Ero sivun ”Lallukan taiteilijakoti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p l |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Lallukka.jpg|thumb|Lallukan taiteilijakodin rakennus Apollonkatu 13:ssa.]] |
[[Tiedosto:Lallukka.jpg|thumb|Lallukan taiteilijakodin rakennus Apollonkatu 13:ssa.]] |
||
'''Lallukan taiteilijakoti''' on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Etu-Töölö]]ssä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna [[1933]] valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö. |
'''Lallukan taiteilijakoti''' on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus [[Helsinki|Helsingin]] [[Etu-Töölö]]ssä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna [[1933]] valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö. |
||
Säätiön perustivat [[Viipuri|viipurilainen]] liikemies, kauppaneuvos [[Juho Lallukka]] ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna [[1908]] tekemässään keskinäisessä [[testamentti|testamentissa]] Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta. |
Säätiön perustivat [[Viipuri|viipurilainen]] liikemies, kauppaneuvos [[Juho Lallukka]] ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna [[1908]] tekemässään keskinäisessä [[testamentti|testamentissa]] Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta. |
||
Alusta alkaen oli selvää, että taiteilijatalo oli ansioituneita taiteilijoita varten. Kirjailijat jätettiin taiteilijatalon ulkopuolelle, sillä [[Suomen Kirjailijaliitto]] aloitti [[1910]] oman talohankkeensa, jota myös Lallukoiden testamentissa rahallisesti tuettiin. Taiteilijakodin lähtökohtana oli asunnon tai työtilan määräaikaisuus, mutta toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula teki siitä mahdottoman. Talossa on asunut runsas joukko suomalaisia eturivin taidemaalareita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä, muusikoita, ohjaajia ja näyttelijöitä. |
Alusta alkaen oli selvää, että taiteilijatalo oli ansioituneita taiteilijoita varten. Kirjailijat jätettiin taiteilijatalon ulkopuolelle, sillä [[Suomen Kirjailijaliitto]] aloitti [[1910]] oman talohankkeensa, jota myös Lallukoiden testamentissa rahallisesti tuettiin. Taiteilijakodin lähtökohtana oli asunnon tai työtilan määräaikaisuus, mutta toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula teki siitä mahdottoman. Talossa on asunut runsas joukko suomalaisia eturivin taidemaalareita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä, muusikoita, ohjaajia ja näyttelijöitä. |
||
Tällä hetkellä taiteilijatalon 53 huoneistoa jakautuvat seuraavasti: |
Tällä hetkellä taiteilijatalon 53 huoneistoa jakautuvat seuraavasti: |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
* säveltaiteilijat, 13, asuntoa |
* säveltaiteilijat, 13, asuntoa |
||
==Taiteilijakodin entisiä ja nykyisiä asukkaita== |
==Taiteilijakodin entisiä ja nykyisiä asukkaita== |
||
{| |
{| |
||
|- valign="top" |
|- valign="top" |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
* [[Viktor Jansson]], kuvanveistäjä |
* [[Viktor Jansson]], kuvanveistäjä |
||
* [[Oskari Jauhiainen]], kuvanveistäjä |
* [[Oskari Jauhiainen]], kuvanveistäjä |
||
* [[P. Lindfors]], taidemaalari |
* [[P. Lindfors]], taidemaalari |
||
* [[Viktor Malmberg]], kuvanveistäjä |
* [[Viktor Malmberg]], kuvanveistäjä |
||
* [[Veikko Marttinen]], taidemaalari |
* [[Veikko Marttinen]], taidemaalari |
||
* [[T. Mäntynen]], taidemaalari |
* [[T. Mäntynen]], taidemaalari |
||
* [[Eero Nelimarkka]], taidemaalari |
* [[Eero Nelimarkka]], taidemaalari |
||
* [[Laila Pullinen]], kuvanveistäjä |
* [[Laila Pullinen]], kuvanveistäjä |
||
* [[Essi Renvall]], kuvanveistäjä |
* [[Essi Renvall]], kuvanveistäjä |
||
* [[Tyko Sallinen]], taidemaalari |
* [[Tyko Sallinen]], taidemaalari |
||
* [[Venny Soldan-Brofelt]], taidemaalari |
* [[Venny Soldan-Brofelt]], taidemaalari |
||
* [[Kain Tapper]], kuvanveistäjä |
* [[Kain Tapper]], kuvanveistäjä |
||
* [[Ellen Thesleff]], taidemaalari |
* [[Ellen Thesleff]], taidemaalari |
||
* [[Kuutti Lavonen]], taidegraafikko |
* [[Kuutti Lavonen]], taidegraafikko |
||
| Rivi 41: | Rivi 41: | ||
* [[Ilmari Hannikainen]], säveltäjä, pianisti |
* [[Ilmari Hannikainen]], säveltäjä, pianisti |
||
* [[Armas Järnefelt]], säveltäjä |
* [[Armas Järnefelt]], säveltäjä |
||
* [[Robert Kajanus]], kapellimestari, säveltäjä |
* [[Robert Kajanus]], kapellimestari, säveltäjä |
||
* [[Uuno Klami]], säveltäjä |
* [[Uuno Klami]], säveltäjä |
||
* [[Leevi Madetoja]], säveltäjä |
* [[Leevi Madetoja]], säveltäjä |
||
| Rivi 53: | Rivi 53: | ||
| |
| |
||
'''Näyttämötaiteilijoita''' |
'''Näyttämötaiteilijoita''' |
||
* [[Siiri Angerkoski]], näyttelijä |
* [[Siiri Angerkoski]], näyttelijä |
||
* [[Hugo Hytönen]], näyttelijä |
* [[Hugo Hytönen]], näyttelijä |
||
* [[Emmi Jurkka]], näyttelijä |
* [[Emmi Jurkka]], näyttelijä |
||
* [[Uuno Laakso]], näyttelijä |
* [[Uuno Laakso]], näyttelijä |
||
* [[Ossi Ahlapuro]], näyttelijä |
* [[Ossi Ahlapuro]], näyttelijä |
||
| Rivi 80: | Rivi 80: | ||
* [http://www.royalravintolat.com Royalravintolat.com] |
* [http://www.royalravintolat.com Royalravintolat.com] |
||
{{coord|60.176446|N|24.925329|E|type:landmark|display=title}} |
{{coord|60.176446|N|24.925329|E|type:landmark|display=title}} |
||
[[Luokka:Helsingin |
[[Luokka:Helsingin asuinrakennukset]] |
||
[[Luokka:Töölö]] |
[[Luokka:Töölö]] |
||
Versio 27. joulukuuta 2013 kello 20.15
Lallukan taiteilijakoti on kuva-, näyttämö- ja säveltaiteilijoille tarkoitettu asuin- ja ateljeerakennus Helsingin Etu-Töölössä Apollonkatu 13:ssa ja Eteläinen Hesperiankatu 14:ssä. Vuonna 1933 valmistuneen rakennuksen omistaja ja ylläpitäjä on Juho ja Maria Lallukan Taiteilijakoti-säätiö.
Säätiön perustivat viipurilainen liikemies, kauppaneuvos Juho Lallukka ja hänen vaimonsa Maria Lallukka. Vuonna 1908 tekemässään keskinäisessä testamentissa Juho ja Maria Lallukka määräsivät, että kummankin puolison kuoltua on pääosalla kuolinpesän omaisuudesta perustettava säätiö, jonka tehtävänä on ylläpitää Helsinkiin perustettavaa taiteilijakotia. Testamentin mukaan säätiön tarkoitus oli turvata taiteilijoiden toimeentulo. Taiteilijatalon tuli olla turvapaikka, jossa taiteilijat olivat arkielämän murheista vapaita luomaan taidetta.
Alusta alkaen oli selvää, että taiteilijatalo oli ansioituneita taiteilijoita varten. Kirjailijat jätettiin taiteilijatalon ulkopuolelle, sillä Suomen Kirjailijaliitto aloitti 1910 oman talohankkeensa, jota myös Lallukoiden testamentissa rahallisesti tuettiin. Taiteilijakodin lähtökohtana oli asunnon tai työtilan määräaikaisuus, mutta toisen maailmansodan jälkeinen asuntopula teki siitä mahdottoman. Talossa on asunut runsas joukko suomalaisia eturivin taidemaalareita, kuvanveistäjiä, säveltäjiä, muusikoita, ohjaajia ja näyttelijöitä.
Tällä hetkellä taiteilijatalon 53 huoneistoa jakautuvat seuraavasti:
- kuvataiteilijat, 24 ateljeeta
- näyttämötaiteilijat, 16 asuntoa
- säveltaiteilijat, 13, asuntoa
Taiteilijakodin entisiä ja nykyisiä asukkaita
|
Kuvataiteilijoita
|
Säveltaiteilijoita
|
Näyttämötaiteilijoita
|
Taiteilijakodin arkkitehtuurista
Testamentti astui voimaan Marian kuoltua 1923. Säätiö osti Helsingin kaupungilta rakentamattoman tontin Apollon kallioilta Etu-Töölöstä. Käytännössä tontti oli lahjoitus, sillä kaupunki ja säätiö sopivat, ettei kauppahintaa tarvitse maksaa niin kauan kuin tontilla toimii taiteilijakoti. Juho ja Maria Lallukan testamenttaamilla rahoilla perustetusta taiteilijakodista järjestettiin vuonna 1932 arkkitehtisuunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehti Gösta Juslen. Rakennus valmistui 1933. H-kirjaimen muotoinen rakennus yltää Apollonkadulta korttelin läpi Eteläiselle Hesperiankadulle. Katujen välinen korkeusero on 11 metriä, eli yli kolme asuinkerrosta. Funktionalistinen rakennus on edustava esimerkki 1930-luvun rakennustyylistä. Rakennuksen julkisivu suurine ateljee-ikkunoineen aukeaa Hesperian esplanadille päin. Lallukoiden testamentin muilla lahjoituksilla perustettiin mm. Viipurin kirjasto.
Muuta aiheesta
Rakennuksen historiaan liittyy myös aivan oleellisena osana vieressä sijaitseva ravintola Elite, jossa talon taiteilijat ovat viettäneet iltaa kautta vuosikymmenien. Kuuluisimpana ehkä Tauno Palo, jolla oli ravintolassa oma kantapöytä, ja hänen peruiltaan ruokalistaan kuuluu edelleen erittäin suosittu Tauno Palon sipulipihvi. Ravintolan pöydissä on kautta vuosikymmenien olleet valkoiset pöytäliinat ja seinillä on edustava kokoelma taidetta (26 taulua) joista ainakin seuraavat teokset ovat Lallukan kuvataiteilijoiden maalaamia. V.Hervo ”Stilleben” 1954, P.Lindfors ”Lappi” 1940, T.Mäntynen ”Miehiä” 1982, "joen rannalla" 1986, "kulmakapakka" 1986 ja M.Visanti ”Väinämöinen ja Aino” 1955, "Lemminkäinen saapuu saaren neitojen luo” 1955 ja ”neitsyt Maria” 1954.
Lähteet