Ero sivun ”Tyydyttynyt rasvahappo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
Linkkejä |
||
| Rivi 59: | Rivi 59: | ||
! width="120pt"| Rasvahappo !! width="220pt"| vaikutus |
! width="120pt"| Rasvahappo !! width="220pt"| vaikutus |
||
|- |
|- |
||
| [[Lauriinihappo]] || kohottaa HDL-kolesterolia ja kokonaiskolesterolia |
| [[Lauriinihappo]] || kohottaa [[HDL]]-kolesterolia ja kokonaiskolesterolia |
||
|- |
|- |
||
| [[Steariinihappo]] || ei vaikutusta |
| [[Steariinihappo]] || ei vaikutusta |
||
| Rivi 65: | Rivi 65: | ||
| [[Palmitiinihappo]] || mahdollisesti kohottaa kokonaiskolesterolia |
| [[Palmitiinihappo]] || mahdollisesti kohottaa kokonaiskolesterolia |
||
|- |
|- |
||
| [[Myristiinihappo]] || kohottaa LDL- |
| [[Myristiinihappo]] || kohottaa [[LDL-kolesteroli]]a |
||
|- |
|- |
||
| [[Voihappo]] || ei vaikutusta |
| [[Voihappo]] || ei vaikutusta |
||
Versio 23. elokuuta 2012 kello 18.21
| Ruokien rasvat |
|---|
 |
| Katso myös |
Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joissa on hiiliatomien välillä vain yksinkertaisia sidoksia. Rasvoja, jotka sisältävät glyserolin kanssa esteröityneinä etupäässä tyydyttyneitä ja transrasvahappoja, kutsutaan kovaksi rasvaksi.
Tyydyttyneitä rasvahappoja
- voihappo (4:0), C4H8O2 / CH3(CH2)2COOH, CAS-numero 107-92-6
- kapronihappo (6:0), C6H12O2 / CH3(CH2)4COOH, CAS-numero 142-62-1
- kapryylihappo (8:0), C8H16O2 / CH3(CH2)6COOH, CAS-numero 124-07-2
- kapriinihappo (10:0), C10H20O2 / CH3(CH2)8COOH, CAS-numero 334-48-5
- lauriinihappo (12:0), C12H24O2 / CH3(CH2)10COOH, CAS-numero 143-07-7
- myristiinihappo (14:0), C14H28O2 / CH3(CH2)12COOH, CAS-numero 544-63-8
- palmitiinihappo (16:0), C16H32O2 / CH3(CH2)14COOH, CAS-numero 57-10-3
- steariinihappo (18:0), C18H36O2 / CH3(CH2)16COOH, CAS-numero 57-11-4
- arakidiinihappo (20:0), C20H40O2 / CH3(CH2)18COOH, CAS-numero 506-30-9
- beheenihappo (22:0), C22H44O2 / CH3(CH2)20COOH, CAS-numero 112-85-6
- lignoseriinihappo (24:0), C24H48O2 / CH3(CH2)22COOH, CAS-numero 557-59-5
Tyydyttyneet rasvahapot ruoassa
Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain.
| Ruoka | lauriinihappo | myristiinihappo | palmitiinihappo | steariinihappo |
|---|---|---|---|---|
| Kookosöljy | 47% | 18% | 9% | 3% |
| Voi | 3% | 11% | 29% | 13% |
| Jauheliha | 0% | 4% | 26% | 15% |
| Tumma suklaa | 0% | 1% | 34% | 43% |
| Lohi | 0% | 1% | 29% | 3% |
| Kananmuna | 0% | 0.3% | 27% | 10% |
| Cashew-pähkinä | 2% | 1% | 10% | 7% |
| Soijaöljy | 0% | 0% | 11% | 4% |
Tyydyttyneiden rasvahappojen saanti
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan aikuisilla ja yli 2-vuotiailla lapsilla tyydyttyneiden rasvahappojen ja transrasvahappojen yhteenlaskettu osuus energiansaannista tulisi olla korkeintaan noin 10 E%. [2]. Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan suomalaiset saavat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin: naiset 23 g/vrk ja miehet 32 g/vrk eli energiasta naiset 12 E% ja miehet 13 E%. Saanti on suosituksiin verrattuna liian runsasta. Suomalaisten tyydyttyneet rasvahapot ovat peräisin pääosin ravintorasvoista ja maitotuotteista (maito, voi, juustot). Niitä saadaan liharuokien ja viljavalmisteiden mukana sekä levitteistä, kastikkeista ja viljavalmisteista. [3]
Terveysvaikutukset
Vuoden 2009 jälkeen julkaistujen prospektiivisiin väestötutkimuksiin perustuvien meta-analyysien mukaan tyydyttyneen rasvan saannilla ei ole itsenäistä vaikutusta sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen.[4][5][6]
Tyydyttyneillä rasvahapoilla on keskenään erilaisia vaikutuksia veren kolesteroliin.
| Rasvahappo | vaikutus |
|---|---|
| Lauriinihappo | kohottaa HDL-kolesterolia ja kokonaiskolesterolia |
| Steariinihappo | ei vaikutusta |
| Palmitiinihappo | mahdollisesti kohottaa kokonaiskolesterolia |
| Myristiinihappo | kohottaa LDL-kolesterolia |
| Voihappo | ei vaikutusta |
| Kapryylihappo | ei vaikutusta |
| Kapriinihappo | ei vaikutusta |
| Beheenihappo | kohottaa kokonaiskolesterolia |
Katso myös
- Rasvahappo
- Luettelo tyydyttyneistä rasvahapoista
- Transrasvahappo
- Kertatyydyttymätön rasvahappo
- Monityydyttymätön rasvahappo
- Rasvasota
Viitteet
- ↑ USDA National Nutrient Database for Standard Reference, Release 20 United States Department of Agriculture.
- ↑ Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset - ravinto ja liikunta tasapainoon. 2005. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Mente A, de Koning L, Shannon H, Anand S. A systematic review of the evidence supporting a causal link between dietary factors and coronary heart disease. Arch Intern Med 2009;169:659–69.
- ↑ Siri-Tarino P, Sun Q, Hu F, Krauss R. Meta-analysis of prospective cohort studies evaluating the association of saturated fat with cardiovascular disease. Am J Clin Nutr 2010;91:535–46.
- ↑ Skeaff C, Miller J. Dietary fat and coronary heart disease: summary of evidence from prospective cohort and randomised controlled trials. Ann Nutr Metab 2009;55:173–201.
- ↑ Sundqvist, Christer: PaRas ruokavalio. Atar, 2011. ISBN 9789529969791.
Aiheesta muualla
- Fineli: Tyydyttyneiden rasvahappojen lähteet ruoka-aineissa
- Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita? Suomen Lääkärilehti 13/2012 vsk 67