Tokaarilaiset kielet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tokaaristen kielten puhuma-alue. Etelässä merkitty myös mahdollisen tokaari C:n puhuma-alue.

Tokaarilaiset kielet[1] tai tokaariset kielet[2] on sukupuuttoon kuollut kieliryhmä.[3] Kieliä puhuttiin nykyisen Kiinan länsiosissa Tarimin altaan alueella ajanlaskun alun molemmin puolin. Tokaarilaiset kielet ovat indoeurooppalaisen kielikunnan itäisimpiä kieliä ja ovat muun muassa siksi herättäneet tutkijoiden keskuudessa mielenkiintoa. Tokaarikielillä oli oma aakkostonsa, ja kirjoitusjärjestelmä perustui Intiasta lainattuun brahmi-systeemiin.[4]

Tokaarisia kieli katsotaan olleen kaksi:[5]

Tokaari C:n asemasta kiistellään, eikä sen katsota olevan oma kielensä. Se on selkeästi tokaarilainen kieli, muttei kuitenkaan täysin sama kuin tokaari A tai B.[6]

Tokaarilaiset kielet hävisivät 800-luvulla puhujien sulauduttua uiguureihin, mitä käsitystä tukevät tokaarinkielisten tekstien käännökset uiguuriksi.[4] Ennen kuin Marc Aurel Stein 1900-luvun alussa löysi kielellä kirjoitettuja kirjakääröjä, tokaarista ei tiedetty mitään.

Tokaarilaiseksi ongelmaksi kutsutaan 1900-luvun alussa tehtyä nimeämisperustetta, josta on sittemmin alettu kiistelemään: Emil Sieg ja Wilhelm Siegling kiistivät näkemyksen, jonka mukaan tokaaristen kielten puhujat olisivat sukua nykyisen Afganistanin alueella asuneille ihmisille, joista käytettiin latinankielistä nimitystä tochari. Kielen nimi oli otettu buddhalaisen tekstin esipuheesta, jossa sanotaan, että kyseinen vanhalla uiguurilla kirjoitettu teksti on käännetty kielestä, jonka nimi oli tohri. Sittemmin on selvinnyt, että tohri tili oli nimitys tokaari A:lle vanhaksi uiguuriksi.[7]

On myös epäselvää, olivatko molemmat tokaariset kielet arkisessa käytössä olevia. Tokaari A -kielisiä näytteitä on tullut suurimmaksi osaksi buddhalaisista luostareista, kun taas tokaari B -kieliset näytteet viittaavat myös mm. kaupankäyntiin. On siis esitetty, että tokaari A olisi ollut ainoastaan liturginen kieli.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tokaarilaiset kielet Finto. Viitattu 28.5.2020.
  2. Tokaariset kielet Finto. Viitattu 28.5.2020. [vanhentunut linkki]
  3. University of Texas at Austin utexas.edu. Arkistoitu 29.6.2015. Viitattu 15.7.2010.
  4. a b Tocharian language and alphabet omniglot.com. Viitattu 19.6.2022.
  5. Glottolog 4.6 - Tokharian glottolog.org. Viitattu 19.6.2022.
  6. Tocharian C: its discovery and implications 2019. Language Log. Viitattu 19.6.2022. (englanniksi)
  7. Tocharian languages 2022. Encyclopaedia Iranica. Viitattu 19.6.2022. (englanniksi)
  8. Tocharian languages 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 19.6.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]