Ero sivun ”Kuopion Palloseura” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[odottaa arviointia][odottaa arviointia]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Visawiki (keskustelu | muokkaukset)
408 muokkausta
Lisätty tieto erillisestä naisten joukkueesta myös historiaan.
Visawiki (keskustelu | muokkaukset)
408 muokkausta
p Tarkennuksia
Rivi 103: Rivi 103:
1980-luvulla KuPS pelasi pääsarjassa ilman menestystä. Kuopiolaisesta menestyksestä vastasi paikallisvastus [[Koparit]], joka ylsi parhaimmilaan hopealle kaudella [[Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1981|1981]]. Kaudella [[Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1982|1982]] Mestaruussarjassa pelasi kolme kuopiolaisjoukkuetta, kun myös Elo nousi pääsarjaan yhden kauden ajaksi. <ref name=":0" />
1980-luvulla KuPS pelasi pääsarjassa ilman menestystä. Kuopiolaisesta menestyksestä vastasi paikallisvastus [[Koparit]], joka ylsi parhaimmilaan hopealle kaudella [[Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1981|1981]]. Kaudella [[Jalkapallon Mestaruussarjan kausi 1982|1982]] Mestaruussarjassa pelasi kolme kuopiolaisjoukkuetta, kun myös Elo nousi pääsarjaan yhden kauden ajaksi. <ref name=":0" />


1980-luku päättyi lopulta seuran toiseen Suomen Cupin voittoon vuonna 1989. Olympiastadionilla lokakuussa pelatussa finaalissa KuPS otti Hakasta 3-2 voiton. Finaalissa KuPS:n maalit tekivät [[Heikki Turunen (jalkapalloilija)|Heikki Turunen]] ja kaksi maalia tehnyt [[Harri Nyyssönen]]. <ref name=":0" />
1980-luku päättyi lopulta seuran toiseen Suomen Cupin voittoon vuonna 1989. Olympiastadionilla lokakuussa pelatussa finaalissa KuPS otti Hakasta 3-2 voiton. Finaalissa KuPS:n maalit tekivät [[Heikki Turunen (jalkapalloilija)|Heikki Turunen]] ja kaksi maalia suoraan kulmapotkuista tehnyt [[Harri Nyyssönen]]. <ref name=":0" />


[[Kuva:Jani hartikainen kups mikko innanen fc haka.jpg|thumb|250px|KuPS:n [[Jani Hartikainen]] (vas.) ja [[FC Haka|FC Hakan]]
[[Kuva:Jani hartikainen kups mikko innanen fc haka.jpg|thumb|250px|KuPS:n [[Jani Hartikainen]] (vas.) ja [[FC Haka|FC Hakan]]
Rivi 358: Rivi 358:


=== Päävalmentajat ===
=== Päävalmentajat ===
KuPS:n pitkäaikaisin valmentaja on seuraa yhteensä 18 kauden ajan valmentanut Aaro Heikkinen. Martti Räsänen valmensi joukkuetta yli kymmenen kauden ajan. 2000-luvulla Esa Pekonen ja Jani Honkavaara ovat valmentaneet seuraa kahteen otteeseen. Martti Räsänen valmensi seuran kahteen mestaruuteen (1974 ja 1976). Muut mestaruuden KuPS:ssa saavuttaneet valmentajat ovat olleet Aaro Heikkinen (1956), Martti Kosma (1958), Gunnar Boman (1966) ja Jani Honkavaara (2019). <ref name=":0" />
KuPS:n pitkäaikaisin valmentaja on seuraa yhteensä 18 kauden ajan valmentanut Aaro Heikkinen. Martti Räsänen valmensi joukkuetta yli kymmenen kauden ajan. 2000-luvulla Esa Pekonen ja Jani Honkavaara ovat valmentaneet seuraa kahteen otteeseen. Martti Räsänen valmensi seuran kahteen mestaruuteen (1974 ja 1976). Kertaalleen KuPS:n mestaruuteen ovat valmentaneet Aaro Heikkinen (1956), Martti Kosma (1958), Gunnar Boman (1966) ja Jani Honkavaara (2019). <ref name=":0" />


{|
{|

Versio 15. huhtikuuta 2024 kello 13.50

Kuopion Palloseura
Koko nimi Kuopion Palloseura
Lempinimet Keltamusta, Kanarialinnut
Perustettu 16. maaliskuuta 1923
Kaupunki Kuopio
Kenttä Kuopion keskuskenttä
– kapasiteetti 4 778
Sarja Veikkausliiga
Sarjataso 1.
Värit          
Toimitusjohtaja Tomi Erola
Puheenjohtaja Vesa Kauppila
Päävalmentaja Jani Honkavaara
Kapteeni Petteri Pennanen
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Mitalit
Mestaruussarja, Veikkausliiga
Kultaa Kultaa 1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019
Hopeaa Hopeaa 1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023
Pronssia Pronssia 1953, 2018, 2020
Suomen Cup
Kultaa Kultaa 1968, 1989, 2021, 2022
Hopeaa Hopeaa 2011, 2012, 2013
Liigacup
Kultaa Kultaa 2006
Hopeaa Hopeaa 2024

Kuopion Palloseura eli KuPS on vuonna 1923 perustettu Veikkausliigassa pelaava kuopiolainen jalkapalloseura. KuPS on voittanut Suomen mestaruuden kuusi kertaa, Suomen Cupin neljä kertaa ja Liigacupin kerran[1]. KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion keskuskentällä. Seuran peliasussa paita ja sukat ovat keltaiset ja housut ovat mustat.

Historia

Pääartikkelit: Kuopion Palloseuran historia, Kuopion jalkapallo ja Kuopion Palloseura (naiset)

Seuran alkuvuodet

Kuopiolainen urheilun yleisseura Kuopion Reipas otti jalkapalloilun ohjelmaansa 1910-luvulla, mutta jalkapalloon keskittyvää urheiluseuraa saatiin odottaa 1920-luvulle saakka [2]. Maaliskuussa 1923 joukko kuopiolaisia miehiä otti tavoitteekseen perustaa kaupunkiin jalkapalloon keskittyvän seuran. Seuran perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16. maaliskuuta 1923. Seuran nimeksi päätettiin ottaa Kuopion Palloseura ja lyhenteeksi KPS. Suomen Palloliiton jäseneksi seura hyväksyttiin 28. kesäkuuta 1923. [3]

Toiminta käynnistettiin heti perustamisen jälkeen keväällä. Virallinen kilpailutoiminta alkoi osallistumisella SM-kilpailuun.[4] 1920-luvulla SM-kilpailut pelattiin cup-muotoisesti. KuPS saavutti kilpailun parhaan sijoituksensa heti ensimmäisellä kerralla 1923 päästessään välierään. Osallistuminen SM:n tavoitteluun on jatkunut yhtäjaksoisesti vuotta 1925 ja paria 1940-luvun sota-ajan kautta lukuun ottamatta.[5]

KuPS:n nousijajoukkue vuonna 1947 [6].

Vuonna 1930 Suomen jalkapalloilussa siirryttiin sarjamuotoiseen pelaamistapaan.[7] Kuopion Palloseura voitti 1930 piirin mestaruuden ja selviytyi Palloliiton B-sarjaan.[7] Kuopion Palloseura ylsi heti ensi yrityksellä B-sarjan välieriin, jonka voittajat nousivat valtakunnan ylimpään sarjaan, mutta KuPS hävisi Viipurin Susille.[8]

Kuopion Palloseuran alkuperäisenä peliasuna oli mustavihreäpystyraitaiset paidat ja valkoiset housut. Kun tarvittiin uusia asusteita, ei ollut löytynyt paitaa, jossa vihreä väri olisi pysynyt kunnollisesti. Mietittiin eri värivaihtoehtoja, ja päädyttiin Savon väreihin, keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Uudet asusteet otettiin käyttöön keväällä 1935.[9]

Vuonna 1945 KuPS:n päävalmentajana aloitti seurassa jo 1920-luvulla pelannut Aaro Heikkinen, joka valmensi seuraa vuoteen 1957 saakka. Vuonna 1945 seuran edustusjoukkueessa teki debyyttinsä myös 16-vuotias Aulis Rytkönen, joka edusti seuraa vuodet 1945–1952.

Kaudella 1946–1947 Suomensarjan neljä parasta pääsivät karsimaan kahdesta pääsarjan paikasta. KuPS pelasi nousun kannalta ratkaisevan ottelun Helsingissä 15. kesäkuuta 1947, ja tasapeli Kallion Palloseuran kanssa tarkoitti nousua Mestaruussarjaan.[6] [5] Paikan tavoittelu oli alkanut Savon piirinsarjapelillä kesällä 1930, eli pääsarjaan nousu kesti KuPS:lta hieman yli 17 vuotta. KuPS aloitti Mestaruussarjassa elokuussa 1947 häviämällä HIFK:lle Kuopiossa.[5] KuPS putosi heti ensimmäisenä kautenaan mestaruussarjasta, mutta nousi takaisin saman kalenterivuoden aikana.

Kultaiset vuosikymmenet

1950-luku: Ensimmäiset mestaruudet

KuPS:n ensimmäinen mitali tuli kaudella 1950, jolloin seura saavutti hopeaa [10]. Kauden suurin yleisömäärä 4764 nähtiin Keskuskentällä lokakuussa pelatussa ottelussa, jonka KuPS hävisi maalein 0-3 tulevalle mestarille Ilves-Kissoille. Aulis Rytkönen siirtyi kauden 1952 jälkeen ensimmäisenä suomalaisena ammattilaiseksi Toulouseen. Kaudella 1953 KuPS saavutti pronssia ja kaudella 1954 toista kertaa hopeaa. Kesällä 1954 KuPS kohtasi ensimmäistä kertaa pääsarjassa paikalliskilpailijan, kun Kuopion Pallo-Toverit oli noussut pääsarjaan. Kaudella 1955 KuPS sijoittui sarjassa neljänneksi.

KuPS:n ensimmäinen mestaruus tuli kaudella 1956. Mestaruus ratkesi 30. syyskuuta Helsingin Olympiastadionilla 3560 katsojan edessä KuPS:n lyödessä Helsingin Palloseuran Seppo Pelkosen ja helsinkiläisten omalla maalilla 0-2. [11]

KuPS voitti toisen mestaruutensa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1958. Viimeisellä kierroksella Väinölänniemellä kohtasivat KuPS ja Helsingin Palloseura. KuPS:n 4-1 voitolla molemmat päätyivät tasapisteisiin, joten tarvittiin mestaruuden ratkaiseva uusintaottelu. KuPS voitti Olympiastadionilla 1. marraskuuta pelatun uusintaottelun 1-0 Antero Kostilaisen jatkoaikamaalilla [12]. Ottelun yleisömäärä 8321 oli silloinen Mestaruussarjan yleisöennätys [13]. Mestaruusjoukkueen valmentajana toimi seurassa aiemmin pelannut Martti Kosma.

Mestaruuden ansiosta KuPS pääsi pelaamaan kauden 1959–60 Euroopan Cupin karsintakierrokselle länsisaksalaista Eintracht Frankfurtia vastaan, mutta seuran talous ei mahdollistanut kilpailuun osallistumista [14].

1960-luku: Kolmas mestaruus ja ensimmäinen Suomen Cupin voitto

Kausina 1960–1963 KuPS sijoittui sarjassa keskikastiin. Kausi 1964 päättyi hopeaan, kun mestaruuden otti Helsingin Jalkapalloklubi (HJK). Helsinkiläisjoukkue oli vuonna 1960 hankkinut pelaajavalmentajaksi Suomeen palanneen Aulis Rytkösen.[15] Kaudet 1961–1965 seuraa valmensi toistamiseen Aaro Heikkinen. Vuonna 1966 joukkueen pelaajavalmentajana aloitti Gunnar Boman, joka valmensi joukkuetta kaudet 1966–1968.

Seuran kolmas ja ensimmäinen Kuopiossa varmistunut mestaruus tuli Väinölänniemellä lokakuussa 1966 3-0 voitolla Turun Palloseurasta.[16] Mestaruussarjan ja KuPS:n paras maalintekijä oli 16 maalia 20 ottelussa tehnyt Markku Hyvärinen, joka on edelleen ainoa seurassa pääsarjan maalikuninkuuden voittanut pelaaja. [1]

Myös kausi 1967 päättyi hopeaan kahden pisteen erolla mestaruuden voittaneeseen Lahden Reippaaseen. Syksyllä 1967 KuPS pelasi ensimmäiset Euroopan Cup-ottelunsa. KuPS hävisi molemmat ottelut ranskalaista AS Saint Étienneä vastaan yhteismaalein 0-5 [17]. Seura sai ensimmäisen Suomen Cup-mestaruutensa vuonna 1968 voittamalla Olympiastadionilla pelatussa finaalissa Kotkan Työväen Palloilijat maalein 2-1 [18].

Vuodet 1969–1971 seuraa valmensi Veikko Jokinen, kaksi viimeisintä vuotta yhdessä Unto Nevalaisen kanssa. Vuonna 1969 KuPS tuli sarjassa viidennen kerran hopealle. Samana vuonna myös paikallisvastustaja Kuopion Elo pelasi ensimmäistä kertaa pääsarjassa. Seurojen ensimmäisessä pääsarjakohtaamisessa keväällä 1969 tehtiin KuPS:n silloinen yleisöennätys 6787. [19]

1970-luku: ”Hoppee on häppee”

Kausina 1970–1973 KuPS jäi niukasti mitalien ulkopuolelle. Kaudelle 1972 valmentajaksi tuli Martti Räsänen, joka oli aiemmin valmentanut paikallisvastustaja Eloa. Räsänen valmensi seuraa kauden 1979 loppuun saakka. [1]

KuPS:n neljäs mestaruus tuli kaudella 1974. Joukkue teki peräti 62 maalia 22 sarjaottelussa. Mestaruus varmistui kuitenkin vasta viimeisellä kierroksella 29. syyskuuta Olympiastadionilla pelatussa ottelussa HJK:ta vastaan. Vierasvoitossa 2-4 maaleista vastasivat Olavi Rissanen (2), Ossi Loikkanen ja Matti Eskelinen. Kaudella 1975 oli vuorossa hopeaa kahden pisteen erolla mestaruuden vieneeseen Turun Palloseuraan nähden. [1]

KuPS saavutti viidennen mestaruuden kaudella 1976. Mestaruus varmistui Väinölänniemellä 26. syyskuuta pelatussa kauden toiseksi viimeisessä ottelussa HJK:ta vastaan. Ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin [20]. Vuosina 1977 ja 1979 seura saavutti hopeaa. [21] Seuran kahdeksas hopea vuonna 1979 tuli lopulta vain pisteen erolla mestaruuden vieneeseen Oulun Palloseuraan, joka oli saanut houkuteltua riveihinsä KuPS:n kauden 1976 mestaruusjoukkueesta useita pelaajia kuten Leo Houtsosen.

Kaudella 1978 KuPS voitti Uefa Cupin ensimmäisellä karsintakierroksella otteluparin tanskalaista B 1903:a vastaan yhteismaalein 6-5. KuPS:sta tuli näin ensimmäinen suomalaisjoukkue, joka eteni seuraavalle kierrokselle Uefa Cupissa. Toisella kierroksella KuPS hävisi tanskalaiselle Esbjergille yhteismaalein 1-6. [1] Menestyksekäs 1970-luku sai aikaan savolaisyleisössä lausahduksen ”Hoppee on häppee” [3].

Vaikeat vuosikymmenet

1980-luku: Pääsarjassa ilman menestystä

1980-luvulla KuPS pelasi pääsarjassa ilman menestystä. Kuopiolaisesta menestyksestä vastasi paikallisvastus Koparit, joka ylsi parhaimmilaan hopealle kaudella 1981. Kaudella 1982 Mestaruussarjassa pelasi kolme kuopiolaisjoukkuetta, kun myös Elo nousi pääsarjaan yhden kauden ajaksi. [1]

1980-luku päättyi lopulta seuran toiseen Suomen Cupin voittoon vuonna 1989. Olympiastadionilla lokakuussa pelatussa finaalissa KuPS otti Hakasta 3-2 voiton. Finaalissa KuPS:n maalit tekivät Heikki Turunen ja kaksi maalia suoraan kulmapotkuista tehnyt Harri Nyyssönen. [1]

KuPS:n Jani Hartikainen (vas.) ja FC Hakan Mikko Innanen Valkeakoskella 28. huhtikuuta 2005.
Ilja Venäläinen perässään Klubi-04:n Sakari Mattila Helsingissä 13. toukokuuta 2007.

1990-luku: Käynti Kakkosessa ja konkurssiuhka

Kaudet 1990–1992 seuraa valmensi sen kahdesti aiemmin mestaruuteen valmentanut Martti Räsänen. Kauden 1992 jälkeen KuPS tippui 44 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen sarjatasoa alemmas I divisioonaan kaudeksi 1993.

Paluu Veikkausliigaan onnistui heti kauden 1993 päätteeksi, kun sarjan joukkuemäärää nostettiin kahdella joukkueella. KuPS sijoittui kaudella 1994 Veikkausliigan viimeiseksi ja tippui takaisin Ykköseen. Kaudet 1995–1997 seura pelasi Ykkösessä, välttäen putoamisen niukasti molempina kausina. Kausi 1997 puolestaan päättyi karsintasarjaan ja lopulta putoamiseen Kakkoseen. Nousu Ykköseen onnistui heti kaudella 1998. Kauden 1999 KuPS pelasi Ykkösen etelälohkossa. Ykkösessä ja Kakkosessa vietetyt kaudet joukkue koostui käytännössä seuran omista nuorista kasvateista. [1]

1990-luvulla KuPS oli jatkuvissa talousongelmissa. Kakkosessa pelaaminen hankaloitti velkataakan hoitamista, ja syksyllä 1998 alkoi häämöttää konkurssi. Pelastusoperaatiota varten oli muodostettu KuPS Oy, joka pelasti KuPS ry:n vain parin viikon päässä häämöttävältä konkurssilta hoitamalla yhdistyksen velat verottajalle. [22]

2000-luku: Tukevampi paluu Veikkausliigaan

Vuodet 2000–2001 seuraa valmensi Esa Pekonen, joka nosti KuPS:n Veikkausliigaan kaudeksi 2001. Ensimmäinen liigakausi toi kahdeksannen sijan, mutta Pekonen ei saanut enää jatkaa. Kauden 2002 seuraa valmensi Jari Pyykölä joka vaihtui kesken kauden 2023 Ismo Liukseen. Kauden 2003 päätteeksi KuPS putosi takaisin Ykköseen [1].

Kaudelle 2004 seura palkkasi päävalmentajaksi Juha Malisen, joka onnistui nostamaan KuPS:n heti takaisin Veikkausliigaan. Vuosi 2006 alkoi lupaavasti Finnair Stadiumilla pelatussa Liigacupin loppuottelussa, jossa KuPS voitti FC KooTeePeen Miikka Oinosen maalein 2-1 [1]. Liigacupin mestaruus päätti samalla seuran saavutusten 17 vuoden kuivan kauden.[23] Sarjakausi 2006 päättyi kuitenkin tipahtamiseen Ykköseen [1].

Kauden 2006 jälkeen KuPS oli jälleen taloudellisissa ongelmissa ja lähellä konkurssia. Seurasta neljänneksen vuodesta 1998 alkaen omistanut savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti järjesti yhdessä seuran kanssa tiedotustilaisuuden 1. joulukuuta 2006, jossa hän ilmoitti pelastavansa seuran konkurssilta. [24]

Kaudet 2007–2009 seuraa valmensi Kai Nyyssönen. Kauden 2007 KuPS pelasi Ykkösessä. Ykkösen sarjavoiton ja nousun Veikkausliigaan ratkaisi kolme maalia päätöskierroksella tehnyt Ilja Venäläinen. KuPS on pelannut Veikkausliigassa kaudesta 2008 saakka [1].

Paluu Suomen huipulle

2010-luku: Paluu mitaleille ja Veikkausliigan mestaruus 2019

Vuosina 2009–2014 seuraa valmensi paluun päävalmentajaksi tehnyt Esa Pekonen, joka korvasi Kai Nyyssösen kesken kauden 2009. Vuonna 2010 KuPS saavutti 31 vuoden tauon jälkeen mitalin yltämällä hopealle. Vuosina 2011, 2012 ja 2013 seura esiintyi kolme kertaa peräkkäin häviävänä osapuolena Suomen Cupin finaalissa. Menestyksen ansiosta KuPS pääsi parin vuosikymmenen jälkeen pelaamaan Euroopan Cup-kilpailujen karsintapelejä. Vuosina 2014–2016 seuraa valmensi Marko Rajamäki, joka nosti edustusjoukkueeseen monta seuran tai maakunnan omaa kasvattia, kuten Urho Nissilän, Saku Savolaisen ja Ilmari Niskasen [1].

Kaudelle 2017 KuPS palkkasi päävalmentajaksi Jani Honkavaaran. Kaudella 2017 KuPS saavutti Veikkausliigassa hopeaa ja kaudella 2018 pronssia. Kaudella 2018 Rasmus Karjalainen teki 16 maalia, mikä sivusi Markku Hyvärisen ja Olavi Rissasen seuraennätystä yhden kauden pääsarjamaaleissa. [1] Kauden 2018 päätteeksi KuPS sai erillisen naisten joukkueen.

Aloituskokoonpano Inter-ottelussa 19.10.2019

Honkavaaran kolmas kausi huipentui seuran kuudenteen mestaruuteen 2019. Seuralla oli mahdollisuus varmistaa 43 vuoden tauon jälkeen mestaruus jo päätöskierrosta edeltävällä kierroksella kotiottelussa FC Honkaa vastaan. Keskuskentälle oli saapunut seuran sen hetkinen ennätysyleisö, 7114 katsojaa[25]. Lopulta mestaruus varmistui päätöskierroksella 19. lokakuuta 2019 Turussa Kupittaan stadionilla pelatussa ottelussa, jossa KuPS voitti Interin 0-2. Mestaruuden ratkaisseen osuman viimeisteli Ilmari Niskanen[26]. Mestaruuspokaalin kapteenina toimineelle seuran omalle kasvatille Petteri Pennaselle ojensi seuran pääomistaja ja Palloliiton puheenjohtajana toiminut Ari Lahti.

2020-luku: Menestys saa jatkoa

Kaudelle 2020 KuPS palkkasi päävalmentajaksi Arne Erlandsenin, jonka alaisuudessa seura saavutti pronssia. Vuosina 2021 ja 2022 seuran päävalmentajana toimi Simo Valakari. Molemmat sarjakaudet päättyivät hopeaan ja vain pisteen eroon mestaruuden molempina kausina voittaneeseen HJK:hon nähden. Vuoden 2021 lokakuussa pelatussa mestaruuden ratkaisseessa ottelussa Keskuskentälle oli saapunut seuraamaan seuran uusi ennätysyleisö 7890 katsojaa[27]. Kaudella 2021 KuPS voitti 32 vuoden tauon jälkeen Suomen Cupin. Olympiastadionilla pelatussa finaalissa kaatui HJK rangaistuspotkukilpailussa. Menestys Suomen Cupissa sai jatkoa myös vuonna 2022, jolloin KuPS kaatoi finaalissa Gabriel Bispon maalilla Interin 1-0. [1]

Kauden 2023 päävalmentajana aloitti seuran oma kasvatti Pasi Tuutti. Tuutin kuitenkin korvasi vain kolmen kierroksen jälkeen paluun seuraan tehnyt Jani Honkavaara. Seura juhlisti satavuotista historiaansa 5. toukokuuta 2023 pelatussa juhlaottelussa HJK:ta vastaan pelaamalla seuran alkuperäisillä mustavihreäpystyraitaisilla paidoilla. Ottelun voittomaaliksi jääneen 2-1 osuman viimeisteli Saku Savolainen. Kausi 2023 päättyi seitsemänteen peräkkäiseen mitaliin, kun KuPS päätyi hopealle häviten mestaruuden ottaneelle HJK:lle lopulta maalierolla. [1]

Stadionit

Pääartikkelit: Kuopion keskuskenttä ja Väinölänniemen stadion
Kuopion keskuskenttä 2.11.2010

Kuopion keskuskenttä

KuPS pelaa kotiottelunsa nykyisin Kuopion keskuskentällä, joka avattiin alunperin toukokuussa 1939. Seura pelasi ajoittain otteluita keskuskentällä myös 1940–1970 -luvuilla. KuPS on pelannut stadionilla pysyvästi kaudesta 2005 alkaen, jolloin stadionille valmistui uusi pääkatsomo. Uuden stadionin avausottelussa 6. kesäkuuta 2005 KuPS kohtasi IFK Mariehamnin. [28]

Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Istumapaikkakapasitetti on yhteensä 3 190. Lisäksi stadionilla on siirrettävä puinen aurinkokatsomo. Siten stadionin kokonaiskapasiteetti on noin 4 000 katsojaa. Pelialustana keskuskentällä on lämmitettävä tekonurmi.

Väinölänniemen stadion

KuPS:n ensimmäinen virallinen kilpaottelu pelattiin 6. syyskuuta 1923 Väinölänniemen stadionilla Varkauden Suojeluskunnan Palloilijoita vastaan [5]. Stadionin katsomorakennus valmistui 1952. Väinölänniemi toimi seuran ensisijaisena kotistadionina kaudelle 2005 saakka. Pelialustana stadionilla oli luonnonnurmi.

Muut kentät

KuPS on pelannut virallisia pääsarjan kotiotteluita myös Keskuskentän stadionin vieressä sijainneella hiekkakentällä. Kenttä oli käytössä keväisin kun nurmikentät eivät olleet vielä pelikuntoisia. Kentällä pelattiin esimerkiksi kauden 1991 avausottelu. Kauden 1994 avausottelu pelattiin puolestaan Kuopio-hallissa. [29]

2020-luvun alussa KuPS joutui pelaamaan Euroopan Cup-kilpailujen kotiotteluita Helsingin Olympiastadionilla ja Kupittaan stadionilla, koska Kuopion keskuskenttä ei täyttänyt Euroopan jalkapalloliitto Uefan kriteereitä.

Kannattajat

Banzai ja cup-juna Iisalmesta Kuopioon vuonna 2005.

Kannattajaryhmät

Seuralla on ollut monta virallista ja epävirallista eri kaupungeissa toimivaa kannattajayhdistystä historiansa aikana. Maaningan kannatusyhdistys on tiedossa olevista KuPS:n kannatusryhmistä rekisteröity ensimmäisenä tammikuussa 1973 [30]. KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:n 1970-luvun mestaruushuumassa ja perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979 [31]. KSC:n ydinryhmä perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, jota vastaan KuPS pelasi kaudella 1998 pudottuaan Kakkoseen. Banzai - KuPS:n kannattajat ry rekisteröitiin 4. heinäkuuta 2003 seuran noustua 2000-luvun alussa takaisin Veikkausliigaan, mutta toiminta hiipui 2000-luvun lopulla. 2005 jälkeen perustettu KPO Crew on vakiinnuttanut asemansa kuopiolaisessa kannattajatoiminnassa. Kannattajien katsomoksi on 2010-luvulla vakiintunut Keskuskentän pääkatsomon eteläpäädyn katsomonosa. [32]

Kannatuslaulut

Tunnetuin seuran kannatuslaulu on vuonna 1975 ensimmäisen kerran levytetty Banzai Banzai. Kappaleen sävelsi Antti Hyvärinen, sanoitti Jukka Virtanen ja esitti alun perin Kai Hyttinen. Kappaleesta on sittemmin tehty useita eri sovituksia, ja se on soinut yli 40 vuoden ajan seuran peleissä ennen ottelun alkua ja puoliajalla. Singlenä julkaistun levytyksen B-puolella oli kappale Elä laakase, naatitaan, jonka esittäjäksi oli merkitty artisti nimeltään Pelurit. Tämänkin kappaleen tekijät olivat Hyvärinen ja Virtanen. [33]

Vuonna 2019 seuran voittaessa Suomen mestaruuden Einin Kesä ja yö -kappale oli joukkueen tunnuslaulu kauden aikana.[34] Kuopion torilla pidetyissä mestaruusjuhlissa Eini lauloi kappaleen livenä paikalle saapuneille tuhansille kuopiolaisille [35]. Kappale on alun perin levytetty vuonna 1985. Kappaletta on soitettu myös 2020-luvulla seuran voittamien kotiotteluiden jälkeen.

Kauden Banzai-pelaaja

Vuodesta 2001 lähtien KuPS:n kannattajat ovat valinneet kauden Banzai-pelaajan. Palkinto annetaan pelaajalle, joka on kannattajien mielestä vuoden paras pelaaja.[36]

Kauden nuori pelaaja:

Organisaatio ja talous

KuPS yhtiöitettiin ja toiminta siirrettiin kaudesta 1999 alkaen Kuopion Palloseura Oy:lle. Seuran pääomistaja on investointipankkiiri Ari Lahti. Lahti oli mukana pelastamassa seuraa 1990-luvulla ja nousi merkittävimmäksi osakkeenomistajaksi pelastettuaan seuran uudestaan vuonna 2006 [37]. 2010- ja 2020-luvuilla Lahti on sijoittanut seuraan noin miljoona euroa vuosittain [38]. Lahti toimi Kuopion Palloseura Oy:n hallituksen puheenjohtajana yli kymmenen vuoden ajan, kunnes luopui puheenjohtajuudesta tultuaan valituksi Suomen Palloliiton puheenjohtajaksi vuonna 2018 [39].

Kuopion Palloseura Oy [40]

  • Toimitusjohtaja: Tomi Erola
  • Toimistopäällikkö: Johanna Taipale
  • Myynti- ja markkinointipäällikkö: Tero Taipale
  • Mediapäällikkö: Niklas Pehkonen
  • Tiedotuspäällikkö: Martti Juurtela
  • Turvallisuuspäällikkö: Mika Määttänen
  • Hallituksen puheenjohtaja: Vesa Kauppila

Muut toimijat

  • Kuopion Palloseura ry vuokraa liigapaikkaa edelleen KuPS Oy:lle.
  • Juniori-KuPS ry hallinnoi SM-sarjassa pelaavia A- ja B-nuoria, nuorempien junioreiden joukkueita sekä kaupunginosajoukkueita.
  • Pohjois-Savon jalkapallosäätiö ry omistaa keskuskentän jalkapallostadionia hallinnoivan kiinteistöosakeyhtiön.

Puheenjohtajat

Kuopion Palloseura Ry:n puheenjohtajat

  • 1923–1925: Ali Rautakorpi
  • 1925–1927: Lennart Savolainen
  • 1928: Ali Rautakorpi
  • 1929: Aarne Hirvonen
  • 1930: Mikko Miettinen
  • 1931–1932: Vilho Soininen
  • 1933–1934: Aarne Hirvonen
  • 1935–1939: Vilho Soininen
  • 1940–1948: Väinö Heikkinen
  • 1949–1952: Paavo Hillu
  • 1953: Väinö J. Rinne
  • 1954–1960: Lennart Tapola
  • 1961: Sulo Kirsi
  • 1962: Erkki Kontivaara
  • 1963–1968: Väinö Heikkinen
  • 1969: Sulo Kirsi
  • 1970–1975: Olli Herranen
  • 1976–1978: Juhani Koskinen
  • 1979–1980: Matti Pitkänen
  • 1981: Erkki Holopainen
  • 1982–1988: Eino Laulainen
  • 1989–1990: Risto Kuuluvainen
  • 1991–1994: Juhani Pirskanen
  • 1995–2003: Eija Vähälä

Kuopion Palloseura Oy:n hallituksen puheenjohtajat

Pelaajat ja valmentajat

Edustusjoukkue 2024

Päivitetty 30. maaliskuuta 2024.[45]
Maalivahdit
01 Itävalta Johannes Kreidl
12 Suomi Aatu Hakala
Puolustajat
02 Alankomaat Justin Bakker
04 Ruotsi Kristopher Da Graca
15 Norsunluurannikko Ibrahim Cissé
16 Suomi Samuli Miettinen
18 Suomi Seth Saarinen
19 Suomi Samu Koistinen
25 Ghana Clinton Antwi
31 Suomi Tatu Hukkanen
33 Suomi Taneli Hämäläinen
Keskikenttäpelaajat
07 Suomi Jerry Voutilainen
08 Suomi Petteri Pennanen (C)[46]
13 Suomi Jaakko Oksanen
17 Suomi Arttu Heinonen
26 Suomi Axel Vidjeskog
28 Suomi Matias Siltanen
30 Suomi Lauri Sahimaa
34 Suomi Otto Ruoppi
Hyökkääjät
06 Suomi Saku Savolainen
09 Suomi Jonathan Muzinga
11 Suomi Pyry Lampinen
14 Nigeria Muritala Mohammed
21 Suomi Joslyn Luyeye-Lutumba
23 Nigeria Paul Ogunkoya

Joukkueenjohto

[47]

Päävalmentajat

KuPS:n pitkäaikaisin valmentaja on seuraa yhteensä 18 kauden ajan valmentanut Aaro Heikkinen. Martti Räsänen valmensi joukkuetta yli kymmenen kauden ajan. 2000-luvulla Esa Pekonen ja Jani Honkavaara ovat valmentaneet seuraa kahteen otteeseen. Martti Räsänen valmensi seuran kahteen mestaruuteen (1974 ja 1976). Kertaalleen KuPS:n mestaruuteen ovat valmentaneet Aaro Heikkinen (1956), Martti Kosma (1958), Gunnar Boman (1966) ja Jani Honkavaara (2019). [1]

Entiset pelaajat

Pääartikkeli: Luettelo Kuopion Palloseurassa pelanneista jalkapalloilijoista

Seurahistorian alkuvuosien kuuluisin pelaaja on ensimmäisenä suomalaisena ulkomailla ammattilaisena pelannut Aulis Rytkönen. Rytkönen oli nostamassa seuraa pääsarjaan ja saavuttamassa seurahistorian ensimmäisen mitalin 1950. Rytkönen valittiin Vuoden jalkapalloilijaksi 1949, 1950 ja 1952, ja on ainut seuraa edustanut pelaaja palkinnon saadessaan. Rytkönen pelasi KuPS:ssa yhteensä kahdeksan kauden ajan tehden 68 maalia 87 ottelussa [51]. Keskuskentän eteläpuolelta ohi menevä katu nimettiin Aulis Rytkösen kaduksi vuonna 2010 [52].

Muita seurahistorian ensimmäisten vuosikymmenten merkittäviä pelaajia olivat esimerkiksi ensimmäisessä mestaruusjoukkueessa 1956 pelannut ja mestaruusjoukkueen 1966 pelaajavalmentajana toiminut Gunnar Boman, mestaruuden 1958 voittaneessa joukkueessa pelannut Matti Hiltunen ja edustusjoukkueen maskottina aloittanut mestaruusvuoden 1966 pääsarjan maalikuningas Markku Hyvärinen. Kuopion Palloseuran kaikkien aikojen pääsarjan maalintekijätilastoa johtaa Olavi Rissanen 121 maalilla. [1]

Seuran kasvateista tai entisistä pelaajista Suomen maajoukkueessa pelanneet muun muassa Aulis Rytkönen, Matti Hiltunen, Martti Hyvärinen, Markku Hyvärinen, Olavi Rissanen, Ossi Loikkanen, Hannu Turunen, Leo Houtsonen, Kari Ukkonen, Jukka Turunen, Ilja Venäläinen, Kalle Parviainen, Ilmari Niskanen ja Urho Nissilä.

Ranskalainen Richard Boucher on tiettävästi ensimmäinen ulkomaalaispelaaja, joka on pelannut ottelun seurassa. Boucher pelasi Aulis Rytkösen houkuttelemana kesällä 1958 yhden ystävyysottelun neuvostoliittolaisjoukkue Krylja Sovetovia vastaan[53]. Saksalaisesta Dieter Wendlingistä tuli 1980 seuran historian ensimmäinen ulkomaalaisvahvistus, joka pelasi pääsarjaottelussa.[54]

Seurassa 1990 pelannut Marcus Gayle pelasi Valioliigassa Wimbledonin kärjessä seitsemän kauden ajan ja pelasi Jamaikan maajoukkueessa vuoden 1998 MM-kisoissa Ranskassa[55]. Seurassa 1992 pelannut neuvostoliittolainen Valeri Brošin edusti Neuvostoliittoa jalkapallon vuoden 1990 MM-kisoissa Italiassa[56]. Niin ikään 1992 seurassa pelannut Viron maajoukkuevahti Mart Poom tuli myöhemmin tunnetuksi pitkästä Valioliiga-urastaan [57]. Kesällä 2018 seurassa pelannut Abdallah Said pelasi Egyptin maajoukkueessa vuoden 2018 MM-kisoissa Venäjällä.

Naiset

Pääartikkeli: Kuopion Palloseura (naiset)

Kuopion Palloseura sai kaudeksi 2019 naisten joukkueen, kun Pallokissojen joukkueen toiminta siirtyi sen alaisuuteen.[58] Pallokissat putosi Naisten Liigasta kauden 2018 päätteeksi, joten KuPSin piti pelata kausi 2019 alun perin Naisten Ykkösessä.[59] KuPS sai kuitenkin pääsarjapaikan jälkikäteen täydennysmenettelyn kautta, kun hallitseva mestari PK-35 Vantaa jäi ilman Naisten Liigan lisenssiä [60]. Kuopion Palloseuran naiset voittivat kolme peräkkäistä Suomen mestaruutta vuosina 2021–2023.

Juniorit

Kuopiolaisen jalkapalloilun nuorisotyöstä on kerrottu yleisemmin artikkelissa Kuopion jalkapallo. Tässä yhteydessä esitettyjen tietojen lähteenä on käytetty mm. KuPS:n 60-v historiakirjaa (Tuunanen), Kopari-historiakirjaa (Tuovinen), SPL:n vuosikertomuksia 1942–1970[61] ja Jalkapallokirjoja 1972 - 2013[62].

Jo KuPSin perustavassa kokouksessa (1923) seuraan oli valittu poikajaosto, mutta nuorten pelaajien kasvatustyö pääsi käyntiin vasta 1928. Alussa työstä puuttui suunnitelmallisuus, koska toimintamuotoja piti ensin hakea. 1930-luvun alussa koulutukseen otettiin mukaan tekniikkaharjoitukset ja peliteorian opetus. Myös oikean käyttäytymisen merkitystä kentällä ja sen ulkopuolella korostettiin. Kilpailija-Koparit käynnisti poikatoiminnan jo ensimmäisenä varsinaisena toimintavuotenaan eli keväällä 1932. KuPS:aan verrattuna Koparit tekivät juniorityötä paljon määrätietoisemmin, esim. heillä oli alusta alkaen omat kaupunginosajoukkueet, joiden nimet otettiin eläinkunnasta (Haukat, Ilves, Kotkat, Sudet).

Valtakunnalliset nuorten jalkapallosarjat alkoivat Suomessa varsin myöhään. SM-kilpailu A-nuorille (18 v) järjestettiin ensimmäisen kerran 1942, B-, C- ja D-nuorten (16, 14 ja 12 v) SM-kilpailut alkoivat 1971. Nappulat (nykyiset E-nuoret) alkoivat pelata Suomen mestaruudesta jo 1964. Savon piirissä A-junioreiden piirin mestaruuksien ratkonta alkoi vuonna 1943 (B- ja C-juniorit 1945, D 1951, E 1974 ja F 1976). Ensimmäinen varsinainen A-juniorijoukkue muodostettiin KuPS:aan keväällä 1945[63] (Aulis Rytkösen ensimmäinen pelivuosi KuPS:ssa). KuPS voitti ensimmäiset piirin mestaruutensa A- ja C- junioreissa 1945, B:ssä seuraavana kesänä, D:ssä 1951, E:ssä 1974 ja F:ssä 1976. KPT saavutti Kuopion ensimmäisenä seurana jalkapalloilussa Suomen mestaruuden voittamalla nuorten SM:n 1945; Aulis Rytkönen ja KuPS-A hävisivät KPT:lle heti piirin karsinnassa. Nuorten SM ratkaistiin vuoteen 1953 asti siten, että SPL:n seurat pelasivat omasta mestaruudestaan, ja SM ratkaistiin ns. Liitto-ottelussa TUL:n vastaavaa mestaria vastaan. KPT voitti A-nuorissa toisenkin SM:n (1950).

Kun Nuorten SM-kilpailu muuttui 1954 kaikille avoimeksi (TUL-seurat tulivat mukaan SPL:oon), ensimmäinen mestari oli KuPS ( jo edellisenä vuonna 1953 KuPS oli ollut lähellä, kun oli hävinnyt välierässä SPL:n tulevalle mestarille). A-nuorissa KuPS on saavuttanut 1954 - 2013 SM-mitaleita yhteensä 34 kpl (kulta 12, hopea 9 ja pronssi 13).

B-nuorten SM-kilpailussa KuPS oli kolme ensimmäistä kertaa paras (1971 - 73). Tällä hetkellä (2013 kilpailu mukaan lukien) mitalilista on 8 - 5 - 7 (viimeisin SM-kulta on vuodelta 2013lähde?).

C-nuorissa KuPSin ainoa Suomen mestaruus tuli vuonna 1977. D-nuorissa Suomen mestaruuksia ehti kertyä 3 kpl (1972, 1977 ja 1983). 1994 KuPS voitti toisen D-junioreille järjestetyistä ”SM-turnauksista” - nimeksi oli tullut Aulis Rytkönen –turnaus - toisen voitti HJK. Suomen Nappulaliigaliitto aloitti SM-turnaukset 1964 (ikäraja 11 v). KuPS on voittanut nappula-mestaruuden kolme kertaa (1964 - 66 eli kaikki kolme peräkkäin heti alussa). Suomalaisen jalkapalloilun nuorempien kilpailutoiminnassa Suomen mestaruuksien tavoittelu vaihtui ”Kaikki pelaamiseen” nappuloissa alkaen 1994 ja D-junioreissa alkaen 1999.

Saavutukset

Mestaruussarja ja Veikkausliiga

  • Mestaruus: 6 (1956, 1958, 1966, 1974, 1976, 2019)
  • Hopea: 13 (1950, 1954, 1964, 1967, 1969, 1975, 1977, 1979, 2010, 2017, 2021, 2022, 2023)
  • Pronssi: 3 (1953, 2018, 2020)

Suomen Cup

  • Mestaruus: 4 (1968, 1989, 2021, 2022)
  • Hopea: 3 (2011, 2012, 2013)

Liigacup

  • Mestaruus: 1 (2006)
  • Hopea: 1 (2024)

Ykkönen

  • Mestaruus: 4 (1993, 2001, 2004, 2007)

Kakkonen

  • Mestaruus: 1 (1998)

Tilastot

Pääartikkeli: Kuopion Palloseuran tilastot
Sarjasijoitukset pääsarjassa
Kausittaiset sijoitukset 1. sarjatasolla[64][65]
  0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
1940 7 8
1950 2 5 5 3 2 4 1 4 1 4
1960 6 9 5 6 2 6 1 2 4 2
1970 4 7 4 4 1 2 1 2 7 2
1980 8 7 8 9 8 6 10 8 11 7
1990 6 10 12 14
2000 8 9 14 10 13 13 12
2010 2 6 10 7 7 9 7 2 3 1
2020 3 2 2 2

Taulukossa esitetty 1947-kausi tarkoittaa kautta 1947/48.

Euroopan Cup-ottelut

KuPS:n ottelut Eurocupeissa. Kotiottelut Ruch Chorzowaa ja Esbjergiä vastaan pelattiin Mikkelissä. (Ottelutuloksissa on kotijoukkueen maalit mainittu aina ensin)

Pelaajatilastot

Kuopion Palloseurassa eniten pääsarjaotteluita on pelannut Tuomo Hyvärinen, joka pelasi pääsarjassa 275 ottelua. Lisäksi hän pelasi seuran kanssa I divisioonassa kymmenen ottelua. Kaikki viralliset pelit mukaan luettuna eniten otteluita on pelannut Ilja Venäläinen (333), joka teki seurassa yhteensä 105 maalia. Eniten otteluita maalivahtina seurassa on pelannut Pertti Hänninen (206), joka pelasi vuoden 1968 Suomen Cupin finaalissa kenttäpelaajana. [1]

Eniten maaleja virallisissa otteluissa teki seuraa myöhemmin pitkään valmentanut Aaro Heikkinen, joka pelasi 186 ottelua ja teki 126 maalia 1920–1940 -luvuilla [67]. Aaro Heikkinen ei pelannut kuitenkaan yhtään pääsarjaottelua. Pääsarjatasolla eniten maaleja seurassa on tehnyt Olavi Rissanen, joka pelasi KuPS:ssa 248 ottelua tehden niissä 121 maalia. Seuran yhden kauden pääsarjamaalien ennätystä jakavat 16 maalilla Markku Hyvärinen, Olavi Rissanen ja Rasmus Karjalainen.

Eniten pääsarjaotteluita
Sija Pelaaja Pääsarjakaudet Ottelut
1 Tuomo Hyvärinen 1980–1991 275 [68]
2 Antero Kostilainen 1955, 1957–1970 257 [69]
3 Olavi Rissanen 1970–1981 248 [70]
4 Gunnar Boman 1952, 1955–1968 241 [71]
Eniten pääsarjamaaleja
Sija Pelaaja Pääsarjakaudet Maalit
1 Olavi Rissanen 1970–1981 121 [72]
2 Antero Kostilainen 1955, 1957–1970 87 [69]
3 Ossi Loikkanen 1972–1979 70 [73]
4 Jukka Turunen 1986–1994 50 [74]

Katso myös

Lähteet

  • Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0.
  • Laakkonen, Aimo: Suomen Palloliiton Savon piiri 1926 – 1976: 50 v. SPL:n Savon Piiri, 1976.
  • Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7.
  • Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. Antin Paino Oy, 1983.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Tilastot ja taulukot KuPS - Kuopion Palloseura. Viitattu 12.4.2024.
  2. ↑ Vilja. Y.E.: Jalkapallohistoria s. 88. 1968. Suomen Urheiluarkisto, Helsinki. (julkaisematon käsikirjoitus)
  3. ↑ a b Historia & Saavutukset KuPS - Kuopion Palloseura. Viitattu 13.4.2024.
  4. ↑ Tuunanen s. 7
  5. ↑ a b c d Banzine III/2006. BANZAI - KuPSin kannattajat ry. 2006. 24 s.
  6. ↑ a b Tuunanen s. 11
  7. ↑ a b Tuunanen s. 8
  8. ↑ Tuunanen s. 9
  9. ↑ Tuunanen s. 10
  10. ↑ Tuunanen s. 13
  11. ↑ Tuunanen s. 15
  12. ↑ Helsingin Sanomat, 3.11.1958.
  13. ↑ Tuunanen s. 16–17
  14. ↑ Juha Kanerva (toim.): Jalkapallon pikkujättiläinen, s. 316. WSOY, 2003.
  15. ↑ Karjalainen s. 170–173
  16. ↑ Tuunanen s. 19–21
  17. ↑ Tuunanen s. 21
  18. ↑ Tuunanen s. 21–22
  19. ↑ Tuunanen s. 22
  20. ↑ Lounasheimo, Ilmo: Mitä Missä Milloin 1978, s. 476. Kustannusosakeyhtiö Otava, 1977. ISBN 951-1-04521-0.
  21. ↑ Tuunanen s. 23–26
  22. ↑ Karjalainen s. 65
  23. ↑ Savon Sanomat 13.4.2006
  24. ↑ Taipale, Taru. Arvopaperi-lehti, Huhtikuu nro 4/2008.
  25. ↑ KuPS pani ennätykset uusiksi - 50 vuotta vanha yleisöennätys historiaan www.veikkausliiga.com. Viitattu 12.4.2024.
  26. ↑ Veikkausliiga www.veikkausliiga.com. Viitattu 12.4.2024.
  27. ↑ Veikkausliiga www.veikkausliiga.com. Viitattu 12.4.2024.
  28. ↑ KuPS hyvästelee Väinölänniemen Yle Urheilu. 11.5.2005. Viitattu 14.4.2024.
  29. ↑ Ottelutilastot, KuPS Veikkausliiga, viitattu 15.2.2014.
  30. ↑ Ry:n perustiedot PRH. Viitattu 16.4.2014.
  31. ↑ Kettunen, Jari (puh.joht). KuPS SC 1980-81, KuPS SC:n toisen toimintavuoden 1981 päätteeksi laadittu katsaus yhdistyksen toimintaan. 1981.
  32. ↑ KuPS-kannattajat KuPS - Kuopion Palloseura. Viitattu 14.4.2024.
  33. ↑ Tapio Hartikainen: Legendaarinen kannatuslaulu täyttää 40 vuotta Savon Sanomat. 2.6.2015.
  34. ↑ Veikkausliigan mestaruus ratkaistaan jättiyleisön edessä – raikuuko Uuno-elokuvista tuttu klassikkokappale tänään Kuopion illassa? "Olen kuullut huhuja" mtvuutiset.fi. 19.10.2019. Viitattu 16.6.2021.
  35. ↑ KuPSin mestaruusjuhlat täyttivät Kuopion torin – Petteri Forsellilta velmut videoterveiset mestariveskarille: ”Et sä mun vetoja kiinni saa” Ilta-Sanomat. 25.10.2019. Viitattu 16.6.2021.
  36. ↑ Banzai-pelaaja KuPS ry.. Arkistoitu 22.10.2013. Viitattu 13.3.2016.
  37. ↑ Ari Lahti pelastaa KuPS:n osakeyhtiön Turun Sanomat. 02.12.2006.
  38. ↑ Juha Kanerva: SS: Miljonääriltä tyly ilmoitus – ”En viitsi joka vuosi” Ilta-Sanomat. 22.10.2023.
  39. ↑ Palloliiton puheenjohtajaksi valittu Ari Lahti jatkaa KuPSin pääomistajana – väistyy seuran johdosta Ilta-Sanomat. 20.1.2018.
  40. ↑ KuPS Oy yhteystiedot Kuopion Palloseura. Viitattu 3.4.2024.
  41. ↑ Karjalainen s. 110
  42. ↑ Urheiluparkki: KuPS Oy hallitus uusiutuu: Antti Haapakorva on KuPS Oy:n uusi puheenjohtaja urheiluparkki.uutisparkki.com. 14.4.2018.
  43. ↑ Veikkausliiga: ​Kuopion Palloseura Oy:lle uusi hallitus - Markku Raatikainen puheenjohtajaksi veikkausliiga.com. 13.9.2021.
  44. ↑ Kuo­pion Pal­lo­seu­ra Oy:n uu­si hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja on Ve­sa Kaup­pi­la 12.6.2023. KuPS.
  45. ↑ KuPS miehet edustusjoukkue 2024 KuPS. Viitattu 30.3.2024.
  46. ↑ Pet­te­ri Pen­na­nen on KuP­Sin kap­tee­ni kau­del­la 2024! 26.3.2024. KuPS. Viitattu 30.3.2024.
  47. ↑ KuPS Palloliitto. Viitattu 30.3.2024.
  48. ↑ KuPS toimintakertomus 13.2.1945 – 31.1.1946
  49. ↑ Valmennustiimi alkaa olla koossa pelikautta 2017 varten 15.12.2016. Kuopion Palloseura. Viitattu 21.12.2016.
  50. ↑ Si­mo Va­la­ka­rin pää­val­men­ta­ja­so­pi­mus on pu­ret­tu; Kups.fi 13.1.2023
  51. ↑ Ilja Venäläinen: KuPS-historiaa x.com. Viitattu 15.4.2024.
  52. ↑ Aulis Rytköselle oma katu Kuopioon 10.5.2010.
  53. ↑ Karjalainen s. 30
  54. ↑ Karjalainen s. 198
  55. ↑ (toim. Eero Laurila) Urheilusanomat nro 4 / 23.1.2014
  56. ↑ Karjalainen s.62
  57. ↑ Vuorinen, Kasila s. 269
  58. ↑ Malinen, Markku: Kuopiolaisen naisjalkapallon liigataru ei ehkä sittenkään katkea – KuPSille aukesi pieni takaportti, kun mestari ei täyttänytkään ehtoja Yle Uutiset. 18.1.2019. Yleisradio. Viitattu 23.3.2019.
  59. ↑ Haavisto, Kari: KuPS tähtää nousuun Naisten Liigaan – sai pidettyä riveissään tärkeän pelaajan Savon Sanomat. 17.12.2018. Mediatalo Keskisuomalainen. Viitattu 23.3.2019.
  60. ↑ Takamäki, Noora: Erikoinen tilanne: PK-35 Vantaa pelaa ensi kaudella Naisten Ykköstä ja Mestarien liigaa – KuPS sai liigapaikan Yle Urheilu. 6.2.2019. Yleisradio. Viitattu 23.3.2019.
  61. ↑ SPL Vuosikertomukset 1942 - 1970 Urheilumuseo. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 23.12.2013.
  62. ↑ Jalkapallokirjat 1972 - 2013
  63. ↑ (Mauno Ikäheimonen) Savon Sanomat 28.10.1980
  64. ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - List of League First Level Tables rsssf.com. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  65. ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilun vuosikirja 12, s. 203. Spartakus Oy, 1991. ISBN 951-96269-0-5.
  66. ↑ KuPS Eurocupeissa Kuopion Palloseura. Viitattu 28.5.2009.
  67. ↑ Tuunanen s. 128
  68. ↑ Vuorinen, Kasila s. 90.
  69. ↑ a b Vuorinen, Kasila s. 149.
  70. ↑ Vuorinen, Kasila s. 288.
  71. ↑ Vuorinen, Kasila s. 31.
  72. ↑ Vuorinen, Kasila s. 288.
  73. ↑ Vuorinen, Kasila s. 192.
  74. ↑ Vuorinen, Kasila s. 351.

Kirjallisuutta

  • Arponen, Antti; Karjalainen, Jarmo; Heiskanen, Markku: Elä laakase, naatitaan. Kustannuskiila, 1984. ISBN 951657128X.
  • Karjalainen, Markus; Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 9529183860.
  • Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. , 1983. ISBN.
  • Rytkönen, Aulis; Alaja, Erkki: Monsieur Magic. Teos, 2009. ISBN 9789518511857.
  • Savolaenen jalakapallokirja – Hölömöö on heleppo ällyyttöö. KuPS Ysikuutoset, 2007.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion Palloseura.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuopion_Palloseura&oldid=22327041”