Uumajansaame

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Uumajansaamen kieli)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uumajansaame
Muu nimi uumajanlappi
Tiedot
Alue Ruotsi
Norja
Puhujia 20
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto ei kirjakieltä
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-permiläiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
suomalais-saamelaiset kielet
saamelaiskielet
länsisaamelaiskielet
Kielikoodit
ISO 639-2 smi (muut saamelaiskielet)
ISO 639-3 sju

Uumajansaame on uralilainen kieli, jota puhuvat uumajansaamelaiset. Se kuuluu saamelaiskielten länsisaamelaiseen haaraan. Sen lähimpiä sukukieliä ovat pohjoissaame, luulajansaame, piitimensaame ja eteläsaame.

Kieltä puhuu noin 20 ihmistä, ja suurin osa heistä on vanhuksia.[1] Kieli on kuitenkin siirtynyt nuorelle sukupolvelle äidinkielenä tiettävästi ainakin yhdessä perheessä.[2] Puhujat asuvat pääasiassa Uumajanjoen varrella Lyckselessä, Malåssa, Tärnassa ja Sorselessa.[1]

Vaikutusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta saamelaiskielten levinneisyydestä. Uumajansaamen levinneisyyttä esittää alue nro. 2.

Uumajansaamelaisasutuksen pohjoisraja on Piitimenjoki. Tutkijat ovat havainneet Arjeplogissa huomattavan kielimuurin piitimensaamea puhuvien vuorisaamelaisten ja uumajansaamea puhuvien metsäsaamelaisten välillä. Etelärajan on perinteisesti katsottu kulkevan Uumajanjoessa.

J.A. Nensénin löydöt 1830-luvun Åselen Lapista viittaavat kuitenkin siihen, että tuohon aikaan uumajansaamea puhuttiin jopa siellä päin, siis etelämmässä kuin perinteisesti on ajateltu. Eteläraja on siis ehkä siirtynyt ajan myötä pohjoisemmaksi. Uumajansaamea puhuivat niin Piitimen Lapissa, Åselessä kuin Lyckselessäkin nimenomaan metsäsaamelaiset. He kuitenkin sulautuivat samaan aikaan ruotsalaiseen väestöön, mikä johti kielen käytön vähenemiseen. Sen lisäksi kieleen ovat etelärajalla vaikuttaneet lukuisat hallinnolliset toimet, kuten valtion rajojen vahvistaminen.[3][4]

Vuonna 2012 julkaistussa tutkimuksessa emeritusprofessori Lars-Gunnar Larsson veti uumajansaamelaisten etelärajan Uumajanjoen ja Vojmånin väliseen vedenjakajaan.[5]

Varhainen kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1755 julkaistiin Petrus Fiellströmin (1697–1764) kääntämä saamenkielinen Uusi testamentti. Teoksen kielessä on piirteitä uumajansaamesta. Hän pyrki luomaan käännöksellään ruotsinlapin kirjakielen, ja sen oli tarkoitus olla käyttökelpoista niille, jotka puhuivat Uumajan Lapissa puhuttuja saamen kielten ja murteiden muotoja.[6] Suomalais-ugrilaisten kielten professorin ja eteläsaamen kielen asiantuntija Knut Bergslandin mukaan teoksen kieli muistuttaa kuitenkin enemmän piitimensaamea kuin uumajansaamea.[7] Raamattu ilmestyi uumajansaameksi vuonna 1811.[1]

Muita vanhoja uumajansaameksi käännettyjä teoksia ovat:

  • Laurentius Paulinus Gothus Thesaurus catecheticus (1668), kääntänyt Olaus Stephani Graan.
  • Manuale Lapponicum (1669), kääntänyt Olaus Stephani Graan.
  • Uusi testamentti, kääntänyt vuosina 1701–1713 Lars Rangius. Kirjaa ei kuitenkaan koskaan painettu.
  • ABC-bok (1726), kääntänyt Simon Granmark.
  • Luthers lilla katekes (1726), kääntänyt Simon Granmark.
  • Olov Svebilius förklaring över Luthers lilla katekes (1738), kääntänyt Petrus Fiellström.[8]

Esimerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Litteraatio[9] Käännös
Båtsuoj-bieŋjuv galggá báddie-gietjiesna álggiet lieratit. De tjuavrrá jiehtja viegadit ráddiesta ráddáje jah nav ájaj livva-sijiesna, guh jiehtják súhph. Die galggá daina báddie-bieŋjijne viegadit bijrra ieluon, nav júhtie biegŋja galggá vuöjdniet gúktie almatjh gelggh dahkat. Lierruo-biegŋja daggár bälij vánatallá ieluon bijrra ja ij akttak bijgŋuolissa luöjtieh. Die måddie bálliena daggár biegŋja, juhka ij leäh ållást lieratuvvama, die butsijda válldá ja dulvada. De daggár bälij tjuavrrá suv báddáje válldiet jah slåvvat. Poropaimenkoiran koulutus tulee aloittaa hihnan kanssa. Juostaan itse [lauman] toiselta puolelta toiselle ja myös sille alueelle, jossa porot lepäävät sillä välin kun muut syövät. Lauman ympäri juostaan hihnassa olevan koiran kanssa, jotta koira näkee, kuinka ihmiset tekevät sen. Sitten koulutettu koira juoksee lauman ympärillä eikä anna yhdenkään [poron] karata. Usein on koiria, jotka eivät ole täysin koulutettuja, jotka lähtevät jahtaamaan tiettyä poroa. Tällöin se [koira] tulee laittaa hihnaan ja lyödä sitä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uumajansaame.
  1. a b c Ethnologue: Saami, Ume (englanniksi) Viitattu 14.11.2013.
  2. http://www.samer.se/4669 (ruotsiksi)
  3. Knut Bergsland: Lapp dialectal groups and problems of history, s. 32–53. Bergen: Instituttet for sammenlignende kulturforskning XXVI, 1967.
  4. Knut Bergsland: Bidrag til sydsamenes historie. Senter for samiske studier, 1996.
  5. Lars-Gunnar Larsson: Variation in Ume Saami: The role of vocabulary in dialect descriptions (PDF) sgr.fi.
  6. Koponen, Eino: Johannes Tornaeuksen Manuale Lapponicumin murrepohjasta ja vaikutuksesta ruotsinlapin kirjakielen myöhempään kehitykseen. Sanoista kirjakieliin. Juhlakirja Kaisa Häkkiselle 17. marraskuuta 2010, 2010. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 259. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura..
  7. Knut Bergsland: Eldre Samiske Tekster, s. B43. Tromssan yliopiston kielten ja kirjallisuuden laitos, 1984.
  8. J. Qvigstad; K.B. Wiklund: Bibliographie der Lappischen Litteratur, s. 22–23. Helsinki: Druckerei der finnischen Litteratur-Gesellschaft, 1899. (saksaksi)
  9. De samiska språken... web.archive.org. 4.9.2012. Viitattu 4.7.2018.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Umesamiska
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.