Albanian kieli
| Albania | |
|---|---|
| Oma nimi | shqip |
| Tiedot | |
| Alue | Albania, Serbia ja Montenegro, Makedonian tasavalta, Kreikka, Turkki, Kreikka |
| Virallinen kieli | Albania, Serbia ja Montenegro, Makedonian tasavalta |
| Puhujia | 6 169 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | muodostaa oman kieliryhmänsä |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | sq |
| ISO 639-2 | sqi |
| ISO 639-3 | ALN, AAE, AAT ALS, ALN, AAE, AAT |
Albania on yli 6 000 000 ihmisen äidinkielenään puhuma indoeurooppalainen kieli. Kieltä puhutaan ensisijaisesti Albaniassa, mutta puhujia on lisäksi muun muassa muualla Balkanilla.
Luokitus
Albaniaa on pidetty indoeurooppalaisen kielikunnan jäsenenä 1850-luvulta lähtien. Albania muodostaa indoeurooppalaisessa kielikunnassa oman kieliryhmänsä.
Alueellinen sijoittuminen
Pääosa kielen puhujista elää Balkanin niemimaalla. Kielellä on virallinen asema Albaniassa, Serbiassa ja Montenegrossa sekä Makedoniassa.
Äänteet
Albanian kielessä on 36 aakkosta. Niistä vokaaleja on seitsemän ja konsonantteja 29. Aakkoset ovat :
- A, a (äännetään kuten suomessa)
- B, b (äännetään kuten suomessa)
- C, c (äännetään lähes samalla tavoin kuin suomen "ts")
- Ç, ç (äännetään, kuten suomen "tš")
- D, d (äännetään kuten suomessa)
- Dh, dh (äännetään, kuten englannin kielen sanassa "this")
- E, e (äännetään kuten suomessa)
- Ë, ë (äännetään, kuten suomen "ö", mutta kirjaimen ollessa sanan lopussa sitä ei yleensä äännetä)
- F, f (äännetään kuten suomessa)
- G, g (äännetään kuten suomessa)
- Gj, gj
- H, h (äännetään kuten suomessa)
- I, i (äännetään kuten suomessa)
- J, j (äännetään kuten suomessa)
- K, k (äännetään kuten suomessa)
- L, l (äännetään kuten suomessa)
- Ll, ll (äännetään kuten englannin sanassa "fall")
- M, m (äännetään kuten suomessa)
- N, n (äännetään kuten suomessa)
- Nj, nj
- O, o (äännetään kuten suomessa)
- P, p (äännetään kuten suomessa)
- Q, q
- R, r (äännetään kuten suomessa)
- Rr, rr
- S, s (äännetään kuten suomessa)
- Sh, sh (äännetään kuten suomen š)
- T, t (äännetään kuten suomessa)
- Th, th (äännetään kuten englannin sanassa "thunder")
- U, u (äännetään kuten suomessa)
- V, v (äännetään kuten suomessa)
- X, x (äännetään kuten "dz")
- Xh, xh (äännetään kuten "dž")
- Y, y (äännetään kuten suomessa)
- Z, z (äännetään lähes kuten suomen "ts")
- Zh, zh (äännetään kuten "ž")
Kirjoitusjärjestelmä
Albanian kielen aakkoset pohjautuvat latinalaisiin kirjaimiin. Ennen kuin albaniaa alettiin kirjoittaa latinalaisilla kirjaimilla vuonna 1908, kieltä oltiin kirjoitettu muun muassa kyrillisillä, kreikkalaisilla sekä arabialaisilla kirjaimilla.
Kielioppi
Adjektiivit
Albanian kielessä joillakin adjektiiveillä on artikkelit. Yksiköllä se on joko i tai e. Monikolla se on të. Adjektiivi tulee useimmiten substantiivin jälkeen.
Vertailumuodot
Komparatiivi voidaan muodostaa lisäämällä adjektiivin eteen sana më ja jälkeen sana se. Superlatiivi voidaan muodostaa lisäämällä adjektiivin eteen sana më. Joissakin tapauksissa superlatiivi voidaan muodostaa myös laittamalla adjektiivi jonkin adverbin jälkeen.
Numeraalit
Numerot yhdestä kymmeneen ovat albaniaksi:
- një (yksi)
- dy (kaksi)
- tre (kolme)
- katër (neljä)
- pesë (viisi)
- gjashtë (kuusi)
- shtatë (seitsemän)
- tetë (kahdeksan)
- nëntë (yhdeksän)
- dhjetë (kymmenen)
Pronominit
Albanian kielen persoonapronominit ovat:
- unë (minä)
- ti (sinä)
- ai (hän, maskuliininen)
- ajo (hän, feminiininen)
- ne (me)
- ju (te)
- ata (he, maskuliininen)
- ato (he, feminiininen)
Kielessä ei ole lainkaan sanoja, jotka vastaisivat suomen kielen pronominejä "se" tai "ne". Niiden sijasta voidaan käyttää pronominejä "ai", "ajo", "ata" tai "ato".
Substantiivit
Albanian kielessä on käytössä viisi sijamuotoa. Ne ovat nominatiivi, genetiivi, datiivi, akkusatiivi ja prepositionaali. Monikko on vain harvoin säännöllinen. Jokaisella albanian kielen substantiivilla on sekä epämääräinen että määräinen muoto.
Verbit
Albanian kielen verbit taipuvat persoona- ja aikamuodoissa. Albaniassa on kuusi tapaluokkaa, jotka ovat indikatiivi, konjunktiivi, imperatiivi, konditionaali, optatiivi ja admiratiivi. Lisäksi verbeillä on sekä aktiivi- että passiivimuodot.
Aikamuodot ovat preesens, imperfekti, futuuri, perfekti, pluskvamperfekti sekä menneen ajan futuuri. Imperfektejä on kahdenlaisia. Toiset voivat kuvata mitä tahansa mennyttä aikaa ja toiset jotakin tiettyä mennyttä aikaa.
Verbejä voidaan taivuttaa kahdella eri tavalla. Niistä ainoastaan toisella taivutus on säännöllinen.
Lauseet
Albanian kielen sanajärjestys on useimmiten subjekti - verbi - objekti. Kysymyslauseissa sanajärjestys on tavallisesti verbi - subjekti - objekti. Lisäksi kysymyslauseissa verbin edessä tulee yleensä olla sana "a". Kieltolause voidaan muodostaa lisäämällä verbin eteen sana "nuk".
Paino
Albaniassa sanapaino voi olla millä tahansa tavulla.
Sanasto
Latina ja mahdollisesti myös kreikka vaikuttivat vanhan albanian kielen sanastoon. Sittemmin albaniaan on tullut useita lainasanoja myös slaavilaisista kielistä, erityisesti bulgariasta.
Historia
Ensimmäinen säilynyt albaniankielinen kirja, Meshari (Messukirja) on vuodelta 1555. Sen kirjoitti albanialainen katolilainen pappi Gjon Buzuku.
Murteet
Albanian kielellä on kaksi tärkeintä murretta, jotka ovat tosk ja geg. Gegin murretta puhutaan pääasiassa Pohjois-Albaniassa ja toskin murretta Etelä-Albaniassa. Murteilla on eroja sekä ääntämisessä että sanastossa eivätkä eri murteiden puhujat aina välttämättä ymmärrä toisiaan. Jotkut puhujat pitävätkin omaa murrettaan erillisenä kielenä.
Albanian kirjakieli perustuu suurimmilta osin toskin murteeseen.
Yleisiä fraaseja
- Hei! = Tungjatjeta!
- Näkemiin! = Mirupafshim!
- Kiitos! = Faleminderit!
- Kyllä. = Po.
- Ei. = Jo.
- En ymmärrä. = Nuk kuptoj.