Nelilaskin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nelilaskin on nimensä mukaisesti laskin, joka pystyy suorittamaan neljä peruslaskutoimitusta (yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskun). Usein nelilaskimissa voi olla myös muutamia lisätoimintoja, kuten neliöjuuren otto sekä mahdollisuus tallettaa luku muistiin.

Mekaaniset nelilaskimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brunsviga-aritmometri metsämuseo Lustossa.

Mekaaniset nelilaskimet edelsivät nykyaikaisia laskimia. Original-Odhner ja Brunsviga olivat Suomessakin paljon käytettyjä. Willgodt Odhner perusti laskintehtaan Pietariin jo vuonna 1874 ja siirsi tuotannon lokakuun vallankumouksen jälkeen Göteborgiin.

Osoitinpiikkiensä takia piikkisiaksikin kutsutun mekaanisen nelilaskimen eli aritmometrin käyttö tapahtuu seuraavasti. Osoitinpiikeistä, joissa ykköset ovat oikealla ja kasvavat kymmenkertoimet vasemmalla, valitaan ensimmäinen luku ja pyöräytetään se kammesta tulosriville. Valitaan uusi luku ja yhteenlaskettaessa pyöräytetään kampea myötäpäivään tai vähennyslaskussa vastapäivään. Summa tai erotus saadaan tulosriville. Kertolaskussa valitaan kerrottava ja kampea pyöritetään kertojan määrän verran myötäpäivään. Jakolaskussa tehdään vastaavasti, mutta kampea pyöritetään vastapäivään. Jäljelle jäävä jaettavaa pienempi luku on mahdollinen jakojäännös. Laskin näyttää kampien kiertokertojen määrän.

1950-luvulla monet mekaaniset nelilaskimet saivat muoviset näppäimet ja kuoret, Original-Odhnerin tuotannon lakatessa 1970-luvulla se oli silti mekaanisesti samanlainen kuin 1900-luvun alussa.

Elektroniset nelilaskimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nestekidenäyttöinen pöytämallin nelilaskin.

Elektroniset nelilaskimet yleistyivät 1970-luvun puoliväliin mennessä. 1970-luvun alkupuolella saattoi Suomessa funktiolaskimen hinta olla jopa 1 500 markkaa, mikä oli etelänmatkan hinta. Ensimmäiset elektroniset laskimet käyttivät LED-näyttöjä ja kuluttivat runsaasti paristoa. 1970-luvun loppupuolelle niin digitaalisissa kelloissa kuin taskulaskimissakin siirryttiin käyttämään virtaa vähemmän kuluttavaa nestekidenäyttöä, jolloin kyettiin tekemään pienemmillä paristoilla toimivia taskulaskimia.

Nelilaskimia monipuolisempia laskimia kutsutaan funktiolaskimiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Donomyi, H. 2008. Mekaaninen nelilaskin Original-Odhner. Tasavallan laskukone. Tekniikan Maailma, 13/2008, s. 99.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Leipälä, T. 2003. The life and works of W. T. Odhner, Part 1. Greifswalder Symposium zur Entwicklung der Rechentechnik, 12.-14.9.2003 (PDF-dokumentti)
  • Leipälä, T. 2006. The life and works of W. T. Odhner, Part 2. Greifswalder Symposium zur Entwicklung der Rechentechnik, 28.9.-1.10.2006 (PDF-dokumentti)
Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.