presidenttikausi

Chávez voitti 6. joulukuuta 1998 järjestetyt presidentinvaalit suurella ääntenenemmistöllä (56,2 % annetuista äänistä), vaikka TV-kanavat ja tärkeimmät sanomalehdet kampanjoivat häntä vastaan. Hän astui presidentin virkaan helmikuussa 1999. Uudelleen hänet valittiin 30. heinäkuuta 2000 (55 % äänistä). Chávezia äänesti ennen kaikkea Venezuelan köyhä kansanosa. Hän lupasi vaalikampanjassaan poistaa maasta korruption ja tasata maan tuloeroja.

[muokkaa] Chavez yritetään syöstä vallasta

12. huhtikuuta 2002 Chávez syrjäytettiin lyhytaikaisesti liikemies Pedro Carmonan johtamassa vallankaappauksessa. Yhdysvallat, joka oli tunnustanut Chávezin hallinnon, ei tuominnut kaappausta ennen kuin Chávez palasi valtaan. On myös esitetty väitteitä, että Bushin hallinto oli sotkeutunut tiiviisti kaappauksen valmisteluun.^[1]

[muokkaa] Vallankaappausyrityksen jälkeen

Joulukuussa 2002 alkoi öljyntuottajien lakko, joka kesti kaksi kuukautta. Öljytuotanto on Venezuelalle merkittävä tulolähde, joka muodostaa noin 80% maan vientituloista.^[2]

Helmikuussa 2004 Haitin levottomuuksien yhteydessä Chávez haukkui Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia pendejoksi ("mulkku") ja uhkasi lopettaa öljynviennin Yhdysvaltoihin.

Vuosien 2003 ja 2004 aikana Venezuelan oppositio keräsi nimiä adressiin, koska maan perustuslain mukaan vähintään 20% äänestäjistä voi vaatia uusia presidentinvaaleja. Nimiä vahvistettiin lopulta 2,4 miljoonaa ja elokuussa 2004 Chávez voitti kansanäänestyksen siitä, voiko hän jatkaa presidenttikautensa loppuun presidenttinä. Vaalien tarkkailijaryhmään kuului mm. entinen USA:n presidentti Jimmy Carter.

Chávez valittiin uudelle kaudelle 3. joulukuuta 2006 järjestetyssä presidentinvaalissa. Hänen vastaehdokkaanaan oli Manuel Rosales. Chávez sai yli 60 % äänistä. Hän on aiemmin ilmoittanut, että pyrkii muuttamaan perustuslakia siten että voi asettua ehdokkaaksi vielä toisenkin kautensa jälkeen.

Chavez sai 19. tammikuuta 2007 alustavasti parlamentin hyväksynnän säätää vapaasti lakeja 18 kuukauden ajan. Parlamentissa ei ole opposition edustajia, koska he boikotoivat vuoden 2005 parlamenttivaaleja. Chávez on ilmoittanut käyttävänsä saamiaan valtuuksia tehdäkseen "vallankumouksellisia lakeja".

[muokkaa] Kiista Espanjan kuninkaan kanssa

Marraskuussa 2007 iberoamerikkalaisten eli portugalin- ja espanjankielisten maiden kokouksessa Santiago de Chilessä Hugo Chávez alkoi haukkua Espanjan entistä konservatiivipääministeri José María Aznaria ja Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia huutaen: ""Fasistit eivät ole inhimillisiä. Käärmeetkin ovat inhimillisempiä". Espanjan nykyinen sosialistipääministeri José Luis Rodríguez Zapatero muistutti Chávezia, että tämä puhui demokraattisesti valitusta Espanjan kansan edustajasta. Lopulta Chávezin mikrofoni kytkettiin pois päältä, mutta Chávez jatkoi silti huuteluaan. Lopulta hermostunut Espanjan kuningas Juan Carlos II kääntyi Chávezin puoleen ja sanoi tälle yleensä lapsille tarkoitetun ilmaisun "¿Por qué no te callas?" (suom. Miksi et vaikene?). Tämän jälkeen Juan Carlos poistui paikalta.

Kuningas Juan Carlosin kysymysilmaisu saavutti kansainvälisen huomion ja eräänlaisen kulttistatuksen: siitä tehtiin muun muassa kännykän soittoääniä, t-paitoja ja YouTube-videoita. Välikohtauksen jälkeen Chávez totesi kuninkaan menettäneen malttinsa ja joutuneen siten huonoon valoon. Lisäksi hän sanoi: "Totuuden sanominen ei ole loukkaavaa. Venezuelan hallitus varaa itselleen oikeuden vastata mihin tahansa hyökkäykseen ja tehdä se missä tahansa, milloin ja miten tahansa."

[muokkaa] Äänestykset jatkokausista

2. joulukuuta 2007 venezuelalaiset äänestivät kansanäänestyksessä ehdotuksesta, jonka mukaan presidentin valtakaudet eivät olisi enää rajattu kahteen. Myönteinen vaalitulos olisi merkinnyt sitä, että Hugo Chávezin olisi mahdollista jatkaa vallassa nykyisen kautensa jälkeenkin. Äänestyksessä 51 % kannatti valtakausien rajauksen säilyttämistä.^[3]

15. helmikuuta 2009 järjestetyssä uudessa kansanäänestyksessä 54,4 prosenttia kannatti valtakausien määrän rajoittamisesta luopumista, joten Chávezin presidenttiyden mahdolliselle jatkumiselle 2012 jälkeen ei ole laillisia esteitä.^[4]

[muokkaa] Chávezin politiikka

[muokkaa] Talouspolitiikka

Chávezin radikaalit puheet eivät näytä vaikuttaneen Venezuelan talouteen. Entisen keskuspankin kuvernöörin José Guerran mukaan hänen hallituksensa on ollut talouden suhteen erittäin pragmaattinen. Talous on kasvanut runsasta 9 % vuosivauhtia ja osakekurssit ja elintaso, kuten autojen myyntimäärät ovat nousseet uusiin ennätyksiin.^[5][6]

[muokkaa] Ulkopolitiikka

Venezuelan ulkopolitiikka on Chávezin kaudella suuntautunut öljyntuottajamaiden yhteisön OPECin ja ylipäänsä latinalaisamerikkalaisen yhteistyön edistämiseen. Puhuessan Etelä Amerikan ja arabimaiden tapaamisessa Qatarissa vuonna 2009 Chavez sanoi tapaamisen edustavan kahden vuosisatoja kolonialismia vastaan taistelleen alueen kohtaamista. Samassa tilaisuudessa Chávez myös katsoi talouskriisin heikentäneen USA:ta ja johtavan moninapaisen maailman syntymiseen.^[7]

Chávez on myös ollut lähentämässä Venezuelaa Kuubaan ja ilmaissut useaan otteeseen tukensa Fidel Castrolle. Maiden välillä on myös tehty lukuisia kauppasopimuksia.

Heinäkuussa 2005 Chávezin aloitteesta neljän latinalaisen Amerikan valtion hallitukset perustivat Telesur-televisiokanavan vastavoimaksi Yhdysvaltain CNN:lle.^[8]

Chávezin suosiosta latinalaisessa Amerikassa kertoo myös Amerikan valtioiden järjestön asettuminen Venezuelan puolelle Yhdysvaltojen eristämisyritystä vastaan 2005 (pyrkimys oli pyrkiä valvomaan "minkälaista" demokratiaa jäsenmaissa harjoitetaan).^lähde?

Huhtikuussa 2009 Chavez ilmoitti Tokion vierailunsa aikana tukevansa Barack Obaman ajatusta ydiaseettomasta maailmasta. Chavez katsoi tilanteen mahdollistavan USA:n ja Venezuelan suhteiden nollaamisen. Chavez myös kertoi olevansa valmis yhteistöhön Obaman kanssa mm. terrorismia, nälkää ja sotia vastaan.^[9]

Chavez on solminut poliittisia ja taloudellisia suhteita Kiinan kanssa. Maat ovat hakeneet poliittista ja taloudellista liittoa energian ja maatalouden yhteistyön saralla. Vuonna 2009 Venezuela toimitti 380 000 barrelia öljyä päivässä Kiinaan ja määrän arvellaan nousevan miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2013. Myös muu kauppa Venezuelan ja Kiinan välillä on kasvanut ja kaupan arvo kasvoi 9,7 miljardiin vuonna 2008. Vuonna 2009 Kiina ilmoitti olevansa valmis tuplaamaan investointinsa Venezuelaan kuudesta miljaridsta 12 miljardiin.^[10]

Vuonna 2009 Hugo Chavez ilmoitti Amerikan maiden järjestön OAS:n huippukokouksessa Trinidad ja Tobagossa lämittävänsä suhteita uudestaan Yhdysvaltoihin. Chavez kertoi lähettävänsä suurlähettilään takaisin USA:han, josta lähettiläs vedettiin pois vuonna 2008 solidaarisuuden osoituksena Bolivialle. Bolivia karkotti tuolloin USA:n suurlähettilään syyttettynä demokratian vastaisesta ja Bolivian valtion hajoittamiseen tähtäävästä juonittelusta.^[11] Chavez tapasi huippukokouksessa myös Obaman ja kehui tätä viisaaksi mieheksi ja totesi tämän näin eroavan edeltäjästään. George W. Bushin kanssa Chavezilla oli tulehtuneet välit. Chavez keskusteli myös Hillary Clintonin kanssa USA:n lähettilään paluusta Venezuelaan, josta USA vastavetona kutsui oman lähettiläänsä pois.^[12] Kesäkuussa suhteet parantuivat virallisella tasolla, kun maat ilmoittivat palauttavansa suurlähettiläänsä.^[13]

[muokkaa] Demokraattinen vasemmisto

Cháves kunnioitti demokraattisten vaalien tulosta 2007, joissa elinikäinen presidenttiys sai yleisen mielipiteen tuomion. Chávezilla on omintakeinen sosialistinen ohjelma, jossa pienyritykset ovat yksityisessä omistuksessa, suuret öljy-yhtiöt kansallistettuja ja keskisuuret osuuskuntien hallussa.

[muokkaa] Sosiaaliset ohjelmat

Chávez on aloittanut lukuisia sosiaalisia ohjelmia, kuten maksuttoman terveydenhuollon levittämisen köyhille seuduille sekä peruskoulutus- ja lukutaitokampanjan, jonka tarkoituksena on opettaa ihmisille lukutaidon ohella heidän perustuslaillisena oikeutensa maan kansalaisina. Muun muassa Maailman terveysjärjestö WHO on kiittänyt tätä toimintaa. Ulkomaiset tahot ovat olleet mukana projekteissa. Venezuela on esimerkiksi myynyt Kuuballe halpaa öljyä vastineeksi asiantuntija-avusta. Suurin osa sosiaalisista uudistuksista rahoitetaan öljytuloilla valtiollisen öljy-yhtiön PDVSA:n kautta.^[14][15]

[muokkaa] Maareformi

Chávezin kaudella Venezuelassa käynnistettiin myös maareformi, jonka tarkoituksena on ruokaturvallisuuden parantaminen ja maaseudun uudelleenkansoitus ruoan tuontitarpeen vähentyessä. Tarkoitus on jakaa pientilallisille ja pienille osuuskunnille perinnöllisiä, ei-myytäviä oikeuksia maahan. Maareformi kohdistuu pääasiassa valtion omistamiin käyttämättömiin maihin. Reformin sanamuoto mahdollistaa myös käyttämättömän yksityisen maan jakamisen korvausta vastaan, mutta toistaiseksi näin on tehty vain tapauksissa, joissa valtio on jo ennalta kiistänyt yksityisen omistusoikeuden.

[muokkaa] Chávezin kotimainen suosio

Hugo Chávezin suosion suurin tekijä on öljyn hinnan valtavan nousun mahdollistama konkreettinen politiikka köyhimmän väestönosan (60 %) auttamiseksi. Maan vuosittaiset öljytulot ovat nousseet 25 miljardiin dollariin (2004).^lähde?

Toisaalta Chávezin toimintaa kritisoivat paremmin toimeentulevat ihmiset, niin valtamedia kuin työnantajaliitotkin. Jopa ammattiyhdistysliike on jakautunut kahtia, vanhaan Chávezin vastaiseen ryhmään CTV:hen ja uuteen Chávez-mieliseen UNT:hen. Joitakin CTV:n osia on liittynyt UNT:hen viime aikoina. Syyksi tähän on esitetty sekä opportunistinen vallanpitäjän suosiontavoittelu että liiton aktiivinen Chávezin vastainen politiikka.^lähde?

Vuoden 2009 alussa julkaistiin The Inter-American Development Bankin (IDB) tekemä kysely, joka tehtiin vuosien 2005-2007 aikana 40 000 ihmiselle. Tutkimuksen mukaan venezuelalaiset olivat tyytyväisimpien latinalaisamerikkalaisten joukossa (Costa Rican, Panaman ja Meksikon takana) ja tyytyväisimpiä Etelä-Amerikan valtioista. Koulutukseen oli tyytyväisiä 84% vastanneista, mikä oli toiseksi suurin luku Latinalaisessa Amerikassa. Työllisyystilastoissa Venezuela oli kolmas, 90,8 % työllisyydellä.^[16]

15.5.2009 sekä oppositiolle myötämielinen Datanalisis, että hallitusta tukeva Social Investigation Group XXI (GIS) julkaisivat gallupit, jossa Chavezin toimien kannatus oli yli 60% prosenttia. GIS:n gallupissa 67,1% arvioi Chavezin toiminnan olleen hyväksi maalle. Jos vaalit olisi pidetty tuolloin, Chavezia olisi GIS:n mukaan äänestänyt 53,4% ja oppositiota 32,5%. Oppiositiolle myönteisen Datanalisisin haastattelussa haastateltiin 1300 asukasta ja Chavez sai kyselyssä 61% hyväksynnän toimilleen presidenttinä. Sekä GIS että Datanalisis, uskoivat kannatuksen pohjaavan ainakin osittain siihen, että taloustaantumasta huolimatta Chavezin hallitus oli pitänyt koulutuksen, terveyhdenhuollon ja muut sosiaaliset ohjelmat käynnissä. Datanalisisin kyselyyn vastanneista 80% kertoi vastustavansa Kuubassa vallitsevaa systeemiä ja 60% vastanneista ei uskonut Chavezin tähtäävän Venezuelan muuttamiseksi Kuuban kaltaiseksi.^[17]

[muokkaa] Maailmanpankki ja kansainvälinen valuuttarahasto

30. toukokuuta 2007 Chavez ilmoitti Venezuelan eronneen muodollisesti Maailmanpankista ja Kansainvälisestä valuuttarahastosta - joita hänen mukaansa dominoi Yhdysvaltojen imperialismi - sekä maan maksaneen kaikki velkansa viisi vuotta etuajassa.^[18][19]

[muokkaa] Esikuvat

Hugo Chávez pitää esikuvanaan ennen kaikkea Etelä-Amerikan liittovaltiota ajanutta vapaussankaria Simón Bolívaria, jonka mukaan hän on nimennyt politiikkansa "bolivarianismiksi". Toinen tärkeä vaikuttaja on varsinkin viime aikoina "bolivaarisen vallankumouksen" muotoutuessa "sosialistiseksi" ollut Kuuban pitkäaikainen johtaja Fidel Castro. Samaten hän on ilmaissut ihailunsa myös niin Karl Marxin, Vladimir Leninin kuin Lev Trotskinkin ajatuksia kohtaan.

[muokkaa] Kritiikkiä Chávezia kohtaan

[muokkaa] Sensuuri

Toukokuussa 2007 hän jätti uusimatta maan vanhimman ja katsotuimman yksityisen TV-kanavan RCTV:n lisenssin käyttää valtakunnanverkkoa. Kanava oli tukenut aktiivisesti Chávezia vastaan suunnattua kaappausyritystä vuonna 2002 ja oli sen jälkeenkin hänen hallintonsa äänekkäimpiä kriitikoita. Suositun RCTV:n sulkeminen aiheutti laajoja protesteja niin Venezuelassa kuin ulkomaillakin kyselyjen mukaan jopa yli 75 prosentin venezuelalaisista vastustaessa kanavan poisjäämistä. RCTV palasi ruutuihin maksullisena satelliitti- ja kaapelikanavana heinäkuussa 2007.^[20]

Median riippumattomuutta ja reiluutta tarkkaileva FAIR kuitenkin huomautti, että RCTV tuki avoimesti Chávezin vastaista vallankaappausta vuonna 2002. FAIR:in mukaan kaappauksen tukijat esitettiinkin nyt "sananvapauden marttyyreina".^[21] Myös mm. journalisti John Pilger huomautti, että jos BBC tai ITV toimisi Englannissa samalla tavalla hallitusta vastaan kuin RCTV Venezuelassa, sillä olisi vastaavia seurauksia.^[22]

[muokkaa] Nepotismi ja vallan keskittäminen

Hugo Chávezia on syytetty nepotismista nimittäessään ihmisiä poliittisiin virkoihin. Hänen isänsä Hugo de los Reyes Chávez on Barinasin osavaltion vaaleilla valittu kuvernööri.

Hänen isoveljensä Adán Chávez on Venezuelan opetusministeri. Nuorempi veli Argenis Chávez on Barinasin osavaltion pääsihteeri. Toinen nuorempi veli Adelis Chávez on johtajana Sofitasa-pankissa, joka on puolivaltiollinen. Kolmas nuorempi veli Narciso Chávez vastaa yhteistyöstä Kuuban kanssa.

Chávezia on kritisoitu myös pyrkimisestä yksipuoluejärjestelmään. Hän on ilmoittanut, että haluaa hajanaisten tukijoidensa sulautuvan yhdeksi puolueeksi. Kolme suurinta Chávezin liittolaispuoluetta on kuitenkin kieltäytynyt hajottamasta itseään liittyäkseen uuteen Venezuelan yhdistyneeseen sosialistipuolueeseen. Perusteluina kieltäytymisille on esitetty mm. se, että uuden puolueen rakenne tulisi olemaan epädemokraattinen eikä antaisi puolueiden eri näkemyksille tilaa. Toisaalta tammikuussa 2007 myönnetyt valtuudet hallita asetuksin ovat tehneet puolueista jo käytännössä toimintakyvyttömiä ainakin seuraavan 18 kuukauden ajaksi.

[muokkaa] Lausuntoja

• 20. syyskuuta 2006 YK:n kokouksessa puhuessaan Chávez vertasi Yhdysvaltain presidenttiä George W. Bushia paholaiseen: "Paholainen kävi tässä [puhujankorokeella] eilen (- -) ja rikinkatku haisee täällä vielä tänäänkin".^[23]

• "Me häivymme ennen kuin ne ryöstävät meidät", kommentoi Chavez keväällä 2007 Venezuelan eroamista Maailmanpankista ja Kansainvälisestä valuuttarahastosta.^[19]

• "Nyt jotkut ihmiset ajattelevat: 'tyttäremme on kohta 15-vuotias, annetaan hänelle (syntymäpäivälahjaksi) rintojensuurennokset.' Tämä on kauheaa. Se on äärimmäistä rappiokäyttäytymistä."^[24]

[muokkaa] Lähteet