Painoindeksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Painoindeksi (engl. body mass index, BMI) on mitta-arvo, jonka avulla voidaan arvioida ihmisen painon ja pituuden suhdetta. Painoindeksi on henkilön paino (massa) jaettuna pituuden neliöllä. Painoindeksin kehitti belgialainen Adolphe Quételet n. 1830–1850 [1].

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painoindeksi lasketaan kaavalla:

\mathrm{Painoindeksi} = \frac{\mathit{paino}\mathrm{[kg]}}{(\mathit{pituus}\mathrm{[m]})^2}

tai nelilaskimella näppäilemällä:

Painoindeksi on: Paino (kg) : (pituus metreinä x pituus metreinä)

Painoindeksin yksikkö on kg/m2, joka tosin usein jätetään mainitsematta.

Käyttö yli- ja alipainon luokittelussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BMI grid fi.svg
BMI Kuvaus[2]
alle 15 Sairaalloinen alipaino
15 0 – 16,9 Merkittävä alipaino
17 0 – 18,4 Normaalia alhaisempi paino
18,5 – 24,9 Normaali paino
25 0 – 29,9 Lievä ylipaino
30 0 – 34,9 Merkittävä ylipaino
35 0 – 39,9 Vaikea ylipaino
yli 40 Sairaalloinen ylipaino

Normaalipainon indeksi on noin 19–25.

Esimerkiksi 70 kg painavan 175 cm pitkän henkilön painoindeksi = 70 kg / (1,75 m * 1,75 m) ≈ 23 kg/m2, joten esimerkkihenkilö on normaalipainoinen.

Painoindeksi ei sellaisenaan sovi lihavuuden tai laihuuden arviointiin lapsille, vanhuksille, lyhytkasvuisille tai poikkeuksellisen lihaksikkaille.[2]

Laskukaavan perusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska keskenään yhdenmuotoisten ja samantiheyksisten kolmiulotteisten kappaleiden massat vertautuvat suhteessa kappaleiden dimensioiden kuutioon voidaan esittää kysymys, miksi kaavassa jakaja on pituuden neliö eikä kuutio. Syynä on se, että eri kokoisten ihmisten mittasuhteet poikkeavat toisistaan eri suunnissa. Nykyisin käytössä oleva indeksi on kokemusperäisesti havaittu käyttökelpoiseksi painon indikaattoriksi terveyden kannalta.[3]

Arvostelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painoindeksin on esitetty havaitsevan heikosti lihavuutta, erityisesti indeksin keskivaiheilla. Koska kehon koostumus ei vaikuta painoindeksiin, tulokset liioittelevat lihavuutta lihaksikkailla ja vähättelevät lihavuutta vähemmän lihaksikkailla yksilöillä. Painoindeksi osoittaa normaalipainoa tai lievää ylipainoa yli puolella niistä, joiden rasvaprosentti on liian suuri.[4]

Muita ehdotettuja painoindeksejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oxfordin yliopiston numeerisen analyysin professori Nick Trefethenin mukaan nykyinen laskutapa on epäonnistunut, koska se ei ota huomioon sitä, kuinka paljon enemmän massaa pitemmillä ihmisillä on luontaisesti. Hän esittää uutta kaavaa, jossa paino kerrotaan kertoimella 1,3 ja jaetaan pituudella potenssiin 2,5. Lukuja hän perustelee niin, että 1,3 on neliöjuuri luvusta 1,69 - jonka hän on määritellyt ihmisten keskipituudeksi. Pituus taas kerrotaan potenssiin 2,5, koska sen avulla saadaan tarkempi likiarvo terveen kehon todellisesta koosta ja muodosta. Trefethen painottaa kuitenkin, että hän on matemaatikko eikä suinkaan lääkäri. Hänen kaavansa ei pohjaa lääketieteelliseen tutkimukseen.[5]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.articleworld.org/index.php/Body_mass_index
  2. a b Verkkotohtori.fi: Painoindeksi
  3. P. Mustajoki: Painoindeksi (BMI) (kappaleessa "Painoindeksin historia") Lääkärikirja Duodecim, 23.8.2010. Viitattu 25.11.2010. (suomeksi)
  4. Romero-Corral, Abel et al.: Accuracy of body mass index in diagnosing obesity in the adult general population. International Journal of Obesity, 2008, 32. vsk, nro 6, s. 959–66. PubMed:18283284. doi:10.1038/ijo.2008.11.
  5. Oletko lihavampi kuin luulitkaan? Painoindeksi saattaa huijata. Yle uutiset 1.2.2013

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]