Motalanvirta
| Motalanvirta Motala ström |
|
|---|---|
 Řeka Motala ström v Norrköpingu |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Ruotsi |
| Läänit | Itä-Götanmaa |
| Maakunnat | Itä-Götanmaa |
| Kunnat | Norrköping, Linköping, Motala |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Motalanvirran vesistö (67) |
| Valuma-alue | pääuoman osa |
| Pinta-ala | 15 481,2 km² [1] |
| Järvisyys | 20 % [2] |
| Pääuoman pituus | 285 km |
| Pääuoman osuudet | Motalanvirta ←Vättern ←Huskvarnaån ←Huluån ←Fredriksdalsån ←Lannafallsån |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Vättern, Motala [3] |
| Laskupaikka | Itämeri, Norrköping [4] |
| Läpivirtausjärvet | Glan, Roxen, Ljungssjön, Norrbysjön, Boren |
| Esteet | 8 voimalaa ja 5 patoa |
| Taajamat | Norrköping, Skärblacka, Ljungsbro, Borensberg, Motala |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 88 m mpy. [a] |
| Laskukorkeus | 0 m mpy. [a] |
| Korkeusero | 88 m |
| Pituus | noin 100 km |
| Kaltevuus | 0,88 m/km |
| Keskiylivirtaama | 195 m³/s [2] |
| Keskivirtaama | 92,6 m³/s [2] |
| Keskialivirtaama | 17 m³/s |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Motalanvirta (ruots. Motala ström) on Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä sijaitseva 100 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Motalassa Vätternistä ja laskee Norrköpingissä Itämeren pääaltaaseen. Se muodostaa Motalanvirran vesistön 285 kilometriä pitkän pääuoman alajuoksun osuuden. Se on luonteeltaan moniosainen järvestä toiseen laskeva joki. Motalanvirran rinnalle on 1830-luvulla rakennettu Götan kanavan itäinen osa [b].[3][4][5][6][c]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vätternin itärannikolla sijaitsee Motalabukten, jonka pohjukassa sijaitsevasta Motalavikenistä Motalanvirta saa alkunsa. Joen alkukohta on kokonaan Motalan kaupunkialueen ympäröimä. Joessa sijaitsee lähes noin kolme kilometriä luusuasta Motalan vesivoimalaitos, joka on ensimmäinen sen kahdeksasta vesivoimalaitoksesta. Sillä tuotetaan sähköenergiaa ja samalla säännöstellään Vätternin vedenpinnan korkeutta. Joen ensimmäinen osuus on neljä kilometriä pitkä ja se laskee Borenin järveen. Vätternin ja Borenin vedenpintojen korkeusero on 14,5 metriä. Joen ylittää viisi siltaa, joista tulevat tiet kulkevat myös saaren läpi.[3]
Borenin ja Roxenin välissä kulkee joki noin 18 kilometrin pituisen osuuden, johon on rakennettu kolme voimalaitosta. Tälle osuudelle kuuluu kaksi läpivirtausjärveä Norrbysjön ja Ljungssjön. Ljungssjönin vedenpintaa on ilmeisesti nostettu Borensbergin voimalaitoksen toimesta ja silloin on yhdistynyt kaksi suvantojärveä toisiinsa. Osuus alkaa Borensbergistä ja jo kolmen kilometrin jälkeen joki saapuu vesivoimalalle, jossa on pudotusta 6,8 metriä. Joki laskee pian Norrbysjönissä tämän ruohottuneeseen jokisuistoon. Norrbysjön on 3,6 kilometriä pitkä ja sen erottaa 1,8 kilometrinen jokiosuus Ljungssjönistä. Ljungssjön on yli 2,5 kilometriä pitkä ja sen alaranta on leveästi padottu. Padon alapuolella ja kahden kilometrin pituisen kanavan päässä Ljungsbrossa sijaitsee Malforsin voimala 28,5 metrin pudotuksella ja tämän alapuolella vajaa kahden kilometrin päässä pienempi Nykvarnin voimala. Vanha jokiuoma on jätetty juoksutusuomaksi voimalakanavan eteläpuolelle. Joen vesi palaa voimalan alapuolella takaisin vanhaan uomaansa ja laskee sen jälkeen kolmen kilometrin päässä Roxeniin. Norrbysjönistä on Roxeniin 33 metrin pudotus.[3][4]
Motalanvirran alajuoksu on teollistunutta aluetta. Roxenin eteläpuolella sijaitsee Linköping ja meren rannikolla Norrköping. Vesireitti alkaa täällä Bergistä, kulkee 25 kilometriä Roxenin poikki Norsholmiin ja jatkaa sieltä jokena 14 kilometriä pohjoiseen, jossa se laskee Skärblackassa Glaniin. Jokiosuudelle on rakennettu Älvåsin voimala Kimstadiin ja tämän alapuolelle Skärblackan voimalaitos. Roxenista Glaniin on 12 metrin pudotus.[3][4]
Vesireitin järviosuus on Glanissa 13 kilometriä pitkä. Joki virtaa 11 kilometriä Norrköpingin läpi ja se haarautuu kaupunkialueen reunalla Blixholmenin ja Händelön saarien kohdalla kahdeksi suuhaaraksi. Noin 2,5 kilometriä pitkä Lindökanalenin suuhaara johtaa suoraan Itämerelle ja joen luontainen uoma muodostaa toisen haaran kiertäen Händelön kokonaan päätyen Lindökanalenin viereen Lindöfjärdeniin. Lindöfjärden ja Pampusfjärden kuuluvat Bråvikenin 35 kilometriä pitkään ja 1–3 kilometriä leveään lahdenpohjukkaan. Lahti aukeaa varsinaiselle Itämerelle Gotlannin luoteispuolella.[4]
Ennen kaupunkialuetta on joessa pato suuren tehtaan vieressä. Kyseessä on Fiskebyn vesivoimalaitos, jossa on pudotusta 2,5 metriä. Kaupungin keskustan alueella on joessa kaksi museosaarta, jotka ovat osa viiden pohjapadon järjestelmää, jolla pidetään vedenpintaa korkealla osin esteettisistä syistä. Ylimmällä padolla toimii myös Holmenin voimala 18 metrin pudotuksellaan. Vanhan torin kohdalla joki kääntyy puoleksi kilometriksi pohjoiseen, jonka jälkeen se palaa uudelleen itäiselle reitilleen. Matkallaan merelle se kohtaa vielä Strömsholmenin saaren. Saaren ohitettuaan saapuu joki teollisuusalueelle. Joen rannat on rakennettu laitureiksi ja alue on kaupungin kaupallisen vesiliikenteen lastaus- ja satama-aluetta. Laivat tulevat satamaan Itämereltä Lindökanalenia pitkin. Joen viimeisellä osuudella sen ylittää kaksi rautatiesiltaa, yksi raitioratasilta ja yhdeksän tiesiltaa.[4]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen ylimmän jokiosuuden rinnalle on 1830-luvulla rakennettu Götan kanava [b]. Sen yläosa alkaa Vätternistä ja se laskee Boreniin. Kanavan yläosassa on kaksoissulku ja sen alaosassa on viiden sulun kokonaisuus. Joen ja kanavan väliin jää 3,9 kilometriä pitkä saarento, johon on rakennettu asuinalueita ja teollisuutta. Kanava hyödyntää vesiliikenteessä Borenin järvenselkää Borensbergiin asti.[3]
Kanavan seuraava osuus yhdistää Borenin Roxeniin. Kanava seuraa aluksi Motalanvirtaa kulkien sen rinnalla, mutta ohittaa sitten pienen Norrbysjönin ja joen alajuoksun kauempaa kiertäen Roxeniin asti Ljungsbrossa. Kanavassa on Borensbergissä kaksoissulku, mutta seuraavat sulut sijaitsevat Roxenin lähellä. Götan kanavan 11 siltaa. Riksvägen 34 poikkeaa muista teistä siinä, että se alittaa Götan kanavan. Samanlainen alitus on Ljungsbron taajama-alueella yhdellä kaupunkikadulla. Götan kanavassa on Ljungsbrossa 14 sulkua, jotka on ryhmitelty 2,5 kilometrin matkalle. Hedassa ja Brunnbyssä on kolmen sulun ryhmät (Heda ja Brynnby slussar), Bergissä on ensin kaksi kaksoissulkua (Bergs ja Oskars slussar), satama-allas ja sitten kanavan alaosassa seitsemän sulun porras (Karl Johans slussar). Kanava hyödyntää seuraavaksi Roxenin pitkää järvenselkää.[3]
Kanavan kolmas ja alin 30 kilometriä pitkä osuus on rakennettu kulkemaan Norsholmista suoraan Itämerelle Söderköpingissä. Se alkaa Norsholmin yksinkertaisella sululla, siirtyy Hultan kaksoissulun läpi Asplångenin järvelle, siirtyy säännösteltyyn jokeen ennen Söderköpingiä. Matkalla on joen puolivälissä yksi kaksoissulku ja juuri ennen Söderköpingiä kuusi 2–3 sulun porrasta (Carlsborg- ja Duvkullen slussar). Kaupungin kohdalla ja merenrannassa sijaitsevat alimmat kaksoissulut. Kanava laskee 20 kilometriä pitkään ja 0,5–2,5 kilometriä leveään Slätbakenin lahteen, joka aukeaa Trännöfjärdeniin Norrköpingin saaristossa.[4]
Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Motalavirrassa on kahdeksan vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu pudotuskorkeus on 86 metriä. Voimalat ovat alhaalta lueteltuina: Holmen, Fiskeby, Skärblacka, Älvås, Nykvarn, Malfors, Borensberg ja Motala. Voimaloiden yhteisteho on 84 megawattia ja vuostuotanto 337,5 gigawattituntia.[7]
Motalanvirran alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Motalanvirran vesistöalue
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön valuma-alueen pinta-ala on 15 481 neliökilometriä (km²). Motalanvirran alue muodostuu siitä valuma-alueen osasta, jonka vedet laskevat suoraan Motalanvirtaan, mutta josta jätetään pois Vätternin valuma-alue. Motalanvirran alueen pinta-ala ilman Vätternin valuma-aluetta on 9 105 km². Vätterniin laskee eri ilmansuunnista monia jokia ja ojia ja sen valuma-alueeksi tulee 6 376 km². Vesistöviranomaiset ovat valinneet Huskvarnaån vesistön yläjuoksun pääuomaksi. Huskvarnaånin valuma-alueen pinta-ala on kuitenkin vain 662 km². Jos vesistön valuma-alue jaetaan kolmeen erilliseen osaan edellä kerrotulla tavalla, saadaan valuma-alueen kolmijaoksi Motalanvirran alue (58,8 %), Vätternin alue (36,9 %) ja Huskvarnaånin valuma-alue (4,3 %). Vänernillä on suuri vaikutus joen vedenlaatuun, veden määrään ja sen juoksutukseen.[1][2][6]
Sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Motalanvirran vesistöalue on suhteellisen suuri verrattuna koko vesistöalueen pinta-alaan. Alle puolet joen vedestä on peräisin Vätternin valuma-alueelta, joten Motalanvirran sivujokien vedenlisäys vaikuttaa sen vedenlaatuun ja virtaamiin enemmän. Sivujoet on luetteloitu alla sijaitsevaan taulukkoon. Tietojen lähteet on luetteloitu taulukon alle ja viitteet on koottu oikeanpuoleiseen sarakkeeseen. Viitteet on luetteloitu samassa järjestyksessä kuin ne esiintyvät taulukossa.
| Sivu-uoman nimi |
Etäisyys mereen (km) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| joki laskee varsinaiseen Itämereen | ||||||
| Ljurabäck | 2 | Lindökanalen | 0,5 | 76 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Holmenin voimala (6 km) | ||||||
| Fiskebyn voimala (10 km) | ||||||
| Vistingebäcken | 19 | Glan | 0,5 | 61 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Ålbäcken | 20 | Glan | 0,3 | 40 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Lotorpsån | 20 | Glan | 4 | 424 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Hällestadsån | 23 | Glan | 86 | 11 | 1 286 | 1,1,1,3,2,2 |
| Torpån | 27 | joki (Skärblacka) | 0,6 | 88 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Skärblackan voimala (28 km) | ||||||
| Hyttebäcken | 28 | joki (Skärblacka) | 0,1 | 15 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Älvåsin voimala (34 km) | ||||||
| Kumlaån | 45 | Roxen | 0,5 | 117 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Sviestadsån | 56 | Roxen | 1 | 217 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Stjärnorpebäcken | 59 | Roxen | 0,2 | 22 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Stångån | 60 | Roxen | 202 | 13 | 2 456 | 1,1,1,3,2,2 |
| Svartån | 61 | Roxen | 165 | 20 | 3 427 | 1,1,1,3,2,2 |
| oja | 63 | Roxen | 0,1 | 16 | 1,1,1,–,2,2 | |
| Nykvarnin voimala (67 km) | ||||||
| Malforsin voimala (69 km) | ||||||
| Borensbergin voimala (79 km) | ||||||
| Kårbybäcken | 86 | Boren | 1,1,1,–,–,– | |||
| Ulvåsabäcken | 90 | Boren | 1,1,1,–,–,– | |||
| Motalan voimala (95 km) | ||||||
| joki alkaa Vätternistä | ||||||
Lähteet: 1 = [4], 2 = [8], 3 = ruotsinkielinen Wikipedia
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Joen yhtymäkohdan ja alkulähteen korkeusarvot on katsottu Internetin Läntverket- karttapalveluista käyttäen sen hiirityökalua.
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Motala ström.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Motalanvirta (SE649609-152033) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 22.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 3539–3687, 22.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g Motalanvirtain yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 22.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f g h Motalanvirtain alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 22.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Motalanvirtain pääuoman_alku Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 22.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 22.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Motala Ström, vattenkraft.info, viitattu 22.12.2020
- ↑ Modelldata per område (valuma-aluelaskuri), SMHI, viitattu 10.11.2021 (ruotsiksi)
