Vättern

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vättern
Näkymä Grännasta
Näkymä Grännasta
Maanosa Eurooppa
Valtiot Ruotsi
Läänit Länsi-Götanmaa, Jönköping, Itä-Götanmaa, Örebron lääni
Maakunnat Länsi-Götanmaa, Småland, Itä-Götanmaa, Närke
Kunnat Askersund, Motala, Vadstena, Ödeshög, Jönköping, Habo, Hjo, Karlsborg
Koordinaatit 58°24′N, 14°36′E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Motalanvirran vesistö
Valuma-alue vesistön pääuoma
Järveen tulevat joet Huskvarnaån, Edsån, Mjölnaån, Tabergsån, Röttleån
Laskujoki Motalanvirta
Götan kanava
Taajamat Jönköping, Karlsborg, Askersund, Hjo, Motala, Vadstena, Gränna
Järvinumero 646703-142522
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 88,51 m [1]
Pituus 135 km [1]
Leveys 31 km [1]
Rantaviiva 554 km [2]
Pinta-ala 1 886 km² [1]
Tilavuus 73,5 km³ [1]
Keskisyvyys 39,9 m [3]
Suurin syvyys 128 m [4]
Valuma-alue 6 376 km² [1]
Keskiylivirtaama 52,1 [5]
Keskivirtaama 39,1 m³/s [5]
Keskialivirtaama 27,2 [5]
Veden viipymä 55,9 vuotta [3]
Saaria 858 [4]
Visingsö, Öna, Stora Aspön, Lilla Aspön
Vättern

Vättern [6] (aik. suom. Vetteri [7]) on Keski-Ruotsissa sijaitseva järvi, joka on Motalanvirran vesistön pääjärvi. Sen jakavat neljä lääniä seuraavasti: pohjoisessa Örebron-, lännessä Länsi-Götanmaan-, idässä Itä-Götanmaan- ja etelässä Jönköpingin lääni. Se on perinteisesti kuulunut vastaavasti Närken, Länsi-Götanmaan, Itä-Götanmaan ja Smålandin maakuntiin. Vättern on Ruotsin toiseksi suurin järvi. Sen laskujoki on Motalanvirta, joka laskee Norrköpingin Bråvikenissä Itämereen. Motalanvirran vettä on hyödynnetty, kun Götan kanavan itäistä osuutta rakennettiin kulkemaan Vätternin kautta. Kanava poistuu Motalanvirrasta Norsholmissa ja se laskee Itämereen Slätbakenissa Söderköpingissä.[8]

Vuosittainen suurtapahtuma Vätternrundan pyöräillään järven ympäri Motalasta.

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vätternin järviallas on muodostunut kallioperän ruhjelaaksoon, joka on murtumisensa jälkeen joutunut useiden jääkausien aikana mannerjäätiköiden kuluttamaksi [1]. Vättern on 130 kilometriä pitkä, 31 kilometriä leveä ja sen keskimääräinen pinta-ala on 1 886 neliökilometriä. Järven rantaviivan pituus on 554 kilometriä [2]. Tiedot pinta-alasta, tilavuudesta ja rantaviivan pituudesta vaihtelevat lähteestä toiseen. Rantaviivan pituus on määritetty kartoista, joiden mittakaava on 1:10 000.[8][9]

Järven suuri syvyys on kiehtonut ranta-asukkaita aina, vaikka pitkään sanottiin järven olevan pohjaa vailla. Syvin kohta sijaitsee järven eteläpäässä suurimman saaren Visingsön eteläpuolella. Sieltä on mitattu yli 120 metrin arvoja [1] ja kaikuluotauksen aikakaudella on lukema 128 metriä valittu suurimmaksi syvyydeksi [4]. Mittaamista haittaa liejupohja, joka antaa pehmeänä massana kaikuluotauksessa huonosti vastakaikua. Järven keskisyvyyden selville saamiseen on täytynyt luodata koko järvi. Keskisyvyys on 40,8 metriä, mutta sille on julkaistu muitakin arvoja kuten esimerkiksi 39,9 metriä [3] ja 40 metriä [1][4]. Järven tilavuuden arvo riippuu määritetystä keskisyvyydestä. Virallista tilavuutta etsiessä voi löytää arvoja 77,6 neliökilometriä (km³ [10]), 78 km³ [4], 73,5 km³ [1] tai 74 km³ [3]. Myös valuma-alueen koosta on erilaisia arvioita, joiden suhteelliset erot ovat kuitenkin pieniä. Valuma-aluen pinta-ala on 6 376 km² ja järven pinta-ala, joka on 1 886 km², on siitä 30 %. Valuma-alueen pinta-alan ja järven vesitilavuuden suhde tuottaa harvinaisen pitkän teoreettisen viipymäajan 55,9 vuotta [3]. Viipymäksi on ilmoitettu myös esimerkiksi 58–60 vuotta [4].[10]

Järvenosia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vätternin järvenselkä on avoin ja lähes saareton. Järvi on muodoltaan kuin vene eikä sillä esiinny niemiä ja lahtia merkittävästi. Motalan kaupungin edustalla sijaitsee kuitenkin laaja Motalabukten eli Motalanlahti. Se on leveäsuinen lahti, jossa sijaitsee pieniä saaria. Motalabuktenin vastarannalla Karlsborgin edustalla on toinen pienempi lahti. Molemmissa lahdissa kulkee Göta kanavan vesiliikennettä. Järven pohjoispäässä on rantaviiva mutkittelevampi kuin muualla järvellä. Rannikolla esiintyy pieniä niemiä ja lahtia sekä pienimuotoinen saaristo. Kaksi suurimpia lahtia ovat itärannassa sijaitsevat Forsaviken ja Hargeviken. Duvfjärdenin takana muuttuu järvi salmien muodostamaksi sokkeloksi, jonka takana aukeaa luoteessa Alsenin lahti ja koillisessa monilahtinen Kärrafjärden. Sokkelossa sijaitsevia salmia ovat esimerkiksi Stora Hammarsundet ja Lillasundet. Alsenin perällä sijaitsee kapea lahti Viken.[8]

Saaria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven saaret sijaitsevat yleensä rannikon tuntumassa ja ovat pieniä. Jos mukaan lasketaan kaikki yli 25 neliömetrin saaret, saadaan 858 saarta. Niiden rantaviivan pituus on noin 250 kilometriä.[4]

Vätternillä on muutama suurikin saari. Vätternin keskellä sijaitsee Visingsön saari (26 km²), josta yli puolet on viljelyssä. Se on 14 kilometriä pitkä ja 2,8 kilometriä leveä. Saarella asuvista alle 800 asukasta suurin osa on Tunnerstadissa ja sinne kulkee Grännasta lautta. Järven pohjoisosassa sijaitsee keskellä järvenselkää Stora Röknen, joka on metsäinen saari, joka on lähes autio. Saaren länsipuolella lähellä rantaa on Lilla Röknen, joka on samanlainen saari. Pohjoispään saaristossa sijaitsee vielä kolme suurempaa saarta: Stora Aspön ja Lilla Aspön, jotka ovat metsäsaaria, sekä salmissa sijaitseva Öna, joka on osin viljelty saari. Duvfjärdenin saariston keskisuuria saaria ovat esimerkiksi Svilen, Trulsan, Grönön, Kärholmen, Äspholmen, Sneden, Enholmen ja Lövön. Motalan edustalla sijaitsevassa Fjukissa on majakka.[8]

Yhteiskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven rannat ovat paikoin jyrkkärinteistä metsämaata, joka ei ole soveltunut viljelyyn. Alavilla alueilla on maata raivattu laajoiksi peltoaukeiksi, jossa on myös tiheämpi asutus. Järven rantakaupunkeja ovat etelästä vastapäivään lueteltuna Bankeryd, Jönköping, Huskvarna, Gränna, Vadstena, Motala, Askersund, Olshammar, Karlsborg ja Hjo. Rannan läheisyydessä sijaitsevat myös Habo, Ödeshög ja Mölltorp. Vätternistä otetaan raakavettä, josta valmistetaan juomavettä 250 000 asukkaalle [4].[8]

Vättern on yhdistetty Vänerniin Götan kanavalla, jota pitkin voi kuljettaa tavaraa tai kulkea veneellä. Kanava jatkuu Vänernistä Götajokea pitkin Kattegatiin ja Atlantille. Vätternistä kanava jatkaa itään Itämerelle.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Etymologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven nimi katsotaan aiemmin tarkoittaneen muinaisruotsissa sanaa ”vettä” (muinaisgermaaninen *watōr, muinaisruotsin *vætur). Järven nimen kirjoitusasu on eri aikoina ollut Wetur (vuosina 1222–1230, 1246), Uætur (1231–1240), Wætor (1289, 1297, 1454), Wætir (1303), Uætur (1325), Wætur (1325, 1413) ja Wæt(h)ur (1420, 1445, 1505, 1526). Nimen nykyinen kirjoitusasu on vakiintunut myöhemmin. Vanhoissa eri-ikäisissä paikannimissä on esiintynyt jälkiliitteenä -vättern, mikä vahvistaa kirjoitusasun tarkoittavan sanaa ”vettä”.[11]

Tutkimuksen alkuhistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järveä on kauan pidetty pohjattomana järvenä. Sillä on sanottu vielä 1800-luvulla olevan vesiyhteys niinkin kauaksi kuin Mustamereen ja Bodenjärveen. Vuonna 1704 kerrottiin, että järven syvyys on mitattu narulla, joka oli 300 ruotsalaista syltä pitkä (534 metriä). Pohjaa ei löytynyt. Myöhemmin Daniel Tiselius (1682–1744) sai Hästholmenin eteläpuolella suurimmaksi syvyydeksi 55 syltä (98 metriä).[12]

Toinen varhain esitetty ja totena pysynyt teoria on G. Holmin ja A. G. Nathorstin vuonna 1885 esittämä väite, että järven pohja on kallioperän ruhjelaakso.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Fakta om Vättern smhi.se. 19.5.2021. Norrköping: SMHI. Viitattu 21.11.2021. (ruotsiksi)
  2. a b Lundgren, Stefan: Kust och stränder i Sverige (PDF) (MI50 SM 1301) Statistiska medelanden. 27.7.2013. Statistiska centralbyrån (SCB). Viitattu 21.11.2021. (ruotsiksi)
  3. a b c d e Lake Vattern (EUR-15) wldb.ilec.or.jp. International Lake Enviroment Committee Foundation (ILEC). Viitattu 21.11.2021. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h Fakta om Vänern: Sjöfakta lansstyrelsen.se/vanern. 2021. Mariestad: Vänerns vattenvårdsförbund. Viitattu 21.11.2021. (ruotsiksi)
  5. a b c Modelldata per område (valuma-aluelaskuri), SMHI (ruotsiksi), viitattu 21.11.2021
  6. Ulkomaiden paikannimet suomen kielessä: Vättern, Vätternjärvi vai Vätternin järvi?, Kielitoimiston ohjepankki, 2.1.2019, Viitattu 22.11.2021
  7. Pieni Tietosanakirja s. 1245 Viitattu 27.10.2011
  8. a b c d e Vättern Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 19.11.2021. (ruotsiksi)
  9. a b Stålberg, Nils: Lake Vättern, s. 6–9. Acta Phytogeographica Suecica XI. Uppsala: Almqvist & Wiksells Boktryckeri AB, 1939. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 19.11.2021). (englanniksi)
  10. a b Sjödjup och sjövolym (PDF) (taulukko järvistä, hakukohta "Vättern") sjodjup_SVAR_2009.pdf. 2009. Norrköping: SMHI. Viitattu 26.11.2021. (ruotsiksi)
  11. Schalin, Johan: Germanskt *watôr ’vatten’, namnet Vättern och fornsvenskt *vætur. Arkiv för Nordisk Filologi, 2010, nro 125, s. 5–50. Helsinki: Helsingin yliopisto. ISSN 0066-7668. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 22.11.2021. (ruotsiksi)
  12. Stålberg, Nils: Lake Vättern, s. 5–6. Acta Phytogeographica Suecica XI. Uppsala: Almqvist & Wiksells Boktryckeri AB, 1939. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 19.11.2021). (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]