Anoreksia nervosa

Wikipedia
Ohjattu sivulta Anorexia nervosa
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee syömishäiriötä. Katso Anorexia Nervosa (yhtye) yhtyeestä.

Anoreksia nervosa eli laihuushäiriö on syömishäiriö, josta kärsivällä ihmisellä (anorektikolla) on tarve pudottaa painoaan keinoilla millä hyvänsä. Vastoin yleistä käsitystä kaikki anorektikot eivät tunne itseään lihavaksi.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kuvaus

Anoreksian näkyvin piirre on sairaalloinen laihduttaminen, joka hoitamattomana johtaa vakavaan alipainoisuuteen ja saattaa lopulta aiheuttaa nälkiintymiskuoleman. Useimmat potilaat eivät kuitenkaan laihdu huomattavasti, ja tärkeintä olisikin keskittyä siihen mitä henkilön pään sisällä liikkuu. Tarve laihduttamiseen on useimmiten vakavampi oire kuin jo saavutettu alipaino. Laihduttamisen keinot vaihtelevat laajalti, mutta anoreksiassa syödyn ruoan ja saadun energian määrä on yleensä merkittävän pieni. Laihtuminen on aluksi hidasta kehon säästöliekin ja mahdollisten kovasta nälästä johtuvien eriasteisten ahmimiskohtausten vuoksi . Kun sairaus etenee, sairastuneen keho ja mieli ovat jo karaistuneita äärimmäiseen ravitsemustilaan, ja laihtumista on huomattavasti vaikeampi pysäyttää. Ennen kaikkea anoreksia on psyykkinen sairaus, eikä sen vakavuus määräydy pelkän painoindeksin tai painonmenetyksen perusteella.

Anoreksia on lähes kokonaan geneettisesti periytyvä sairaus. Sen geneettinen periytyvyys on tasoa 88 %. Anoreksiassa yksilölliset ympäristötekijät selittävät kaksostutkimuksissa sairastumisalttiudesta loput 12 %, ja yhteiset ympäristötekijät (esim. yhteinen lapsuudenperhe) selittävät 0 % eli eivät selitä sairastumisalttiutta lainkaan. [1]

Anorektikko rajoittaa syömistään sekä saattaa esimerkiksi pyrkiä liikkumaan kohtuuttoman paljon suhteessa ravinnosta saamansa energiaan, jotta laihtuisi entisestään tai pysyisi laihana. Anorektikot voivat myös harjoittaa vatsantyhjennystä oksentamalla tai käyttämällä laksatiivisia lääkkeitä. Jotkut ottavat ruokaa suuhun ja pureskelevat sitä, mutta nielemisen sijasta sylkevät sen lopulta pois. Anorektikot jaetaankin DSM-IV:ssäselvennä paastoamis- ja ahmimis-vatsantyhjennystyyppiin.

Oman syömisensä ja painonsa säätely tuo sairastuneelle kontrollin tunteen omasta kehostaan. Anorektinen henkilö pyrkii usein salaamaan sairautensa läheisiltään, eikä halua hakeutua hoitoon. Tämä johtuu usein siitä, että vaikka anorektikot useimmiten tietävätkin käyttäytyvänsä epänormaalisti ja jopa terveydelleen vaarallisesti, he eivät välttämättä koe sen olevan hoitoa tarvitseva ongelma ja hoidosta väistämättä aiheutuva oireilun estäminen aiheuttaa heille ahdistusta. Oireilu eli muiden muassa ruokien energiamäärien tarkkailu, liikunta, ja syömisen rajoittaminen tuntuvat anorektikoista usein rauhoittavilta ja paluu normaaliin syömiseen pelottavalta tai ahdistavalta. Anoreksia puhkeaa useimmiten nuoruusiällä tai varhaisaikuisuudessa, mutta nykyisin myös aikuisten erilaiset syömishäiriöt ovat yleistyneet.

[muokkaa] Seuraamukset

Ravinnon vähyys voi aiheuttaa aliravitsemusta sekä lukuisia puutostiloja, jotka voivat johtaa muun muassa vastustuskyvyn ja luuston heikkenemiseen, ja lopulta jopa kuolemaan. Sairauden edetessä ja ruumiin rasvapitoisuuden vähetessä sairastuneen lihakset heikkenevät ja surkastuvat, iho kuivuu ja saattaa alkaa kasvaa lanugoa eli nukkamaista karvaa suojakseen, ja naisilla kuukautiset jäävät ennen pitkää pois. Sairaus saattaa aiheuttaa osteoporoosia ja hidastaa pituuskasvua nuorilla. Bulimiaoireisilla anorektikoilla esiintyy myös hampaiden kiillevaurioita oksentelun vuoksi. Anoreksiaa sairastavalla ihmisellä raajat saattavat olla kylmät ja kananlihalla. Riski erilaisiin sydämen rytmihäiriöihin on koholla.

Anoreksia voi aiheuttaa ja siihen voi liittyä ahdistuneisuutta. Tämä voi johtua muun muassa oman minäkuvan ja läheisten käsitysten välisestä ristiriidasta, siitä, että potilas tietää olevansa sairas, mutta kokee itsensä voimattomaksi sairauden edessä, tai kaiken ylittävästä, hallitsemattomasta lihomisen pelosta. Aliravitsemus aiheuttaa usein masennusta, joka usein lievittyy jo ravitsemustilan parantumisella. Myös tiedonkäsittelykyvyn heikkenemistä esiintyy.

Jatkuessaan anoreksia voi johtaa kuolemaan usein eri tavoin. Aliravitsemus heikentää vastustuskykyä ja näin altistaa sairauksille, ja erittäin raju aliravitsemus voi johtaa sydämen pysähtymiseen, jos sisäelimiä ympäröivät viimeisetkin rasvavarannot kuluvat loppuun. Anoreksiaan liittyy myös kohonnut itsemurhariski.

[muokkaa] Esiintyminen

Anoreksia nervosa on yleisintä naisilla, joita on sairastuneista 90-95 prosenttia, mutta sitä tavataan myös miehillä. Kaikkiaan syömishäiriöistä kärsivistä ihmisistä noin 10 % arvioidaan olevan miespuolisia.[2] Kaikkiaan esiintyvyydeksi arvioidaan noin 1-5 % väestöstä. Anoreksia on lähinnä geneettisistä syistä aiheutuva sairaus, sen geneettinen periytyvyys on tasoa 88 %.

Sairauteen liittyy kohonnut kuolleisuus, ja arviolta 10 % anorektikoista kuolee sairautensa aiheuttamiin komplikaatioihin. Keskimääräinen sairastamisaika on 6-7 vuotta. Joissakin tutkimuksissa on päädytty tulokseen, että anoreksiaan liittyy nuorten naisten mielenterveyden häiriöistä suurin kuolleisuus. Siihen saattaa liittyä myös muita syömishäiriöitä, tyypillisimmin bulimiaa ja ortoreksiaa.

On olemassa myös ihmisiä, jotka pitävät anoreksiaa elämäntapana. He kutsuvat itseään nimellä pro-ana. Pro-anat sairastavat anoreksiaa tai pyrkivät anoreksiankaltaiseen tilaan.

Anoreksiaa pidetään nykyisin oireena jostakin syvemmällä olevasta ongelmasta. Terapia kuuluu yleisesti anorektikoiden jatkohoitoon, jotta sairauden uusimiselta säästyttäisiin. Anoreksia voi olla myös keino säädellä ahdistusta. Mahdollisia syitä ja riskitekijöitä anoreksialle on esitetty lukuisia; tällaisia saattavat olla esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö, sairauden esiintyminen suvussa ja perfektionistinen luonne. Eräänä syynä sairauden yleistymiselle pidetään länsimaista kauneusihannetta.[3] Anorektikot voivat olla myös aivan tavallisista perheistä, eikä heillä välttämättä ole sen suurempia ongelmia esimerkiksi koulun suhteen tai perheen kesken. Media ja usein myös sukulaisten ja tuttavien puheet ja asenteet vaikuttavat voimakkaasti moniin ihmisiin, eikä ole ihme että erilaiset syömishäiriöt kasvavat jatkuvasti.

Nuorilla miehillä anoreksia on Suomessa 2009 tehdyn väitöskirjatutkimuksen mukaan luultua yleisempää. Monet miehet kokevat paineita lihastensa kunnosta. Tutkimuksessa sanotaan miesten tyytymättömyyden lihaksiinsa olevan samantyyppinen ilmiö kuin naisten syömishäiriöt ja jatkuva laihdutus. Ilmiöön liittyy samoin henkinen pahoinvointi, alkoholin ongelmakäyttö sekä huono itsetunto.[4]

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Kirjoitusjärjestelmät
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä