Painoindeksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Painoindeksi (engl. body mass index, BMI) on mitta-arvo, jonka avulla voidaan arvioida ihmisen painon ja pituuden suhdetta. Painoindeksi on henkilön paino (massa) jaettuna pituuden neliöllä. Painoindeksin kehitti belgialainen Adolphe Quételet n. 1830–1850 [1].

Sisällysluettelo

Määritelmä [muokkaa]

Painoindeksi lasketaan kaavalla:

\mathrm{Painoindeksi} = \frac{\mathit{paino}\mathrm{[kg]}}{(\mathit{pituus}\mathrm{[m]})^2}

tai nelilaskimella näppäilemällä:

\mathrm{Painoindeksi} = paino \div pituus \div pituus

Painoindeksin yksikkö on kg/m2, joka tosin usein jätetään mainitsematta.

Käyttö yli- ja alipainon luokittelussa [muokkaa]

BMI grid fi.svg
BMI Kuvaus[2]
< 14,99 Sairaalloinen alipaino
15 – 16,99 Merkittävä alipaino
17 – 18,4 Normaalia alhaisempi paino
18,5 – 24,9 Normaali paino
25 – 29,9 Lievä ylipaino
30 – 34,9 Merkittävä ylipaino
35 – 39,9 Vaikea ylipaino
40 < Sairaalloinen ylipaino

Normaalipainon indeksi on noin 19–25.

Esimerkiksi 70 kg painavan 175 cm pitkän henkilön painoindeksi = 70 kg / (1,75 m * 1,75 m) ≈ 23 kg/m2, joten esimerkkihenkilö on normaalipainoinen.

Painoindeksi ei sellaisenaan sovi lihavuuden tai laihuuden arviointiin lapsille, vanhuksille, lyhytkasvuisille tai poikkeuksellisen lihaksikkaille.[2]

Painoindeksin laskukaavan perusteet [muokkaa]

Koska keskenään yhdenmuotoisten ja samantiheyksisten kolmiulotteisten kappaleiden massat vertautuvat suhteessa kappaleiden dimensioiden kuutioon voidaan esittää kysymys, miksi kaavassa jakaja on pituuden neliö eikä kuutio. Syynä on se, että eri kokoisten ihmisten mittasuhteet poikkeavat toisistaan eri suunnissa. Nykyisin käytössä oleva indeksi on kokemusperäisesti havaittu käyttökelpoiseksi painon indikaattoriksi terveyden kannalta.[3]

Vaihtoehtoisia ehdotuksia [muokkaa]

Oxfordin yliopiston numeerisen analyysin professori Nick Trefethenin mukaan nykyinen laskutapa on epäonnistunut, koska se ei ota huomioon sitä, kuinka paljon enemmän massaa pitemmillä ihmisillä on luontaisesti. Hän esittää uutta kaavaa, jossa paino kerrotaan kertoimella 1,3 ja jaetaan pituudella potenssiin 2,5. Lukuja hän perustelee niin, että 1,3 on neliöjuuri luvusta 1,69 - jonka hän on määritellyt ihmisten keskipituudeksi. Pituus taas kerrotaan potenssiin 2,5, koska sen avulla saadaan tarkempi likiarvo terveen kehon todellisesta koosta ja muodosta. Trefethen painottaa kuitenkin, että hän on matemaatikko eikä suinkaan lääkäri. Hänen kaavansa ei pohjaa lääketieteelliseen tutkimukseen.[4]

Katso myös [muokkaa]

Lähteet [muokkaa]

  1. http://www.articleworld.org/index.php/Body_mass_index
  2. a b Verkkotohtori.fi: Painoindeksi
  3. P. Mustajoki: Painoindeksi (BMI) (kappaleessa "Painoindeksin historia") Lääkärikirja Duodecim, 23.8.2010. Viitattu 25.11.2010. (suomeksi)
  4. Oletko lihavampi kuin luulitkaan? Painoindeksi saattaa huijata. Yle uutiset 1.2.2013

Aiheesta muualla [muokkaa]