Olari

Olari
Olars
Kaupungin kartta, jossa Olari korostettuna. Espoon kaupunginosat
Kaupunki	Espoo
Suurpiiri	Suur-Matinkylä
Kaupunginosa nro	22
Pinta-ala	5,7 km²
Väkiluku	16 179 (31.12.2018)
Osa-alueet	321Friisilä 322 Lystimäki 232 Kuitinmäki (tilastoalueet)
Postinumero(t)	02210
Lähialueet	14Haukilahti, 21 Henttaa, 31 Kaitaa, 46 Latokaski, 26 Mankkaa, 23 Matinkylä, 15 Niittykumpu, 30 Nöykkiö (naapurikaupunginosat)
Infobox OK

Olari (ruots. Olars) on kaupunginosa Espoossa.. Olari sijaitsee Etelä-Espoossa Länsiväylän pohjoispuolella noin 15 kilometriä Helsingin keskustasta länteen.

Alue rajoittuu pohjoisessa Espoon keskuspuistoon, idässä Kehä II:een, etelässä Länsiväylään ja lännessä Nöykkiön alueeseen. Olari käsittää kaupunginosana vanhan Olarin, Olarinmäen, lisäksi Kuitinmäen, Olarinniityn, Lystimäen ja Friisilän.

Rakennuskannaltaan Olari voidaan jakaa kahteen osaan, Ala- ja Ylä-Olariin. Ylä-Olaria hallitsevat korkeat punatiiliset kerrostalot ja Ala-Olarissa on rivi- ja omakotitaloja. Olarin asemakaava on Matinkylän tapaan ruutuasemakaava. Olarissa asuu noin 16 000 ihmistä.

Historia

Olarin kirkko, Simo & Käpy Paavilainen

Olari-talo

Näkymä eteläisellä Kuitinmäellä Olarinkadun varrella Prisman itäpuolella.

Olarin kaupunginosa on saanut nimensä Espoossa sijainneen Olarsbyn kylän mukaan, jonka tiedetään olleen olemassa ainakin jo 1500-luvulla. Olarsbyn vanha kyläkeskus sijaitsi kuitenkin nykyisen Niittykummun alueella, joskin kylän maihin kuului myös nykyisen Olarin alue.

Gräsan kartano, joka oli yksi Espoon suurimmista kartanoista, sijaitsi Niittykummun lähellä (alue usein luetaan silti Olariin). Gräsanoja (ent. Gräsanjoki) oli tärkeä kalajoki ja kartanon omistajalla oli erinomaiset kauppalaivayhteydet Suomelahdelta jokea pitkin. Joessa oli myös lohia.

Hyvin säilynyt Kokinkylän (Kockby gård) kartano on vieläkin kauniin kukkulan päällä hyvin hoidettuna. Aikoinaan Storgårdin kartanosta (Suurkartano) lohkottiin kaksi uutta kartanoa, Kokinkylä ja Uusikartano. Kokinkylän kartano teki hyvät kaupat myydessään omistamansa Suurpellon Espoon kaupungille.

Nyky-Olarin synty

Nykyisen Olarin historia alkaa vuodesta 1958, kun Rakennus Oy Arjatsalon perustajat ostivat Storsin kartanon noin 150 hehtaarin maat ja aloittivat nykyaikaisen asuinalueen suunnittelun. Muuttopaine pääkaupunkiseudulla kasvoi voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla ja maaseutumaisesta Espoosta muovautui pala palalta lähiörypäs. Olari oli rakentamisen alkaessa lähes koskematonta kallioista metsää, ainoastaan Friisilässä ja nykyisen Olarin eteläpuolella oli jonkin verran omakoti- ja kesämökkiasutusta. Lopulta pitkien neuvotteluiden jälkeen vuonna 1968 Espoon kauppala ja kahden Olarin rakentamisesta vastanneet rakennusliikkeet, Rakennustoimisto A Puolimatka Oy (1/3) ja Rakennus Oy Arjatsalo (2/3), pääsivät sopimukseen Vanhan Olarin rakentamisesta. Olarin ensimmäisessä vaiheessa Espoon kauppala luovutti saamistaan Storsin maista rakennusliikkeille kahdeksan hehtaaria ja rakentaminen alkoi.

Olarille tunnusomaiset niin sanotut Olari-talot syntyivät, kun rakennusliike Arjatsalo halusi rakentaa talot muusta 1960- ja 1970-lukujen lähiörakentamisesta poiketen pilarilaattatekniikalla, jossa paikan päällä betonista valettavaan pilarilaattarunkoon muurattiin julkisivu tiilestä ja ikkunoiden alle laitettiin erivärisiä julkisivulaseja. Toinen uutuus oli kerrostaloasuntojen huoneistokohtainen sauna, joka saavutti lyhyessä ajassa suuren suosion ja myös muualla aloitettiin rakentamaan kerrostaloasuntoihin omia saunoja. Alueen pääarkkitehtina toimi Simo Järvinen. Ratkaisulla onnistuttiin luomaan Olarista viihtyisä asuinalue, joka myöhemmin sai sisäasiainministeriön erikoismaininnan hyvästä ja viihtyisästä toteutuksesta. Ensimmäiset talot Olariin valmistuivat vuoden 1969 aikana alueen itäreunaan (as.oy Marjalax, Itäportti 1) ja rakentaminen jatkui kohti länttä ja sen jälkeen etelään kaartuen aina vuoteen 1985 asti, kun Kuitinmäki II valmistui.

Olarin alueet

Olari jaetaan alueellisesti Ylä-Olariin, Ala-Olariin, Lystimäkeen, Kuitinmäkeen ja Friisilään. Ylä-Olari on rakennettu Olarinmäen päälle, ja sen katsotaan sijaitsevan Olarintien itä- ja Ruomelantien pohjoispuolella. Ylä-Olari on kerrostalovoittoista aluetta. Ala-Olarin rivitaloalue sijaitsee niin ikään Olarintien itä- mutta Ruomelantien eteläpuolella. Lystimäki sijoittuu Ala-Olarista itään Uudenkartanontien ja Kehä II:n väliin. Kuitinmäeksi lasketaan Olarinkadun länsipuolinen kerros- ja rivitaloalue. Friisilän omakotitaloalue alkaa Kuitinmäen kyljestä Friisinkalliontien länsipuolelta.

Olarin keskus on vaihtunut useita kertoja. Ensimmäinen keskus sijaitsi Olarin kirkon ympärillä. Toinen keskus oli Olarinmäen keskellä nykyisessä Ylä-Olarissa. Nykyisen Olarin keskukseksi katsotaan Kuitinmäen ostoskeskuksen alue, jonne lähipalvelut ovat keskittyneet. Monet palvelut, kuten kirjasto ja posti, toimivat nykyään Ison Omenan kauppakeskuksessa Matinkylän pohjoisosassa Länsiväylän varrella.

1970-luvulla haluttiin kehittää työpaikka-alue kasvavalle Olarille ja sen lähialueille.

Olarinluomasta haluttiin, että puistokadun eli Avenuen ympärillä kohoaa korkeita työpaikkarakennuksia. Olarinluoma on nyt^milloin? Espoon kolmanneksi suurin teollisuus- ja työpaikka-alue. Alue on pääasiassa teollisuusaluetta, jossa ei asu paljonkaan ihmisiä. Olarinluoman ja Tontunmäen kyljessä on kiinni teräsyhtiö Outokummun entinen pääkonttorialue, jossa toimii mm. Jousenkaaren koulu. Olarin kirkko sijoittuu Olarinluomaan.

Kadunnimistö

• Kuitinmäki: tähtitieteellisiä nimiä, esimerkiksi Avaruuskatu ja Kuunkehrä.
• Ala-Olari: vuorokaudenaikoja, esimerkiksi Sarastuskuja ja Keskiyöntie
• Lystimäki: vuodenaikoja esimerkiksi Kuukausikuja ja Kevätkuja

Luonto

Olarin pohjoisosassa on Espoon keskuspuistoa. Olarin pururata ja koirapuisto ovat siellä.

Koulut

Olarissa on 4 alakoulua, Päivänkehrän koulu, Komeetan koulu, Tähtiniityn koulu, sekä Friisilän koulu. Lisäksi Olarissa on kaksi yläastetta, Kuitinmäen koulu ja Olarin yhtenäiskoulu. Matemaattis-luonnontieteellispainotteinen Olarin lukio siirtyi 2019 Otaniemeen osaksi Otaniniemen lukiota. Myös Espoon Steinerkoulu toimii Olarissa. Ympäri aluetta on päivä- ja iltapäiväkoteja.

Ostoskeskukset ja palvelut

Olarin kirkko sijaitsee Niittykummussa ja kappeli Kuitinmäen ostoskeskuksessa. Isossa Omenassa on Olarin posti ja kirjasto. Isossa Omenassa on myös paljon erikoistavaraliikkeita sekä kolme markettia.

Olarin ostoskeskus eli vanhempi ostoskeskus sijaitsee Olarinmäen keskellä. Alueelta löytyy anniskeluravintoloita, kuntosali, pieni uimahalli, kauneudenhoitoalan yrityksiä sekä päiväkoteja.

Olarinkadun ostoskeskus sijaitsee Olarin eteläosissa lähellä Länsiväylää. Siellä on muun muassa Prisma Olari, Silmäasema, Alko, pizzeria, Shell, intialainen ravintola, Judokoulu ja parturikampaamo.

Kuitinmäen ostoskeskuksen alueella on ruokakauppoja, useita ravintoloita, kuntosali, kahviloita, nuorisotiloja sekä kappeli. Alueelta löytyy myös tasokkaita baareja ja pienpanimoita.

Liikenne

Uusi linjasto 3.1.2018 alkaen

118/B Tapiola (M)-Olarinluoma-Kauklahti/ -Suurpelto

124 Tapiola (M)-Tillinmäki

125/K Tapiola (M)-Espoonlahti/ -Kuitinmäki

133 Henttaa-Matinkylä (M)-Friisilä

531/K Friisilänaukio-Matinkylä (M)-Jorvi/ -Latokaski

532 Matinkylä (M)-Leppävaara

533 Matinkylä (M)-Järvenperä

543 Kivenlahti-Leppävaara

125N Kamppi-Latokaski, 134N Kamppi-Tuomarila

Kuuluisia olarilaisia

Kirjailija Jari Tervo on asunut Olarissa . Hänen kirjoittamissa kirjoissa Minun sukuni tarina (1999) ja Kallellaan (2000) löytyy viitteitä Olariin. Olarissa asui myös entinen huippujääkiekkoilija Jere Lehtinen . Olarissa ovat asuneet muun muassa rap-artistit Raimo, Edu Kehäkettunen, Setä Koponen, BJD sekä rap-duo Tuomio & Kone.

Katso myös

• Olarin täyttömäki

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olari Wikimedia Commonsissa

• Olarin koulu ja lukio
• Suunnistuskartta Olarin koulun lähialueesta
• Kuvia Kuitinmäestä
• Espoon Olariin on muodostunut kolme erilaista kulmakuntaa. Helsingin sanomat, 9.4.2014. Artikkelin verkkoversio.

Espoon suuralueet ja kaupunginosat