Kuopion jalkapallo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuopion jalkapalloilu alkoi jonkinlaisena koululaispelinä vuonna 1905. Paikallisista urheiluseuroista mm. Kuopion Reipas otti jalkapalloilun ”harrastusalakseen” samalla vuosikymmenellä. Kuopion jalkapalloilun varsinaisena lähtöpisteenä voidaan pitää 12.6.1910 Väinölänniemellä pelattua ottelua VPK:n Osmo vastaan Kuopion Riento.[1]

Vuonna 1982 pääsarjassa pelasi samanaikaisesti kolme kuopiolaisseuraa (KuPS, KPT ja Elo). Vastaavaan on pystytty aikojen saatossa Kuopion lisäksi vain Helsingissä ja Turussa; myös Vaasassa, kun vuoden 1945 kaksilohkoinen Mestaruussarja otetaan mukaan laskuihin.[2]

Naisten jalkapalloa Kuopiossa pääsarjatasolla ovat pelanneet KPT, KMF (Kuopion MimmiFutis) ja uusin Kuopion jalkapallon pääsarjaseura Pallokissat, joka alkoi naisten liigassa 2012.[3]

Suomessa jalkapallon pääsarjaa on pelattu kaikkiaan 85 kautena alkaen 1930 ja 2016 mukaan lukien. Kuopiosta ainakin yksi seura on ollut mukana miesten pääsarjassa 65 eri kauden aikana. Helsingistä ja Turusta on ollut seura mukana joka kerta. Kuopio on pääsarjaseura paikkakunnalla kaudet –listalla kolmantena, seuraavana tulevat Valkeakoski (62), Vaasa (59), Tampere (52) ja Lahti (51). [4] Naisten jalkapalloa pelaava seura on ollut kahtena kautena ainoa kuopiolaisseura, joka oli mukana lajin pääsarjassa (KMF 2004 ja -07).[5]

Suomessa on Fifan mukaan yli tuhat jalkapalloseuraa (1260).[6] Kuopiossa seuroja on 16 (Palloliiton jäsenseurat 2015): AC BARCA, FC Tarzan, KEK, Kings SC, KJK, KMF, KuKi, Kuopion Elo, KuPS, LiPa, MPR, NP-H, Pallokissat, PuPa, SC KuFu-98, Zulimanit + JuPy (Juankoski nykyään Kuopiota) - KEK (Kuopion Erotuomarikerho ei lasketa tässä jalkapalloseuraksi). [7]

Sisällysluettelo

Jalkapallon tulo Suomeen ja Kuopioon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapalloharrastus tuli Suomeen vuonna 1890, jolloin Turussa järjestettiin ensimmäiset pelit. Vuonna 1907 perustettiin Suomen Palloliitto. Seuraavana vuonna ryhdyttiin järjestämään cup-kilpailua Suomen mestaruudesta.[8]

Vuosisadan vaihteessa Kuopio oli oloiltaan maalaismainen. Asukasluku kasvoi vajaasta 9000:sta 16000:een 1890-1910 välisenä aikana. Lähinnä torin ympärillä olevat kivitalot ilmensivät kaupunkimaisuutta. Kuopioon tuli sähkö 1892, viemäri 1907 ja vesijohtoverkosto 1915.[9] 1920-luvulla Kuopiossa rikkoontui 20000 asukkaan raja.[10]

Kuopion ensimmäisten jalkapallojen esitetään ponnahdelleen lajiharrastusmielessä kansakoulujen pihamailla syksyllä 1908[8]. Ensimmäiseksi Kuopiossa pelatuksi seurojen väliseksi jalkapallo-otteluksi esitetään 12.6.1910 Väinölänniemellä pelattua ottelua VPK:n Osmo vastaan Kuopion Riento, jonka Riento voitti.[1]

Kuopion Riento ja Kuopion Reipas ottivat jalkapallon virallisesti toimintaansa vuonna 1915. Seuraavina vuosina mukaan tulivat VPK:n urheiluseura Osmon Pojat, 1919 perustettu Männistön Elo, 1920 perustettu Kuopion Urheilu-Veikot ja 1923 perustetut Kuopion Palloseura ja Savon Sisu. Palloliiton toimintaan kuopiolaisseurat tulivat 1919, kun Reippaalla oli edustaja paikalla liiton vuosikokouksessa.[8]

Riento, Elo ja 1928 perustettu Kuopion Kisa-Veikot olivat TUL:n seuroja ja siten Palloliiton toiminnan ulkopuolella. Urheilu-Veikot, Sisu ja Reipas olivat puolestaan yleisseuroja, joissa jalkapallo oli vain yksi monista lajeista.[11]

Työläisnuoriso perustaa Elon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion Elo

Männistön työläisnuoriso oli 1919 ensimmäisenä perustamassa Kuopioon seuraa[12], joka oli päätyvä valtakunnan ylimmälle tasolle. Elo on siis myös vanhin kuopiolainen elossa oleva jalkapalloa pelaava seura (2016).

Elo on pelannut pääsarjassa kolmena kautena (1969-70 ja 1982). Paras sija on ollut yhdeksäs 1969.

4. huhtikuuta 1991 Elo päätti luopua ykkösen sarjapaikastaan[13]. Toiminnan loppumisen jälkeen seurasi fuusioyritelmä FC Kuopio (KPT:n kanssa). Missään vaiheessa 1990 sarjapelaamisen loppumisen jälkeen seuraa ja yhdistystä ei lakkautettu. 2011 syksyllä valittiin uusi johtokunta ja nukkuvaa seuraa alettiin herätellä. Seuraavana vuonna Elo palasi jalkapallon pariin Itä-Suomen piirin Viitosessa 2012. Elo sai pelaajat Etelä-Kuopion Ilvekseltä[14][15]. Paluuottelu Elo-Kings SC (2-2) pelattiin 5. toukokuuta 2012 Keskuskentällä.[16]

Kuopion Riento TUL:n finaalissa 1920[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion Riennossa jalkapalloa alettiin pelata 1907. Työväen urheiluseuroista Rientoa aikaisemmin jalkapalloilun olivat aloittaneet vain Kotkan Riento ja Helsingin Ponnistus (1906). Samoihin aikoihin Riennon kanssa alkoivat Turun Pyrkivä ja Tampereen Yritys. [17]

Työväen Urheiluliitto (TUL) perustettiin 26. tammikuuta 1919. Jalkapallo ei ollut alussa liiton ohjelmassa; jalkapallojaosto perustettiin 16.10. 1919. [18]

TUL:n kilpailutoiminta alkoi 1920. Pohjois-Savon ja Kainuun piirin mestaruusottelussa pelasivat Kuopion Riento ja Männnistön Elo (6 – 0). [19] Piirien mestarit pääsivät osallistumaan liiton mestaruuskilpailuihin. Finaali pelattiin 10. lokakuuta 1920 Eläintarhan Urheilukentällä Helsingissä, ja paikallinen Kullervo voitti Kuopion Riennon 13 – 1. [20]

TUL lopetti oman jalkapallotoimintansa 1956, ja sen 115 seuraa liittyivät jalkapalloilun osalta SPL:oon. Vuonna 1960 TUL otti jalkapalloilun uudelleen ohjelmaansa. [21]

Kuopion Palloseura perustetaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion Palloseura

1920-luvulla Reippaasta alkoi erota lajijaostoja tarkoituksenaan perustaa omia seuroja. 7. maaliskuuta 1923 kuusitoista henkilöä piti Kuopion Seurahuoneella kokouksen, jonka tavoitteena oli jalkapallon erikoisseuran perustaminen. Yhdeksän päivää myöhemmin pidettiin 25 hengen voimin samassa paikassa varsinainen Kuopion Palloseuran perustamiskokous, jossa puhetta johti varatuomari Lauri Backman. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ali Rautakorpi.[11]

KPS:n kokoonpano seuran alkuvuosilta

Uuden seuran tilanne oli haasteellinen. Kenttäolot olivat alkeelliset, lajin sääntötuntemus oli huonoa eikä valmennuksesta ollut tietoakaan. Palloliiton organisaatiosta ei ollut apua eivätkä taloudelliset resurssitkaan olleet kohdallaan.[22]

Kuopion Palloseuran nimi lyhennettiin alkuvuosina KPS:ksi, kunnes Hufvudstadbladet keksi 1934 lyhenteen KuPS. Vuonna 1935 KuPS otti käyttöön keltamustan peliasun.[23]

KuPS on kerennyt saavuttaa tähän mennessä (1923 – 2013) yhteensä viisi suomen mestaruutta (1956, -58, -66, -74 ja -76), yhdeksän hopeaa (1950, -54, -64, -67, -69, -75, -77, -79 ja 2010) ja yhden pronssin (1953). Suomen cupin voittoja KuPS:lla on kaksi (1968 ja 1989) ja Liigacupin voitoja yksi (2006). Kaikkien aikojen maratontaulukossa KuPS on 57 pääsarjakaudellaan neljäs, edellään HJK, TPS ja Haka. KuPS piti pitkään hallussaaan ennätystä pelata putoamatta peräkkäisiä kausia pääsarjassa, 44 (1949-92). Ennätys rikkoontui vasta 2008, kun HJK pelasi 45:nnen peräkkäisen kautensa.[24] [25]

Palloliiton Savon piiri syntyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2. toukokuuta 1925 Kuopiossa pidettiin Suomen Palloliiton Savon piirin perustamiskokous. Kuopiolaisseuroista mukana olivat Kuopion Palloseura ja Osmon Pojat, muut olivat Kajaanin Palloilijat, Warkauden Sk:n (Suojeluskunnan) Palloilijat ja Iisalmen Palloilijat.[26]

Savon piirin mestaruuden ensimmäisiä voittajia olivat 1926 Varkauden Sk:n Palloilijat ja 1927 – 29 Mikkelin kilpaveikot.[27] Kuopion palloseura oli loppuotteluissa "Savon Maljasta" häviävä osapuoli kolme kertaa peräkkäin Mikkelin Kilpa-Veikoille (MiKV).[28].

Kuopion Pallo-Toverit perustetaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion Pallotoverit

Kuopion Palloseurassa oli 1930-luvun alussa sisäisiä ristiriitoja, jotka puhkesivat julkiseksi hajaannukseksi syksyllä 1931.[29] Riita ratkesi kun 18. lokakuuta 1931 kaupunkiin perustettiin toinen jalkapalloseura, Kuopion Pallo-Toverit (KPT).[30]

Kuopion Pallotoverit (K.P.T.) ry on rekisteröity 18.3.1933[31]. Yhdistys on edelleen elossa. KPT:n nimi oli Koparit pari viikkoa tammikuussa 1982. Seuran yleinen kokous päätti, että seuran uudeksi nimeksi tulisi Koparit ry. Nimen muuttaminen vaati sääntöjen mukaan kuitenkin vielä toisen yleisen kokouksen hyväksynnän. Kokous päätettiin pitää kahden viikon kuluttua. Seuran vanhempi polvi vetosi vanhan nimen puolesta voimakkaasti sekä jäsenistöön että seuran johtoon. Johtokunta päätti perääntyä. Vanha nimi säilyisi virallisena nimenä, mutta käyttöön lanseerattaisiin ”markkinointinimi” Koparit, jota käytettäisiin myös kilpailutoiminnan yhteydessä. [32]

28. syyskuuta 1991 pelattiin Kakkosdivisionnan pohjoislohkossa Seinäjoella Sepsi-78 vastaan KPT. Kotijoukkue voitti kauden viimeisen ottelun 4 – 0. KPT ei pystynyt uusimaan sarjapaikkaansa kauden peleistä saadulla yhdellä tasapelipisteellään.[33] ”Viimeiset (toistaiseksi?) ottelunsa vihreäpaidat pelasivat vuonna 1991” kirjoittaa seurahistorian esipuheessa 18.10.2011 Jussi Tuovinen[34].

KPT ja Elo fuusioituivat 1991 (ks. FC Kuopio); fuusioseura ei toiminut kauaa. KPT ei ole osallistunut kilpailutoimintaan 1991 jälkeen. Seuraa ei kuitenkaan haluta lakkauttaa. KPT aikoo pitää 2016 loppuvuoden aikana vuosikokouksen pysyäkseen jatkossakin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyslistalla ja pitääkseen optionsa kilpailutoimintaan osallistumiseen avoimena. [35]

Kuopion jalkapallo 1930-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopiolaisseuroista Palloliiton jäseniä olivat 30-luvulla KuPS:n ja KPT:n lisäksi vain Kuopion Osmo (1932, seuraavana vuonna se ei löydy enää jäsenseuraluettelosta). [27] [36].

KuPS voitti ensimmäisen Savon piirin mestaruutensa vuonna 1930, ja tämä merkitsi nousua Palloliiton B-sarjaan (myöhemmin Suomensarja). Vuosina 1930-1935 B-sarjaan joukkueet valikoituivat piirien sarjoista, Savosta B-sarjaan pääsi piirinsarjan paras (2 parasta 1934 ja -35). Kuopiolaisseuroista KuPS:n lisäksi vain KPT oli mukana em. karsinnoissa B-sarjaan (vuosina 1932-35).[37]

KPT kehitti ensimmäisenä seurana kunnollisen nuorisotoiminnan ja kaupunginosasarjojen avulla seura nousi pian KuPS:n ohi. KPT:n tunnetuin kasvatti oli maajoukkuemaalivahti Thure Sarnola.[38]

KuPS oli voittanut piirin sarjan vuosina 1930 – 34, mutta kaupungin valtikka siirtyi KPT:lle 1935, jolloin se voitti ensimmäisen piirin mestaruutensa.[37] KPT:n voimahahmona alkuvuosina oli seuran sihteeri Hannes Hiltunen, joka oli myös joukkueen manageri eli pelaajien valitsija ja valmentaja, ja myös laitahyökkääjä[38] (pelasi Mestaruussarjaa vuosina 1938 ja -39[39]).

Syksyllä 1937 KPT nousi ensimmäisenä sisämaan seurana Suomen pääsarjaan. [38]

8. toukokuuta 1938 Väinölänniemellä pelattiin Kuopion ensimmäinen pääsarjaottelu, KPT-HJK 1-5, yleisöä 1300. Kuopiolaisseuran ensimmäisen pääsarjamaalin teki Onni Lappalainen.[40]

Kuopion jalkapallo 1940-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KPT taisteli ja pysyi Mestaruussarjassa aina vuoteen 1940 asti, jolloin seura tipahti B-sarjaan kun hävisi heinäkuussa karsintaottelussa Kiffenille 1-2[41].

Sota-aikanakin pelattiin jonkin verran jalkapalloa. Palloliitto järjesti mun muassa 1943–44 ns. sotasarjan, jossa pelasi myös KPT Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 lopetti sarjat.[42]

Toiminta aloitettiin uudestaan keväällä 1945, jolloin Palloliitto järjesti kaksilohkoisen SM-sarjan, jonka parhaista koostettiin syksyksi 1945 varsinainen SM-sarja[42]. KPT selvitti tiensä mestaruussarjaan, mutta se osoittautui jälleen liian kovaksi. Sarjasta tipahdettiin heti[43].

KuPS alkoi samaan aikaan nousta kohta huippua. KuPS:n taustahahmona oli Aaro Heikkinen, joka pelasi edustusjoukkueessa 1929 – 47 ja keskittyi sitten valmennukseen vuoteen 1967 asti. KuPS:n ensivierailu pääsarjassa 1947/48 päättyi putoamiseen, mutta KuPS palasi sinne heti seuraavana vuonna.[38]

1945 Kuopioon ensimmäinen nuorten mestaruus (A-pojat) KPT:lle. A-poikien mestaruuksia on ratkottu 1942 alkaen. KTP sai vielä toisenkin mestaruuden 1950. KuPS sai ensimmäiset juniorimestaruutensa A-pojissa 1955, B-pojissa 1971 (B:n mestaruuksista Suomessa on pelattu 1971 alkaen), C-pojissa 1977 (C:n mestaruuksista on pelattu 1971 alkaen), D-pojissa 1972 (D:n mestaruuksista pelattiin 1971 – 98) ja nappuloissa, E-pojat 1964 (nappulamestaruuksista pelattiin 1964 – 93).[44]

Kuopion jalkapallo 1950-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aaro Heikkinen kehitti kuopiolaisen nopean lyhytsyöttöpelin. Kuopion jalkapallon tavaramerkiksi tuli ”Elä laakase naatitaan”. Heikkinen opetti Aulis Rytkösen huippupelaajaksi. Rytkönen oli nostamassa KuPS:aa ensimmäisen kerran SM-sarjaan: Hän lähti Ranskaan ammattilaiseksi joulukuussa 1952. [45]

Kuopion ensimmäinen SM-kulta tuli 1956 (KuPS). 30 vuoden ajanjaksolla 1950 – 79 KuPS voitti viisi Suomen mestaruutta ja oli kahdeksan kertaa hopealla. Melkein kaikki KuPS:n pelaajat noina vuosina olivat juuriltaan kuopiolaisia. [45]

Kuopion jalkapallo 1960-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1966 kuopiolaiselle ensimmäinen pääsarjan maalikuninkuus: Markku Hyvärinen, KuPS, 16 maalia. [46]

1967 kuopiolaisseura pelasi ensimmäisen Eurocup-ottelun. KuPS:n vastustajana oli ranskan mestari St. Etienne, joka voitti ensin kotonaan 2-0, ja sitten Väinölänniemellä 3-0.[47]

1968 kuopiolaisseuralle ensimmäinen Suomen cupin voitto: KuPS-KTP 2-1. Suomen cupista kilpailtiin ensimmäisen kerran 1955. Vuosi 2014 mukaan lukien Kuopioon on tullut kaksi voittoa (toisen kerran 1989 KuPS-Haka 3-2) ja viisi kertaa kuopiolainen on ollut finaalin häviävänä osapuolena. Ensimäisenä 1957 KPT (hävisi Drott:lle 1-2 ja.) ja 1978 KPT hävisi Reippaalle kaksiosaisessa finaalissa yhteismaalein 2-4 (tulokset ensin kotona 1-3, sitten vieraissa 1-1). KuPS on hävinnyt kolme kertaa (2011 – 13 häviöt HJK:lle 1-2 ja., Hongalle 0-1 ja RoPS:lle 1-2).[48]

Kuopion jalkapallo 1970-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viking cup -nimistä kilpailua pelattiin vuosina 1972-76. Kuopiolaisseuroista kilpailuun osallistuivat KuPS ja KPT. KuPS osallistui kilpailuun sen jokaisena vuonna ja oli parhaimmillaan häviäjänä välierä-ottelussa (1973, jolloin tuli Kuopion paras saavutus ko. kilpailussa, 0-1 jatkoaika-häviö Reippaalle). KPT oli mukana kolmesti. Kuopion seurat pelasivat kilpailussa vastakkain kaksi kertaa: 1973 KuPS voitti 3-0[49] ja 1974 KPT voitti 2-1[50]. [51]

1973 ensimmäinen kolmannen polven pääsarjapelaaja Joni Hiltunen (s. 1963, KuPS[52]). Jonin isä Matti (s. 1933) pelasi pääsarjassa mm. KPT:ssa 1954 ja KuPS:ssa 1958-63, 1965[52]. Matin isä Hannes (s. 1907) pelasi KPT:ssa 1934-39[39]. Hannes edusti ennen KPT-uraansa KuPS:aa[53]. [54]

Kuopion jalkapallo 1980-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1981 – 83 pelattiin kaukalojalkapallon suomenmestaruuksista.[55] SPL:n julkaisemissa jalkapallokirjoissa kilpailua nimitettiin SM-hallisarjaksi. KuPS ei selviytynyt kilpailussa alkulohkoista mitaliotteluihin. Kuopiolaisseuroista myös Elo osallistui kilpailuun. Elo oli mukana 1982, jolloin se jäi kuopiolaisten alkulohkossa kolmanneksi KPT:n ja KuPS:n jälkeen.[56]

Ensimmäinen SM-hallisarja järjestettiin talvella 1981 (joulukuu 1980 – 15. maaliskuuta 1981). Kyse oli kaukalojalkapallosta, jonka idea oli saatu Yhdysvalloista. KPT voitti 4 joukkueen alkulohkon (KuPS jäi kolmanneksi). Alkulohkon pelit pelattiin Kuopion jäähallissa ja Lahden suurhallissa (siellä pelattiin normaalilla jalkapallokentällä). Mitaliottelut pelattiin Helsingin jäähallissa, jossa KPT voitti finaalissa Hakan 5-1. Seuraavana vuonna KPT tuli hopealle ja 1983 pronssille. Kaukalojalkapallon taru virallisella tasolla Suomessa päättyi talvella 1983. KPT ehti tehdä historiaa voittamalla kolmessa vuodessa kaikki mahdolliset mitalit. [55]

Naisten Suomen cupia on pelattu vuodesta 1981 alkaen. Vuosi 2014 mukaan lukien kuopiolaisseurojen paras saavutus on ollut selviytyminen finaaliin kahdesti: 1983 Koparit hävisi Puotinkylän Valtille (1-4) ja 2012 Pallokissat PK-35 Vantalle (1-2).[57]

Kesällä 1982 pääsarjassa pelasi kolme kuopiolaista jalkapalloseuraa. [58]

1983 KuPS:lla oli ensimmäistä kertaa ulkomainen valmentaja; Boguslaw Hajdas, joka oli ollut Puolan Valmentajana MM-turnauksessa 1982.[59]

1984 Elo saavutti Työväen Urheiluliiton jalkapallomestaruuden. Toisen kerran Elo voitti TUL-tittelin 1988. Elo on ainut kuopiolaisseura, jolle ko. mestaruus on mennyt 2014 vuosi mukaan lukien. TUL:n mestaruuksista pelaaminen alkoi vuonna 1920.[60]

1980-luvulla KuPS ei enää menestynyt (1979 oli vielä tullut hopeaa). Edessä oli taistelu sarjapaikasta. 1980-luvun paras saavutus oli cupmestaruus 1989. [59]

Kuopion jalkapallo 1990-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1990-luvulla jalkapallon asemesta jääkiekko ja Kalevan Pallo nousi kuopiolaisyleisön suosikiksi (KalPa saavutti jääkiekkoliigassa SM-hopean 1991).[59]

1991 (10. maaliskuuta) Elo voittaa Ykkösen hallisarjan (Ykköscup) lopputurnauksen Oulussa.[61] KuPS oli kilpailussa parhaimmillaan toinen; hävisi vuoden 1995 finaalissa Pallo-Iiroille.[62]

1991 kuopiolaisseura mukana ensimmäistä kertaa järjestetyssä Neste Charity shield –kilpailussa, edelliskauden cupin ja sarjan voittajat vastakkain ennen tulevaa kautta, KuPS hävisi Kuusysille 0-1.[63]

1991 Elo joutui luopumaan Ykkösestä, kun paljastui monien miljoonien markkojen talousepäselvyydet. Seuran puheenjohtaja oli sotkenut siviilitoimensa pankinjohtajana ja luottamustoimensa Elon johdossa keskenään. [64]

Syksyllä 1991 Elo ja KPT yhdistyvät FC Kuopioksi, mutta siitä ei ollut kaupungin ykkösseura KuPS:n todelliseksi haastajaksi. [65]

17. lokakuuta 1992 KuPS-MP 0-1; KuPS putoaa Veikkausliigasta.[66] Kausi 1992 oli KuPS:n 44:s peräkkäinen pääsarjakausi (putki alkoi 1949), mikä oli ennätys Suomessa. Toiseksi eniten peräkkäisiä pääsarjakausia sarjapelaamisen alusta 1930 kauden 1992 loppuun oli saavuttanut HJK, 29 (1964 – 92). KPT oli pysynyt pääsarjassa parhaimmillaan 10 peräkkäistä kautta (1978 – 87). [67]

Kuopion jalkapallo 2000-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syksyllä 2000 KuPS varmisti nousunsa takaisin pääsarjaan. [59]

2002 tyttöjalkapalloilussa ensimmäinen kuopiolaisseuran SM Kuopion Mimmifutikselle (B-tytöt). Tyttöjen mestaruuksia alettiin jakaa 1986. Toinen kuopiolaismestaruuksista (vuosi 2014 mukaan lukien) tuli 2010 (B-tytöt) KMF-Kuopiolle. [68]

2006 KuPS saavutti Liigacupin voiton; finaalissa FC KooTeePee hävisi 2-1[69]. Liigacup-niminen kilpailu oli alkanut Suomessa vuonna 1994.[70]

Kuopion jalkapallo 2010-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Regions’ Cup perustettiin vuonna 2012 Suomen cupin rinnalle vain piirien sarjoissa pelaaville seuroille. Finaali korvasi aikaisemmin pelatun Pikkufinaalin. 2013 SC KuFu-98 voitti finaalissa FC Kiiston rangaistuspotkuilla 4-2 (1-1).[71]

Toisen Regions’ Cup -voittonsa SC KuFu-98 sai 2015 syksyllä voittamalla Valkeakoskella pelatussa finaalissa Turun Pallokerhon 2-1. Voitolla KuFu ansaitsi paikan Eurokentille UEFA:n Regions´ cupiin. Yksi voittajajoukkueen pelaajista oli Tero Taipale, joka sai suomalaisessa jalkapallossa harvinaisen triplan täyteen; hän on voittanut Regions´ cupin lisäksi myös Suomen mestaruuden ja Suomen cupin.[72]

UEFA:n Regions Cup pelataan joka toinen vuosi. KuFu-98 2015 Suomen voittajana osallistui 2016 Unkarissa 24. – 28. lokakuuta pelattuun lohkovaiheen turnaukseen, jossa oli mukana kolme muuta eri maan alueellista joukkuetta. Kilpailussa ei voi pelata pelaaja, joka on pelannut pääsarjaottelun. Voittajat 8 vastaavasta lohkovaiheen turnauksesta jatkavat lopputurnauksessa ensi vuonna. KuFu esiintyi nimellä Finland East District Team (joukkueessa oli myös pelaajia KuPS:n A-junioreista, Kurkimäen Kisasta ja Warkus JK:sta). KuFu sijoittui turnauksessa kolmanneksi.[73]

Naisten jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten jalkapallon pelaamista vastustavista asenteista huolimatta naiset alkoivat Suomessa harrastaa lajia jo 30-luvulla. Varsinaisesti peli sai lentävän lähdön Mikkelissä 23.8.1970, kun MP:n ja KuPS:n mestaruussarjapelin esiottelussa pelasivat edustuspelaajien vaimot, morsiamet ja tyttöystävät; MP voitti 3-0. Varsinainen kilpailutoiminta alkoi, kun ensimmäinen epävirallinen Suomen mestaruus ratkaistiin cup-kilpailulla 1971. Kilpailuun osallistui 51 joukkuetta, mukana mm. KPT, joka hävisi lopulliselle voittajalle HJK:lle välierässä. 1972 pelattiin ensimmäinen varsinainen SM-kilpailu. Piireissä pelattiin ensin 16 alkulohkossa, joiden voittajat selvittivät mestarin (HJK) cupkilpailulla. Kuopiosta mukana oli KPT:n lisäksi Päivärannan Pallo. Suomen Cupia naiset alkoivat pelata 1981. [74]

1973 järjestettiin Naisten mestaruuskilpailu, jonka 4 joukkueen loppusarjassa KPT sijoittui toiseksi eli saavutti SM-hopeaa. Mestaruussarja-nimellä alettiin pelata 1974 (myöh. SM-sarja ja nykyisin Naisten Liiga), jolloin toinen eli 2. korkein sarjataso oli Perussarja. Sen nimi muuttui Aluesarjaksi 1981. Toiseksi korkeimmaksi sarjatasoksi tuli 1984 I divisioona (nykyisin Ykkönen). Kakkosta alettiin pelata 2006[75].

KPT osallistui em. 1972 ja -73 lisäksi pääsarjapelaamiseen vielä vuosina 1974, 1976 – 77 ja 1981 – 85. Muut kuopiolaiset naisten pääsarjaa pelanneet seurat ovat KMF yhdeksän kauden ajan (2003 – 11) ja Pallokissat (2012 lähtien). [76]

Kuopiolaisseurat Euro-kilpailuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euro-kausi 2013/14 mukaan lukien KuPS on osallistunut 10 kertaa Euroopan cupeihin, KPT kaksi kertaa.

Kuopiolaisseurojen vastustajat Euro-cupeissa[77]:

  • Mestarijoukkueiden cup, nyk. Mestareiden liiga (alkoi 1955/56)

KuPS: 1959/60 KuPS luopui, 1967/68 St. Etienne, 1975/76 Ruch Chorzow, 1977/78 FC Brügge

  • Cup-voittajien cup (pelattiin 1962/63 – 1998/99)

KuPS: 1969/70 Academica Coimbra, 1990/91 Dynao Kiev

  • UEFA cup, nyk Eurooppa liiga (alkoi 1957/58)

KuPS: 1976/77 Östers IF, 1978/79 B 1903, Esbjerg, 1980/81 St. Etienne, 2011/12 Gaz Metan, 2012/13 Llanelli, M. Netanya, Bursaspor

KPT: 1979/80 Malmö FF, 1982/83 Anderlecht

  • Intertoto-kilpailuun ei osallistunut kuopiolaisseuroja.
  • Naisten Euro-kilpailuissa ei ole esiintynyt kuopiolaisseuraa.
  • UEFA region’s cup: KuFu voitti 2012 kilpailun Suomen karsinnan ja pääsi edustamaan Suomea Italian karsintaturnauksessa. [78]

Kuopiolainen jalkapallon juniorityö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KPT oli varsinainen edelläkävijä jalkapallon nuorisotoiminnassa Kuopiossa ja koko maassa[79]. KuPS aloitti poikajaostonsa nimissä nuorisotoiminnan jo vuonna 1928. KPT otti kuitenkin heti perustamisestaan lähtien aloitteen käsiinsä ja hallitsi aina 1950-luvulle saakka Kuopion ja koko Savon piirin juniorisarjoja. KuPS palasi nuorisotyön kärkeen 1950-luvulla.[80]

Varsinkin 1950- ja 60-luvuilla puhuttiin yleisesti kalakukkokaupungin jalkapalloinstituutiosta, Savon jalkapallosammosta tai jalkapalloakatemiasta. Tuhansia nuoria opetettiin järjestelmällisesti jalkapallon saloihin jo alle 10-vuotiaina. Menestyksen tavoittelussa mentiin kuitenkin liian pitkälle, sillä jo A-nuorten iässä monet lopettivat jalkapallon kokonaan.[81]

Kuopion jalkapalloilun suurhenkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aulis Rytkönen, ensimmäinen suomalainen jalkapalloammattilainen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aulis Rytkönen

Aulis ”Alis” Rytkönen oli kaikkien aikojen paras kuopiolainen - kenties suomalainen - jalkapalloilija[82]. Hän sai syksyllä 1950 armeijassa ollessaan ensimmäisen ammattilaistarjouksen. Kyseessä oli pariisilainen Stade Français -seura, jossa oli entuudestaan yksi ruotsalainen pelaaja. Suomen Palloliitto katsoi kuitenkin, ettei tarjous ollut asiallinen. Oikeana syynä saattoi olla kuitenkin se, että Rytkönen haluttiin pitää maajoukkueessa Helsingin kesäolympialaisten yli.[83]

Rytkönen siirtyi lopulta 1952 syksyllä Ranskan Toulouse FC:hen ja teki ensimmäisenä suomalaisena jalkapalloilijana ammattilaissopimuksen.[84]

Thure Sarnola, yksi Suomen parhaista maalivahdeista koskaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Thure Sarnola

Thure ”Tysse” Sarnola oli ensimmäinen kuopiolainen A-maajoukkueessa (1939); B-maajoukkueeseen oli jo edellisenä kesänä päässyt KPT:n Pentti Leskinen. Sarnola on KPT:n kasvatti. Kun KPT aloitti 1932 keväällä omien juniorisarjojen peluuttamisen, niin Thure oli 15 vuotiaana mukana seuran ensimmäisessä juniorijoukkueessa.[85]

Thure Sarnola (s. 30.4.1917, alk. Stråhl, suomensi nimensä 18-vuotiaana) oppi jalkapallotaidot Kuopion Pallotovereiden junioreissa, pääsi 17-vuotiaana edustusjoukkuueen maalivahdiksi 1934 ja oli 1937 nostamassa KPT:ta mestaruussarjaan. Siirtyi KPT:sta 1941 Helsingin Palloseuraan ja kruunasi uransa 1950 ensimmäisellä Suomen mestaruudellaan Ilves-Kissoissa. "Tysse" oli kooltaan 188 cm / n. 70 kg. Hän toimi valmentajana aktiiviuransa jälkeen (keskittyi lähinnä maalivahtivalmennukseen maajoukkueessa ja HJK:ssa).

Sarnolan erinomaisuutta maalivahtina todistellaan lähinnä sillä, että hän pelasi maamme kaikkien aikojen parhaissa peleissä ja kunnostautui niissä. Silloinen kuopiolainen veturinlämmittäjä debytoi A-maajoukkueessa Kööpenhaminassa 1939, jossa Suomi hävisi Tanskalle 5-0, mutta joukkueen paras oli Sarnola, joka torjui mm. rankkarin. Heinäkuussa 1939 Olympiastadionille Suomea vastaan tuli Italia parhaalla mahdollisella joukkueellaan. Italia oli voittanut MM:n 1934 ja 1938 ja Olympiakullan 1936. Suomi hävisi 2-3 ja ottelun sankari oli maalivahti Sarnola, jonka mainitaan torjuneen ottelussa noin 80 italialaisten laukausta ja pukkausta. Sarnola oli maalissa myös toisen ääripään ennätyksessä, Leipzigin 13-0 Saksalle häviössä.

1949 Suomi hävisi olympiastadionilla Englannille 0-4, mutta Englannin lehdet ylistivät Sarnolaa, joka on muistellut, että Englannista tehtiin todella hyvä ammattilaistarjous, mutta hän oli tuolloin mielestään liian vanha (32 v) ja perheellinen. Sarnola myös kertoo, että syksyllä 1939 hän olisi päässyt Ruotsin mestaruussarjaan, mutta sota oli estänyt tuon mahdollisuuden. Oli siis lähellä, ettei Sarnolasta tullut Suomen ensimmäistä ammattilaisjalkapalloilijaa. [86] [87]

Thure ”Tysse” Sarnola pelasi A-maajoukkueen maalilla 9 eri vuotena aikavälillä 1939 – 1950. Useampina vuosina tai pitemmän ajanjakson huipulla eli A-maajoukkuetasolla ovat suomalaismaalivahdeista pelanneet vain Olli Huttunen (1980 - 1992), Kari Laukkanen (1985 - 1997), Antti Niemi (1992 - 2004) ja Jussi Jääskeläinen (1998 - 2010). Kuopiolaisseuroja edustaessaan A-maaottelussa maalivahdeista ovat pelanneet Sarnolan ja Laukkasen (KuPS) lisäksi Keijo Hurri (KuPS), Pekka Hieta (KPT) ja Jari Poutiainen (KuPS). [88] [89]

Jalakapallo-Peijjaisten logo.

Jalakapallo-Peijjaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalakapallo-Peijjaiset "King of The Games" on Kuopio-hallissa vuosittain marras-joulukuun vaihteessa järjestettävä, Suomen suurin jalkapallon pienpelitapahtuma. Peijjaiset järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1992.

UEFA palkitsi Jalakapallo-Peijjaiset vuoden 2006 Veteran Grassroots –tapahtumana Suomessa. [90]

Jalkapallokentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinölänniemi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinöläniemellä pelattiin jalkapallo-ottelu jo vuonna 1910[1]. Väinölänniemi oli pitkään Kuopion ainoa virallinen kenttä. Urheilukentän alue toimi aluksi juhlakenttänä. Kenttä alkoi muotoutua urheilukeskuksen suuntaan, kun 1906 tehtiin päätös 25x50 m kokoisesta voimistelualueesta ja 130 m pitkästä juoksutiestä. Varsinainen urheilukenttä rakennettiin 1916. Yleisurheilun SM-kilpailujen 1923 alla kentälle tehtiin peruskorjaus, jossa juoksuradalle saatiin lisää mittaa, ratakierros tuli 350 m:ksi. Jalkapallokenttäalue ei täyttänyt sääntöjen minimimittoja, ja pelikentän jatkona täytyi käyttää juoksuratoja. Kenttää uudistettiin ajanmukaiseksi 1950 alkaen. Jalkapallokenttä korjattiin täysimittaiseksi nurmikentäksi vuonna 1951 Helsingin olympialaisten karsintapelit mielessä. Katettu katsomorakennus valmistui kesäkuussa 1952.[91] [92] Katsomorakennus vihittiin 8.7.1952[93]. Nurmikenttää laajennettiin uudelleen vuonna 1973, ja samalla korjattiin myös juoksuradat kansainvälisiin mittoihin ja päällystettiin kumiasfaltilla [91].

Väinölänniemi toimi KuPS:n kotikenttänä vielä vuonna 2005. Stadionin katsomokapasiteetti on 2000. Nykyisin kenttää käytetään pääasiassa yleisurheilun harjoitus- ja kilpailukenttänä. [94]

Viimeinen pääsarjan ottelu Väinölänniemellä ennen siirtymistä uudelle Keskuskentän stadionille KuPS:lla oli 15. kesäkuuta 2005 KuPS-Inter 0 – 3. Veikkausliigassa ”Vänärille” paluun KuPS teki kauden 2009 alussa, jolloin KuPS pelasi siellä neljä ensimmäistä kotiotteluaan. 13. kesäkuuta 2009 KuPS-MyPa -ottelun[95] jälkeen KuPS pelasi seuraavan kerran Veikkausliigaa Vänärillä 2016 (19.6. KuPS-Inter)[96][97].

Väinölänniemen jalkapallo-otteluissa suurin yleisömäärä on 7007 maaottelussa Suomi – Sveitsi (1-0, 19.5. 1975)[98]. Seurapelien ennätys, ja samalla KuPS:n yleisöennätys on 6787 paikallispelistä KuPS – Elo (1-1, 27.5.1969[99]). Edellä mainitut ovat Kuopion kaikkien aikojen 2. ja 3. suurimmat jalkapallo-otteluiden yleisömäärät[100].

Keskuskenttä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion keskuskenttä
Keskuskentän jalkapallostadion.

Keskuskenttä rakennettiin alun perin raviradaksi vuonna 1906. Kentän yhteyteen rakennetttiin jalkapallokenttä 1931. Alueelle valmistui 1939 Kuopion ensimmäinen jalkapallon ruohokenttä, sen yhteydessä oli yleisurheilukenttä 400 m juoksuratoineen (sijaitsi nykyisen jalkapallostadionin paikalla). Ruohokenttää laajennettiin 1952 Helsingin olympialaisten mahdollisia karsintaotteluita ajatellen. Yleisurheilu- ja nurmikenttää uudistettiin 1962. Viimeiset ravit Keskuskentällä järjestettiin 1980, jolloin Sorsasaloon valmistui uusi ravirata. Uusi jalkapallostadion Keskuskentälle valmistui 2005. [91]

Keskuskentän ja Kuopion jalkapallo-otteluiden yleisöennätys on 7412 paikallispelistä 17.5.1982 KPT-KuPS 3-1. [100][99]

Vanha stadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan stadionin vihkiäisottelussa 29.5.1939 pelasivat KuPS ja TUL:n Kuopion joukkueista koottu rykelmä (2-0). Kentän ensimmäinen pääsarjaottelu oli KuPS-HIFK (1947).[101]

Hiekkakentät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1939 käyttöön otetun kentän pohjoispuolelle rakennettiin toinen, hiekkapintainen jalkapallokenttä. Vuonna 1958 alueen pohjoispuolelle rakennettiin toinenkin sorakenttä.[91]

Hiekkakentällä pelattiin pääsarjaotteluita niinä keväinä, kun nurmikentät eivät olleet vielä pelikuntoisia, Kaudelle 1984 Keskuskentän hiekka-aluetta kunnostettiin rakentamalla nurmikentän pohjoispuolelle uusi hiekkakenttä. Sen suunta oli poikittain aikaisempaan kenttään verrattuna; kenttä oli kooltaan 105x62 m ja sinne oli tehty kunnollisia katsojatiloja n. 3500 hengelle. [102]. Uuden kentän avausotteluna pelattiin SM-sarjan avauskierroksen ottelu 29.4 KuPS-Ilves (0-2, yl. 2673).[103] Kauden 1983 avaus Koparit-KTP oli pelattu hiekalla, jolla kentän suunta oli 90 astetta uuteen verrattuna.[104]

Ylipainehalli (kuplahalli)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen aikanaan suurin ylipainehalli (kuplahalli) otettiin käyttöön 2.1.1984. Sijainti oli ruohokentän pohjoispuolella. Kuplan sisällä oli täysimittainen jalkapallokenttä 100x60 m (pinta kivituhkaa) ja sen sisäkorkeus oli 18 m.[105]

Jalkapallostadion[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuskentän uuden stadionin avausottelu vuonna 2005 pelattiin 3. heinäkuuta, KuPS-Haka = 0 – 0, ottelun yleisömäärä oli 4416.[95] Stadionin uusi yleisöennätys 4457 syntyi vuonna 2016 Veikkausliigan ottelussa KuPS-HJK (tulos 0-0, ottelu pelattiin 29. toukokuuta).[106]

Stadionin Veikkausliigan käyttövaatimustason menettänyt vanha tekonurmi vaihdettiin (ensimmäisen kerran uudistetun Keskuskentän tekonurmi oli vaihdettu kesällä 2009[107]) uuteen 29. toukokuuta 2016 pelatun KuPS-HJK –ottelun jälkeen. Pelit jatkuivat uudella päällysteellä (tyypiltään Fifa Star 2) heinäkuussa. [108][109][110]

Kuopio-halli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopio-halli

Neljäs kenttä jolla Kuopiossa on pelattu pääsarjaottelu (miesten jalkapalloilussa) on Kuopio-hallissa. Siellä on pelattu mm. kauden 1994 avausottelu KuPS – MyPa 24. huhtikuuta.[95]

Muita kuopiolaisseuroja Elo:n, KuPS:n ja KPT:n lisäksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura on laskettu kuopiolaiseksi, kun sen kotikunta pelaamiskautena on Kuopio. Kuopion kaupunkiin liitettiin pääosa[111] Kuopion maalaiskunnasta vuonna 1969, Riistaveden kunta vuonna 1973, Vehmersalmi 2005, Karttula 2011, Nilsiä 2013, Maaninka 2015 ja Juankoski 2017.[112]

Kuopion muita kuin pääsarjassa miesten edustusjoukkuepelaamista harrastaneita seuroja ja lyhyitä koosteita niiden historioista on kerätty oheiseen. Seurat on esitetty aikajärjestyksessä niiden perustamisvuosien mukaan. Kuopion ulkopuolelta kotoisin olleiden seurojen osalta aikajärjestys tulee siitä, milloin ko. seurasta on tullut kuopiolainen. Seurasta on esittely, jos se on pelannut edustusjoukkueellaan SPL:n tai sen paikallisen piirin järjestämissä virallisissa sarjoissa. Ennen sarjapelaamisen alkamista 1930 toimineista seuroissa jokin muukin peruste kelpaa. Niitä seuroja, joissa jalkapalloa ovat pelanneet myös naisjoukkueet, on esitelty vastaavasti luettelon lopussa.

Kuopion Reipas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion Reipas

Reipas perustettiin 1906 yleisseuraksi, kun Kuopion Voimistelijat, Kuopion Raittiusseuran Voimistelijat ja Rautatieläisten Voimisteluseura liittyivät yhteen.[9] Jalkapallo otettiin seuran ohjelmaan 1915[113]. Kun ristiveto eri urheilulajien välillä Reippaassa voimistui vähitellen niin, että seuran jalkapalloilijat eivät nähneet enää mahdollisuuksia kehittää lajiaan seuran alaosastona, he irrottautuivat Reippaasta perustaakseen oman seuran, KuPS:n. Reipas hajosi ja siitä oli vuoden 1924 jälkeen jäljellä vain Kuopion Reippaan Naisvoimistelijat. [114]

Kuopion Riento[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion Riento

Riento perustettiin 1907 työväen yleisseuraksi SDP:n nuorisoliiton yhteyteen[9] [115]. Jalkapallo otettiin seuran ohjelmaan 1915[113]. Riennon ainut esiintyminen SPL:n kilpailuissa on vuodelta 1948, jolloin se osallistui 15 muun TUL-seuran ja 16 Maakuntasarjassa pelanneen SPL-seuran kanssa karsintaan 1949 vuoden Suomen sarjaan (neljä seuraa nousi, Riento putosi cup-muotoisen kilpailun ensimmäisellä kierroksella). Riennon jalkapalloilu jatkui Kuopion Pallo -48 -seurana (ks. KP-48).

Osmon Pojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmon Pojat oli vapaapalokunnan urheiluseura. Perustamisvuosi ei ole tiedossa, mutta jalkapallo tuli seuran ohjelmaan pian vuoden 1915 jälkeen[113]. Osmon Pojat ja Riento pelasivat keskenään Kuopion ensimmäiseksi mainitussa jalkapallo-ottelussa 12.6.1910[1]. KuPS:n lisäksi kuopiolaisseuroista vain Osmon Poikien tiedetään pelanneen vuosina 1908 – 1929 järjestetyissä cup-muotoisissa SM-kilpailuissa (hävisi KuPS:lle 1926[99]). Osmon Poikien toiminta hiipui 30-luvulle tultaessa[116].

Kuopion Urheilu-Veikot (KUV)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura perustettiin 1920 [8].

Savon Sisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura perustettiin 1923 [8].

Kuopion Kisaveikot (KKV)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura on perustettu 25.5.1928. Jalkapallon se lopetti 1962, kun jääkiekkoilu otettiin sen tilalle. [117] Parhaimmillaan KKV pelasi jalkapalloa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla 1956 silloisessa Maakuntasarjassa.

Kalevan Pallo (KalPa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sortavalan Virityksestä irtaantuivat vuonna 1929 Sortavalan Palloseura (SPS, nykyinen KalPa) ja 1930 Sortavalan Palloilijat (SP). Molemmat seurat pelasivat jää- ja jalkapalloa, SPS lisäksi pesäpalloa (kaksi kautta pääsarjaa. 1930[118] ja 1934[119]). Sodan jälkeen seurat yhdistyivät SPS:n lipun alle ja siirtyivät Kuopioon. Vuonna 1946 SPS:n nimi muutettiin KalPaksi[120]. 50-luvun alussa KalPa alkoi KuPS:n sisarseuraksi.[121] KalPa pelasi 10 peräkkäisen kauden ajan Maakuntasarjaa (3. korkein sarjataso). 1974 seura oli lopettanut jalkapallotoiminnan ja eronnut SPL:sta[122], eli fokus oli siirtynyt jääkiekkoon.

Jääkiekkoilun KalPa aloitti 1947; muut kuopiolaiset jääkiekkoa pelaavat seurat olivat tuolloin KuPS, Eräveikot ja PuPa. KuPS lopetti jääkiekon pelaamisen (taloudelliset syyt) keväällä 1956 ja antoi KalPalle sarjapaikkansa (Suomen sarja), jääkiekkovarusteensa ja perusvaroiksi rahaa 75000 mk. Seurojen sisarsuhteesta johtuen järjestely sujui kivuttomasti.[121]

Puijon Pallo (PuPa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PuPa[123] perustettiin 1946 Kuopion Pallotovereiden sisarseuraksi. Perustamisen jälkeen Pupa pelasi muutamia vuosia Maakuntasarjassa (kaudet 1946/47 ja 47/48). Toiminta käynnistyi uudelleen 60-luvun loppupuolella, jolloin seura pelasi aluesarjassa (1967 – 69). Toiminta sammui 70-luvulla alkaakseen taas uudestaan 80-luvulla (piirin Viitosessa). Suomen Palloliitto järjesti ensimmäisen ikämiesten (eli yli 35-vuotiaat) SM-turnauksen 1982. PuPa Kultakoevet otti osaa ensimmäisen kerran v. 1984 voittaen Suomen mestaruuden.[124].

2013 alkaen PuPa on osallistunut ikämiestoiminnan lisäksi Viitoseen.

Kuopion Pallo -48 (KP-48)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion Pallo -48[125], nimi lyheni 1978 Kuopion Palloksi (KP), syntyi sodan jälkeen, kun Kuopion Riennon jalkapalloilijat eriytyivät omaksi seurakseen. KP-48 liittyi TUL:oon[126]. KP-48 oli parhaimmillaan Kuopion kolmanneksi paras seura (kaudella 1978 KP sijoittui II divisioonassa 8:ksi[127]). Seuran saavuttama korkein sarjataso oli kolmas, jossa se pelasi yhteensä 17 kauden ajan (1955-68, 70 ja 77-78).

Seura joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja päätti lopettaa toimintansa helmikuussa 1979 ja fuusioitui Eloon. Palloliitto myönsi fuusioitumisesta vapautuneen sarjapaikan Elo:lle, joka oli sijoittunut edellisvuoden III divisioonassa toiseksi, mikä ei olisi riitänyt sarjanousuun. [126]

Kurkimäen Kisa (KuKi)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurkimäen Kisa on perustettu 1948[128]. Jalkapallo on ollut mukana seuran toiminnassa lähes alusta alkaen. Kuopiolaiseksi seura muuttui kuntaliitoksessa 1969. 1966-87 KuKi:n jalkapallotoiminta oli osa E-KI:n jalkapalloa.[129] Sarjoissa KuKi on pelannut keskeytymättä alkaen 1994 (Viitonen). Korkeimmillaan KuKi on pelannut Kolmosessa (1992 ja 2004).

Etelä-Kuopion Ilves (E-KI)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Etelä-Kuopion Ilves

Kuopiolaiseksi seura muuttui kuntaliitoksessa 1969. Etelä-Kuopion Ilves (E-KI) on vuonna 1966 perustettu urheilun yleisseura[130]. Jalkapalloilun osalta Vanun Veikot, Kuhasten kiri ja Kurkimäen Kisa yhdistivät voimansa uuteen seuran. Kurkimäen Kisa erosi seuraliittymästä v. 1987.[129] E-KI:llä on tällä hetkellä (2014) toimintaa salibandyssa ja lentopallossa. [131] Parhaimmillaan E-KI pelasi jalkapalloa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla 1969-72. Tuona aikana sarja oli nimeltään Maakuntasarja (1969), ja III divisioona (1970-72). 1973 E-KI jatkoi pelaamista III divisioonassa, mutta nyt sarjataso oli yhtä alempi eli neljäs, kun Suomessa oli tehty sarjauudistus.

Riistaveden Urheilijat (RiU)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riistavesi tuli osaksi Kuopiota 1973. Jo seuraavana vuonna IV divisioonaa pelasi RiU ollen kuopiolaisen seurarankingin kuudenneksi paras seura. Parhaimmillaan (1984) RiU oli Kuopion seurojen listalla nro 4 heti pääsarjaa pelanneen kolmikon jälkeen. Ennen kuopiolaisuutta RiU oli jo tullut ikämiesikäiseksi, se on perustettu 1937[132].

FC Tarzan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FC Tarzan on ollut rekisteröity yhdistys vuodesta 1979.[133] Football Club Tarzan esittää olevansa Kuopion toiseksi vanhin aktiivista yhtäjaksoista sarjatoimintaa harrastanut jalkapalloseura. Seuran historia alkoi vuonna 1975 ravintola Tarzanin silloisen kantajengin päätettyä ryhtyä yhdessä pelaamaan jalkapalloa. Aluksi toiminta oli epäsäännöllistä ja järjestäytymätöntä, sittemmin seura osallistui puulaakisarjoihin. Ensimmäisen kerran Tarzanin sarjataso olisi voinut muuttua kuudennesta (V divisioona) viidenteen (IV divisioona) 1983, mutta tarzanilaiset päättivät antaa paikan seuralle, jonka tavoitteisiin nousu sopi paremmin. [134][135][136]

Päivärannan Pallo -70 (PäiPa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran perustamisvuosi on tässäkin tapauksessa ilmeisesti esitetty sen nimessä, rekoisteröinti tapahtui seuraavana vuonna[137]. 1972 PäiPa pelasi IV divisioonassa ja voitti lohkonsa (sarja oli tuolloin 4. ylin sarjataso Suomessa). Lohkovoitosta ja edeltävien vuosien käytännöistä (voittaja nousee) huolimatta PäiPan historian korkeimmaksi sarjatasoksi jäi ko. 4. ylin sarjataso, jolla pelaaminen jatkui edelleen, koska 1973 Suomen sarjajärjestelmään synnytettiin uusi sarjataso, I divisioona Mestaruussarjan ja II divisioonan väliin, neljäs sarjataso oli nyt III divisioona.[138]

Club BCS[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Club BCS:n toiminta alkoi Kuopion lyseolaisten pallon potkiskelusta 1973. Seura perustettiin virallisesti lokakuussa 1978[139]. Seuran paras saavutus on ollut pelaaminen korkeimmillaan viidenneksi korkeimmalla sarjatasolla.[140] 80-luvun puolivälin jälkeen seurasta ei ole havaintoa virallisista jalkapallokilpailuista.

Kuopion Pallokerho (KuPK)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura perustettiin vuonna 1980 (vietiin yhdistysrekisteriin 1983[141]). KuPK pelasi vuodet 1981-82 V divisioonassa, se nousi kaudelle 1983 IV divisioonaan.[142]Seuran olemassaoloajan korkein sarjataso oli II divisioona vuonna 1987.

Kings SC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kings Kuopio

Kings perustettiin 30.10.1980[143] [144]. Seuran nimi oli Kings Soccer Club (KSC) sen aloittaessa toimintansa piirinsarjassa 1981. KSC nousi ensimmäisen pelikautensa päätteeksi IV divisioonaan, mutta 1982 se putosi heti takaisin piirinsarjaan. Paluu IV divisioonaan tapahtui heti vain vuoden tauon jälkeen. Kings ja KuPS allekirjoittivat kesällä 1988 ensimmäisen keskinäisen yhteistyösopimuksen, jonka mukaan seurat haluavat kehittää kuopiolaista jalkapalloilua yhdistetyin voimin.[145] Kings nousi ensimmäisen kerran neljänneksi korkeimmalle sarjatasolle 1986 ja kolmanneksi korkeimmalle (nykyinen Kakkonen) sarjatasolle 1989. Kings pelasi sille tähän asti korkeimmalla sarjatasolla yhteensä 19 kauden ajan.

Vuoden 2008 päätteeksi Kings Kuopio (oli tuolloin seuran virallinen nimi[146]) lakkautti kilpailutoimintansa[143] ja jatkoi erillisenä yhdistyksenä pelkästään junioritoiminnassa Kings Juniorit ry:nä. Seura palasi edustusjoukkuejalkapalloon takaisin kaudella 2011.

JeSP Pallokaverit (JeSP PK)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 1981 päätti ”Joukko Entisiä Savolais Palloilijoita” perustaa jalkapalloseuran. Seuran viralliseksi nimeksi tuli JeSP Pallokaverit ry[147]. Ensimmäinen pelikausi oli 1982 V divisioonassa, jonka JeSP voitti, mutta jäi samaan sarjaan kaudeksi 1983; tulivat kolmanneksi, joka sija toi nousun. 1984 JeSP pelasi sarjan (IV divisioona) häviöittä, nousukarsinnan kolmessa ottelussa tuli kauden ensimmäinen häviö, mutta nousu varmistui III divisioonaan.[148] Tätä korkeammalla seura ei ole pelannut.

Vehkan Veto (VeVe)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura vietiin yhdistysrekisteriin 1983[149] ja se oli mukana Viitosessa 1987 ja Nelosessa 1988 – 90.

Liitosalueen Pallo (LiPa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirin jäsenyydestä erosi 1986 Länsi-Kuopion Nuorisoseura, jonka jalkapallotoimintaa jatkoi Liitosalueen Pallo[150]. LiPa pelasi Viitosessa 1987 – 90. Nelosessa tai sitä korkeammalla (parhaimmillaan Kolmosessa) LiPa on pelannut 1991 alkaen yhtäjaksoisesti. LiPa on KuPS:n lisäksi siis ainut näin korkealla jatkuvasti pelannut kuopiolainen nykyseura. Seuraavaksi kauiten on vastaavalla tasolla pelannut Kurkimäen Kisa alkaen 1995.

Royal FC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Royal FC on perustettu tammikuussa 1987. Ajatus seuran perustamisesta oli lähtöisin edelliskesältä, kun joukko särkiniemeläisiä poikia pelasi puulaakissa Uupuneet FC:n nimellä. 1987 seura nousi IV divisioonaan kaudelle 1988.[151] [140] Seuran korkein sarjataso on ollut viides.

Swedoc´s FC[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura toimi yhden kauden, pelasi 1987 Viitosessa.

Soccer Club Zulimanit (Zulimanit)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuran alku lähti inkilänmäkiläispoikajoukon sählyn pelaamisesta. Joukkueen nimi valittiin Ryhmäteatterin TV-sketsisarja -Tabu:n jaksosta ”Zulimanit Suomessa!”. Jalkapallon pelaaminen alkoi 1990 puulaakisarjassa. 1991 seura rekisteröitiin[152] ja 1. virallinen peli oli piirin 5 divisioonassa 11.5.1991 Päivärannan koulun kentällä Tuusniemen Kisaa vastaan. Ottelu päättyi 0-0. Viidennellä kaudellaan seura oli noussut jo Kakkoseen. Sitä korkeammalla sarjatasolle Zulimanit ei ole vielä päässyt (Kakkosen kaudet ovat olleet 1995:n lisäksi 2000). Kauden 2000 jälkeen Zulimanit ilmoittautui 2-joukkueellaan seuraavalle kaudelle Neloseen (näin varmistettiin seuran jatkuminen) ja luopui Kakkosen sarjapaikastaan Koparien hyväksi. Toiminta siis jatkui Nelosessa. [153]

FC Kuopio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KPT ja Elo yhdistyvät FC Kuopioksi 1. lokakuuta 1991. Tavoitteeksi asetettiin nousu korkeimpaan sarjaan vuosituhannen loppuun mennessä.[154] FC Kuopio oli rekisteröity yhdistykseksi 24. syyskuuta 1991[155], pelaamassa Kolmosta seuraavana vuonna ja historiansa huipulla Kuopion kolmanneksi parhaana seurana Kakkosessa 1994. FC Kuopio eli kuusi pelikautta.

FC Eagles[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samana vuonna (1991) kun seura rekisteröitiin virallisesti[156], se aloitti Viitosessa. Eagleseiltä kesti 13 kautta pelata nousuun Neloseen, jonne se päätyi kahdeksi kaudeksi 2004 – 05. Tämän jälkeen seuraa ei ole näkynyt edustusjoukkueellaan piirin virallisissa sarjoissa.

AC-Dynamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura rekisteröitiin 1994[157]. Se pelasi sarjoissa vuosina 1995 - 98 ja oli korkeimmillaan Nelosessa.

Manhattan Project (MPR)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MPR syntyi 1995.[158] [159] Seura alkoi 1996 Viitosesta, ja on parhaimmillaan pelannut Kolmosessa kahtena kautena (2001 ja 2003).

FC Atlas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekisteröitymistä [160] seuraavana vuonna 1996 Atlas alkoi Viitosesta ja nousi heti Neloseen, joka on jäänyt tähän mennessä seuran viimeiseksi läsnäoloksi piirin sarjoissa.

AC BARCA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura on kotoisin Riistavedeltä ja se on perustettu 1997.[161] [162] AC BARCA aloitti Viitosesta 1998. Kahden pelikauden jälkeen se oli noussut tähän asti parhaaseen saavutukseensa eli Kolmoseen. Kaudelle 2014 seura ei enää lähtenyt Viitoseen[163].

Soccer Club Kuopio Futis -98 (SC KuFu-98)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: SC KuFu-98

SC KuFu-98[164] on voittanut Suomen Regions cupin 2012. KuFu-98:n ensimmäinen pelikausi oli 1998 Nelosessa, jolloin pelaajat olivat pääosin kuopiolaisia ja he tulivat karttulalaisesta Airakselan Yrityksestä.[165] AirY putosi 1997 Kolmosesta, eikä se ollut mukana enää vuonna 1998. [150] AirY:n Nelosen paikan peri KuFu-98, ja seura nousi heti seuraavaksi vuodeksi Kolmoseen. KuFu-98 on tuosta lähtien viihtynyt Kolmosessa, lukuun ottamatta lyhyitä visiittejä Kakkosessa 2003 ja 2014.

Kuopion Koparit (Koparit)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koparit perustettiin vuonna 2000[166] ja rekisteriin ry päätyi 8.5.2001[167]. Seuralla ei ole virallista yhteyttä Kuopion Pallotovereihin (KPT)[35]

Koparit-nimisen seuran projekti kesti yhden pelikauden 2001. Zulimanit luovuttivat Kakkosen sarjapaikkansa uudelle seuralle. Koparit päätyivät lopulta yhden ottelun päähän noususta hävitessään elokuussa 2001 Ykkösen karsinnan kaksoisottelussa Oulunkylän Gnistanille. Kopareiden huhuttiin lehtiartikkelin mukaan ajautuneen jo kesken kauden taloudellisiin vaikeuksiin[168]. Seuran puheenjohtajan Jarkko Kaitokarin mukaan: ”Itse asiassa Kopareille tarjottiin Ykkösen paikkaa vuodenvaihteen 2001/02 jälkeen” [169]. Lehti otsikoi (18.1.2002) ”Koparit pisti lapun luukulle”.

FC Areena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura pelasi yhtenä kautena. Se rekisteröitiin 2001[170]. Samana vuonna se pelasi Viitosessa.

KuPS Akatemia (aik. KuPS/2)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KuPS lopetti syksyllä 2003 A-junioreiden SM-sarjajoukkueensa, jonka asemesta pelaajia päätettiin kehittää miesten sarjoissa, ja 2004 kaudelle synnytettiin edustuksen reserviksi seuranimellä kulkenut 2-joukkue. KuPS/2 pääsi aloittamaan suoraan Itä-Suomen piirin Kolmosesta[171][172]. Joukkue nousi heti Kakkoseen ja nimeksi muuttui KuPS Akatemia[173]. Palloliiton kilpailusääntöjen mukaan Liigassa ja Kakkosessa pelaavien joukkueiden takana ei voi olla sama yhdistys (KuPS Oy vastasi myös KuPS Akatemian toiminnasta, joten Akatemia piti viedä KuPS Talentit ry:n alaiseksi[174][175]. KuPS Akateia pelasi kakkosta 2 kautta, ja kokeilu lopetettiin.[176] KuPS Akatemia oli Palloliiton sarjoissa pelannut rekisteröity seura. Sitä ei pidä sekoittaa KuPS:n Akatemiaan, joka mm. pelasi talenttiakatemioille tarkoitetuissa kilpailuissa, joissa oli esim. ikärajat[177]

Sawopool United (SawU)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rekisteriin 2005[178], virallista pelaamista kaksi kautta, 2006 nousu Viitosesta Neloseen ja 2007 kauden jälkeen seuran historia oli tältä erää loppu.

FC United Kuopio (FCUK)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura rekisteröitiin vuoden 2007 viimeisenä päivänä[179]. Se on pelannut Viitosessa kaksi kautta, 2008 – 09.

Kuopion Jalkapallokerho (KJK)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura on perustettu 2008[180]. Sarjoihin se ilmestyi 2009. Tähän mennessä korkeimmalle pelaamalleen sarjatasolle seura selviytyi heti toisena pelikautenaan (oli 2010 Nelosessa).[181]

AS KallaWesj (AS KaWe)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura on rekisteröity 2008[182]. Se aloitti sarjoissa pelaamisen 2009 alimmalta eli kuudenneksi korkeimmalta sarjatasolta (Viitonen), jossa se pelaa edelleen (2014).

ZSKA Kuopio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seura perustettiin 2010 (rekisteriin 2011).[183] [184] Piirinsarjoissa seuran edustusjoukkue on esiintynyt vuosina 2011 ja 2012.

Karttulan Tenninseura (KarTe)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistys on perustettu 1980 ja se merkittiin yhdistysrekisteriin 1981. Sen toiminta painottui aluksi nimen mukaisesti tennikseen. Myöhemmin KarTen ohjelmaan tuli myös jalkapallo. Kuopiolaiseksi seura muuttui kuntaliitoksen myötä 2011.[185] [186] Vuonna 2015 KarTe ilmoitti eroavansa Palloliiton jäsenyydestä.[187]. Kuopiolaisena seuran saavutukseksi sarjapelaamisessa jäi pelata neljä kautta viitosessa.

Nilsiän Pallo-Haukat (NP-H)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Nilsiän Pallo-Haukat

Seura perustettiin 20.7.1954.[188] Kuopiolaiseksi NP-H muuttui 2013, kun Nilsiä liittyi Kuopioon. Nilsiäläisenä NP-H kerkesi pelata parhaimmillaan Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla yhteensä 8 kauden ajan (1973, 1980, 1993 ja 1995-99) [189].

Seurat, joissa naisjoukkueet ovat pelanneet jalkapalloa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion Pallo-Toverit (KPT)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen KPT:n naisten jalkapallo-ottelu on ollut 20.6.1971 Keskuskentällä pelattu KPT – Sapataret, 2-0. Samana kesänä järjestettiin ensimmäinen valtakunnallinen naisten cup-kilpailu, johon oli ilmoittautnut 51 seuraa. KPT hävisi vasta välierässä jatkoajan jälkeen HJK:lle 1-2. HJK löi finaalissa VPS:n 6-0. Koparimimmejä voitiin siis pitää kolmanneksi parhaana naisjoukkueena Suomessa. [190]

1985 oli KPT:n viimeinen kausi naisten peleissä, seura putosi SM-sarjasta. Naisten toiminnan ylläpitämiseksi ei löytynyt taloudellisia resursseja. 1986 KPT:läiset pelasivat nimellä Kuopion Mimmipallo (KMP) ja 1987 olivat Aluesarjassa Kuopion Pallokerhon nimen alla. [191]

KPT saavutuksiksi naisten jalkapallossa jäivät hopean (1973) lisäksi SM-pronssi 1983, jona vuonna KPT oli myös Suomen cupin finaalissa häviten Puotinkylän Valtille[192].

Päivärannan Pallo (PäiPa)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mukana SM-cup -kilpailussa 1972 häviö KPT:lle[193] ja 1973 Suomen mestaruuskilpailussa jäi alkulohkoon[194].

Kuopion Elo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mukana 1973 Suomen mestaruuskilpailussa, jäi alkulohkoon[194]. 1975 pelasi Perussarjassa[195].

Kuopion Mimmi Pallo (KMP)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelasi 1986 I divisioonassa[196].

Kuopion Pallokerho (KuPK)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelasi 1987 Aluesarjassa[197].

Kuopion MimmiFutis (KMF)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kuopion MimmiFutis

KMF perustettiin 1987[198]. Se tuli mukaan I divisioonaan 1988. SM-tasolla KMF pelasi ensimmäisen kerran 2003. Seuran paras saavutus on SM-pronssi, joita on tullut kahdesti (2008 ja -09). Vuoden 2010 lopussa seurasta erkani KMF-juniorit muodostaakseen oman seuran (ks. Pallokissat) ja jäljelle jäi vain edustusryhmä seuran ainoaksi joukkueeksi. Vuonna 2011 KMF säilytti sarjapaikkansa Naisten Liigassa. Muutama päivä kauden loppumisen jälkeen seuran puheenjohtaja Teppo Berg totesi, että seura on tiensä päässä, eikä nähnyt toimintaedellytyksiä Liigassa jatkamiselle. [199]

Pallokissat, Kuopio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pallokissat

Seura perustettiin 21.1.2007 nimellä KMF Juniorit ry. 11.10. 2010 seuran nimi vaihdettiin nykyiseksi Pallokissat, Kuopio [200]. Pallokissat aloitti edustusjoukkuepelaamisen 2011 Kakkosesta, josta se nousi pelaamalla ykköseen. Kun KMF oli luopunut sarjapaikastaan, ja suurin osa sen pelaajista oli sitoutunut pelaamaan uudessa seurassa, Pallokissat anoi liigalisenssiä kaudelle 2012, ja sai sen. SPL:n liittohallitus myönsi paikan 19.12. 2011 kokouksessaan. Ehtona oli, että Pallokissat ottaa vastatakseen kaikki KMF:n taloudelliset vastuut kahden edellisen vuoden ajalta. [201]

Kuopiolaisseurojen pelaaminen virallisissa sarjoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukoihin (naisten osalta ei taulukkoa, kerrottu vain suusanallisesti) on kerätty kuopiolaisten seurojen edustusjoukkueiden vuosittaiset osallistumiset SPL:n virallisiin sarjoihin. Edustusjoukkueen lisäksi on esitetty myös seuran muut joukkueet neljän ylimmän sarjatason osalta, esim. KuPS/2 jne. Tietojen lähteinä on käytetty Suomen Palloliiton toimintakertomuksia[202] ja Jalkapallokirjoja[203] (Jalkapallokirjoissa ei ole kerrottu 5- ja sitä alempien tason seuroja alkaen kaudesta 1987 ja 4-tason seuroja (sarjataulukot puuttuu) ei mainita kaudesta 1995 alkaen.), muutoin lähde on esitetty erikseen.

Naiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KPT osallistui virallisissa kilpailupeleissään (1972-85) kahteen ensimmäiseen SM-kilpailuun 1972 ja 1973. Lisäksi KPT pelasi pääsarjassa 8 kaudella (1974, 1976-77 ja 1981-85), muut kaudet KPT pelasi 2-tasolla (1975, 1978-80).

PäiPa on ollut mukana SM-kilpailun alkulohkopeleissä 1972-73. Elo osallistui 1973 mestaruuskilpailuihin ja 1975 perussarjaan (2-taso). KMP pelasi 2-tasolla 1986 ja KuPK 3-tasolla 1987.

KMF on pelannut 2-tasolla 1988-93 ja 1998-2002 (1994-97 ei tiedossa) ja pääsarjassa 9 kautena 2003-11.

Pallokissat pelasi 2011 Kakkosessa (3-taso), josta se pääsi suoraan Liigaan kaudelle 2012.

Miehet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjat ovat SPL:n järjestämiä sarjoja. TUL:n kilpailuja taulukossa ei ole esitetty. 2-tason sarjojen niminä on käytetty aikojen kuluessa seuraavia: B-sarja 1930 – 35 ja 1940/41, Itä-Länsi –sarja 1936 – 39 , Suomen Sarja 1943/44 – 1969, II divisioona 1970 – 1972 ja I divisioona (nykyisin Ykkönen) alkaen 1973. 3-tason sarjojen niminä on käytetty seuraavia: Maakuntasarja 1936 – 1969 (1940/41 nimi oli C-sarja), III divisioona 1970 – 1972, Suomen Sarja (nykyisin Kakkonen) alkaen 1973.

1948 - 1953 3-tasolle merkityt seurat pelasivat karsintasarjan TUL-seuroille myönnetyissä kiintiöissä SPL:n 3-tason parhaiden kanssa seuraavan vuoden Suomen sarjaan (esitetty taulukossa TUL-merkinnällä).

KuPS-tiedot vuosilta 1930-2004 ja KPT 1932-33 (pelasi Savon piirinsarjassa joka vastasi 1930-35 karsintasarjaa B-sarjaan) kirjasta KuPS 1923-2004[204]. KPT-tiedot vuosilta 1934 - 1992 kirjasta KPT - Koparien tarina[205]. Zulimanien sarjatasot vuosilta 1991 - 2002 ovat seuran omista historiatiedoista[153]. Vanun Veikot (VaVe) ja EKI nimet on esitetty suluissa ennen vuotta 1969, koska seuran kotikunta oli Kuopion maalaiskunta ennen sen liittämistä Kuopioon.

Kolmoset (4-taso) 1996 – 2005, IV- ja V-div (5- ja 6-tasot) 1987 - 1995 ja Neloset ja Viitoset (5- ja 6- tasot) 1996 - 2005; lähteenä ovat SPL:n Itä-Suomen piirin vuosikertomukset[150]. Kuopion jalkapalloilussa piirissä pelattu ylin sarja on ollut valtakunnan kolmanneksi korkein sarjataso 1930-35 (piirin sarjasta karsittiin seurat B-sarjaan), neljänneksi korkein 1936-55 (piirissä karsittiin seurat Maakuntasarjaan), viidenneksi korkein 1956-72 (piirissä karsittiin seurat Aluesarjaan, jonka nimi muuttui 1970 IV divisioonaksi) ja kuudenneksi korkein 1973-86 (oli muodostettu uusi toiseksi korkein valtakunnallinen sarjataso I divisioona, 1973-86 taulukkoon ei ole merkitty 6-tasolla piirin sarjoissa pelanneita seuroja).

1987 kaudelle SPL siirsi piirien vastuulle IV divisioonan järjestämiset, mikä oli siis tuolloin viidenneksi korkein sarjataso. Kuudenneksi korkein eli piirin toiseksi korkein sarjataso oli Kuopiossa piirin IV luokka, jota nimitettiin V divisioonaksi, josta noustiin seuraavalle sarjatasolle eli IV disioonaan. 1990 piirin III luokkaa alettiin kutsua V divisioonaksi. 1993 kaudelle SPL siirsi piirien vastuulle myös neljänneksi korkeimman sarjatason järjestämiset ja sarjojen nimitykset muuttuivat nykyisiksi, eli Kolmonen, Nelonen ja Viitonen (ne vastaavat 4-, 5- ja 6-sarjatasoja).


Taulukko kuopiolaisseurojen pelaamisista Suomen jalkapallon eri sarjatasoilla (tässä taulukossa on esitetty vain miesten edustusjoukkueet). Samalla sarjatasolla tiettynä vuonna pelanneet seurat on pantu sarjan lopputuloksen mukaiseen paremmuusjärjestykseen viiden ylimmän sarjatason osalta. 6:nnen sarjatason seurat on esitetty aakkosjärjestyksessä.

Kausi Pääsarja 2-taso 3-taso 4-taso 5-taso 6-taso tarkennuksia
1930 KuPS
1931 KuPS
1932 KuPS
(KPT)
KPT vain piirin sarjassa
1933 KuPS
(KPT)
KPT vain piirin sarjassa
1934 KuPS
KPT
1935 KuPS
KPT
1936 KPT
KuPS
1937 KPT
KuPS
1938 KPT KuPS
1939 KPT KuPS
40/41 KPT
KuPS
42/43 KPT KuPS
1945 KPT KuPS
45/46 KPT KuPS KalPa
46/47 KuPS
KPT
KalPa
PuPa
47/48 KuPS KPT KalPa
PuPa
1948 KuPS
KPT
Elo
Riento(TUL)
KalPa
(TUL) -merkintä: seura osal-
listui SPL:n kilpailuissa vain
karsintapeleihin 2-tasolle
1949 KuPS KPT Elo(TUL)
KP-48(TUL)
KalPa
1950 KuPS KPT Elo(TUL)
KalPa
1951 KuPS KPT
Elo
KP-48(TUL)
KalPa
1952 KuPS KPT Elo(TUL)
KalPa
1953 KuPS KPT Elo(TUL)
KalPa
1954 KuPS
KPT
Elo
KP-48
KalPa
1955 KuPS KPT Elo
KP-48
1956 KuPS KPT Elo
KP-48
KKV
(VaVe) VaVe:n kotikunta
Kuopion mlk
ennen 1969
1957 KuPS KPT Elo
KP-48
KKV
1958 KuPS KPT Elo
KP-48
KKV
1959 KuPS KPT
Elo
KP-48
1960 KuPS KPT
Elo
KP-48
1961 KuPS KPT Elo
KP-48
(VaVe)
1962 KuPS KPT
Elo
KP-48 (VaVe)
1963 KuPS KPT Elo
KP-48
(VaVe)
1964 KuPS Elo
KPT
KP-48
(VaVe)
1965 KuPS Elo
KP-48
KPT
(VaVe)
1966 KuPS Elo KP-48 KPT
(EKI)
EKI:n kotikunta
Kuopion mlk
ennen 1969
1967 KuPS Elo KP-48
KPT
PuPa
(EKI)
1968 KuPS Elo KPT
KP-48
(EKI)
PuPa
1969 KuPS
Elo
KPT EKI KP-48
PuPa
1970 KuPS
Elo
KPT EKI
KP-48
1971 KuPS KPT
Elo
EKI KP-48
1972 KuPS
KPT
Elo EKI PäiPa
KP-48
1973 KuPS
KPT
Elo EKI
PäiPa
KP-48
1974 KuPS
KPT
Elo KP-48
EKI
PäiPa
RiU
1975 KuPS
KPT
Elo EKI
PäiPa
KP-48
RiU
1976 KuPS
KPT
Elo KP-48
EKI
(PäiPa)
RiU PäiPa III div:ssa,
luopui sarjasta
kesken kauden[206]
1977 KuPS KPT Elo
KP-48
EKI RiU
PäiPa
1978 KPT
KuPS
KP Elo
EKI
RiU
PäiPa
1979 KuPS
KPT
Elo PäiPa
EKI
1980 KuPS
KPT
Elo PäiPa
EKI
1981 KPT
KuPS
Elo PäiPa
EKI
Club BCS
1982 KPT
KuPS
Elo
EKI
Club BCS
Kings
1983 KPT
KuPS
Elo RiU
KuPK
EKI
Club BCS
1984 KuPS
KPT
Elo RiU JeSP-PK
KuPK
Kings
EKI
1985 KuPS
KPT
Elo JeSP-PK
KuPK
RiU
Kings
EKI
Club BCS
1986 KPT
KuPS
Elo KuPK
Kings
JeSP-PK
RiU
EKI
1987 KuPS
KPT
Elo KuPK Kings
JeSP-PK
PuPa
EKI
LiPa
Royal FC
Swedoc´s FC
Tarzan
VeVe
1988 KuPS KPT
Elo
Kings
JeSP-PK
EKI
PuPa
VeVe
Royal FC
Club BCS
LiPa
Tarzan
1989 KuPS KPT
Elo
Kings JeSP-PK EKI
PuPa
VeVe
Club BCS
LiPa
Royal FC
Tarzan
1990 KuPS Elo
KPT
Kings
JeSP-PK
EKI
Royal FC
Club BCS
PuPa
VeVe
Eagles
LiPa
Tarzan
1991 KuPS Kings
KPT
LiPa
Royal FC
JeSP-PK
Club BCS
Eagles
Tarzan
Zulimanit
Elo luopuu keväällä
ennen kauden alkua
I-div sarjapaikastaan.
1992 KuPS Kings FC Kuopio LiPa
Zulimanit
Club BCS
Royal FC
Eagles
RiU
Tarzan
FC Kuopio (= KPT+Elo)
alkaa KPT:n sarjapaikalla
1993 KuPS Kings FC Kuopio
LiPa
Zulimanit
Club BCS
Eagles
RiU
Royal FC
Tarzan
1994 KuPS Kings
FC Kuopio
Zulimanit
LiPa
Royal FC
RiU
Eagles
KuKi
Tarzan
1995 KuPS Kings
Zulimanit
FC Kuopio
LiPa Royal FC
KuKi
AC-Dynamo
Eagles
RiU
Tarzan
1996 KuPS Kings Zulimanit
Royal FC
FC Kuopio
KuKi
AC-Dynamo
LiPa
Atlas
Eagles
MPR
Tarzan
1997 KuPS Kings Zulimanit
Royal FC
KuKi
Atlas
AC-Dynamo
LiPa
FC Kuopio
MPR
Eagles
Tarzan
1998 KuPS
Kings
Zulimanit KuFu-98
MPR
LiPa
AC-Dynamo
KuKi
AC BARCA
Eagles
Tarzan
1999 KuPS Kings Zulimanit
KuFu-98
AC BARCA
LiPa
KuKi
MPR
Eagles
Tarzan
2000 KuPS Kings
Zulimanit
KuFu-98
LiPa
AC BARCA
KuKi
MPR
Eagles
Tarzan
2001 KuPS Koparit
Kings
KuFu-98
LiPa
MPR
Zulimanit
KuKi
AC BARCA
Areena
Eagles
Tarzan
2002 KuPS Kings KuFu-98
Zulimanit
AC BARCA
KuKi
LiPa
MPR
Eagles
Tarzan
2003 KuPS Kings
KuFu-98
Zulimanit
MPR
AC BARCA
KuKi
LiPa
Eagles
Tarzan
2004 KuPS Kings KuPS/2
Zulimanit
KuFu-98
KuKi
Eagles
MPR
LiPa
(AC BARCA)
Tarzan AC BARCA
luopui Nelosesta
2005 KuPS KuPS Ak.
Kings
Zulimanit
KuFu-98
LiPa
Eagles
KuKi
MPR
AC BARCA
Tarzan
2006[207] KuPS Kings
KuPS Ak.
Zulimanit
KuFu-98
KuKi
LiPa
MPR
AC BARCA
SawU
Tarzan
2007[208] KuPS Kings Zulimanit
KuFu-98
KuKi
SawU
MPR
LiPa
AC BARCA
Tarzan
2008[209] KuPS Kings Zulimanit
KuFu-98
LiPa
KuKi
MPR
AC BARCA
FCUK
Tarzan
2009[210] KuPS KuFu-98
Zulimanit
KuKi
MPR
LiPa
AC BARCA
AS KaWe
FCUK
KJK
Tarzan
2010[211] KuPS Zulimanit
KuFu-98
KuKi
MPR
LiPa
KJK
AC BARCA
AS KaWe
E-KI
Tarzan
2011[212] KuPS KuFu-98
Zulimanit
KuKi
MPR
LiPa
AC BARCA
AS KaWe
E-KI
KarTe
KJK
Kings
Tarzan
ZSKA
2012[213] KuPS KuFu-98
Zulimanit
KuKi
LiPa
MPR
AC BARCA
AS KaWe
Elo
KarTe
KJK
Kings
Tarzan
ZSKA
2013[214] KuPS KuFu-98 KuKi
Kings
LiPa
AC BARCA
AS KaWe
Elo
KarTe
KJK
MPR
NP-H
PuPa
Tarzan
Zulimanit
2014[215] KuPS KuFu-98 Kings
LiPa
KuKi
AS KaWe
Elo
KarTe
KJK
MPR
NP-H
PuPa
Tarzan
Zulimanit
2015[216] KuPS KuFu-98
Kings
LiPa
KuKi
AC BARCA
Elo
KJK
NP-H
PuPa
Tarzan
Zulimanit
2016 KuPS[217] KuFu98[218] Kings SC[218] KuKi
Kuopion Elo
LiPa
[219]
AC BARCA
KJK
NP-H
PuPa
FC Tarzan
Zulimanit
[220]
Kausi Pääsarja 2-taso 3-taso 4-taso 5-taso 6-taso tarkennuksia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arponen, Antti O. (toim.) & Karjalainen, Jarmo & Heiskanen, Markku: Elä laakase, naatitaan. Kustannuskiila Oy, 1984. ISBN 951-657-128-x.
  • Hyvärinen, Seppo (toim.): Elo pelaa. 48 s + liitteet 7 s. Kuopio: , 1979.
  • Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0.
  • Kanerva, Juha ym.: Jalkapallon pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27037-7. Suomen jalkapallokeskukset. Kuopio (s. 332-336, Antti O. Arponen)
  • Laakkonen, Aimo: Suomen Palloliiton Savon piiri 1926 – 1976: 50 v. SPL:n Savon Piiri, 1976.
  • Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3. Jalkapallo-Suomi. Kuopio, Lyhytsyöttöjen resepti (s. 197-201, Yrjö Lautela)
  • Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7.
  • Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. Antin Paino Oy, 1983.
  • Vilja, Y. E.: Jalkapallohistoria. Suomen Urheiluarkisto, Helsinki (julkaisematon käsikirjoitus), 1968.
  • Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet. Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Vilja s. 88
  2. Pääsarjataulukot RSSSF. Viitattu 10.7.2014.
  3. Jalkapallokirjat 1973-2014
  4. pääsarjataulukot RSSSF (8.12.-16 Heikki Pietarinen). Viitattu 22.2.2017.
  5. Jalkapallokirjat 1994-2008
  6. Helsingin Sanomat 7.9.2014 s. B13
  7. Itä-Suomen piirin kunnat ja jäsenseurat SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 27.2.2017.
  8. a b c d e Arponen s. 15
  9. a b c Seppo Järvelä: Urheilu toi iloa Hannes Kolehmaisen ja veljesten arkeen. Työläiskodista olympiasankariksi Kuopion Kaupunkilehti Nro 20/10.5.2014, Ilmoitusliitteen s. 3 (16 s) Kuopion Kalevan kisat 31.7-3.8.2014. Savon Media. Viitattu 5.10.2015.
  10. Savon Sanomat 10.3.2016, s. 12
  11. a b Arponen s. 16
  12. Hyvärinen s. 3
  13. Lahtinen, Esko S; Malmberg, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1992, s. 20. Suomen Palloliitto, 1992. ISSN 0787-7188.
  14. Savon Sanomat 20.7. 2014
  15. Savon Sanomat 18.10. 2011
  16. elo-kings SPL Itä-Suomi. Viitattu 28.7.2014.
  17. Vilja s. 202
  18. Vilja s. 203
  19. Vilja s. 206
  20. Vilja s. 208
  21. Vilja s. 215
  22. Arponen s. 17
  23. Lautela s. 198
  24. Historiaa KuPS. Viitattu 24.7.2014.
  25. Jalkapallokirja 2014, s. 241, 275, 289, 311. Suomen Palloliitto, 2014.
  26. Laakkonen s. 10
  27. a b Jalkapalloilijan kalenteri 1932, s. 40. Toim. Väinö Kaarna. Helsinki 1932
  28. Laakkonen s. 35
  29. Arponen s. 18
  30. Arponen s. 19
  31. KPT rekisteriin Viitattu 21.7.2014.
  32. Tuovinen s. 285-286
  33. Tuovinen s. 330
  34. Tuovinen s. 7-8
  35. a b Savon Sanomat 10.11.2016, s. A26
  36. Jalkapallokirjat 1933-1939
  37. a b Karjalainen s. 166-167
  38. a b c d Kanerva (Arponen) s. 332
  39. a b Vuorinen s. 77-78
  40. Tuovinen s. 54-55
  41. Arponen s. 22
  42. a b Arponen s. 24
  43. Arponen s. 25
  44. Jalkapallokirja 2015, s. 366-368. Suomen Palloliitto, 2015.
  45. a b Kanerva, s. 332-333
  46. Kanerva s. 334
  47. Karjalainen s. 39-40
  48. Jalkapallokirja 2015, s. 308-309. Suomen Palloliitto, 2015.
  49. Piipponen, Esko; Helikari, Torsti: Jalkapallokirja 1974, s. 85. Turku: Suomen Palloliitto, 1974.
  50. Piipponen, Esko; Järviö, Timo: Jalkapallokirja 1975, s. 79. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1975.
  51. Jalkapallokirjat 1973-1977
  52. a b Vuorinen s. 78
  53. Tuovinen s. 10
  54. Kanerva s. 397-398
  55. a b Tuovinen s. 270-271
  56. Jalkapallokirjat 1982 s. 143, 1983 s. 169 ja 1984 s. 162
  57. Jalkapallokirja 2015, s. 331. Suomen Palloliitto, 2015.
  58. Kanerva s. 332
  59. a b c d Kanerva s. 335
  60. Jalkapallokirja 2015, s. 235. Suomen Palloliitto, 2015.
  61. Lahtinen, Esko S; Malmberg, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1992, s. 15. Suomen Palloliitto, 1992. ISSN 0787-7188.
  62. Lahtinen, Esko S; Lahtinen, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1996, s. 14. Suomen Palloliitto, 1996. ISSN 0787-7188.
  63. Lahtinen, Esko S.; Malmberg, Kirsti; Sainio, Iris; Soininen, Heidi; Tonttila, Tuula: Jalkapallokirja 1991, s. 16. Suomen Palloliitto, 1991. ISSN 0787-7188.
  64. Kanerva s. 336
  65. Kanerva s. 336
  66. Lahtinen, Esko S; Malmberg, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1993, s. 25. Suomen Palloliitto, 1993. ISSN 0787-7188.
  67. Lahtinen, Esko S.; Forsblom, Mauri; Heinonen, Markku; Lahtinen, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1997, s. 360-363. Suomen Palloliitto, 1997. ISSN 0787-7188.
  68. Jalkapallokirja 2015, s. 368. Suomen Palloliitto, 2015.
  69. Savon Sanomat 13.4.2006
  70. Jalkapallokirja 2015, s. 285. Suomen Palloliitto, 2015.
  71. Jalkapallokirja 2015, s. 310-311. Suomen Palloliitto, 2015.
  72. Savon Sanomat 27.9.2015 s19
  73. Savon Sanomat 21.10.2016 s. A15 ja 29.10.2016 s. A19
  74. Lautela (Sari Tuunainen) s. 237-246
  75. Jalkapallokirjat 1977-2007
  76. Naisten pääsarjataulukot RSSSF (18.12.-14 Heikki Pietarinen). Viitattu 6.11.2015.
  77. Jalkapallokirja 2015, s. 200-210. Suomen Palloliitto, 2015.
  78. sc-kufu-98 ja tpk-regions-cupin-finaalissa SPL Itä-Suoen piiri (2.9.-15). Viitattu 6.11.2015.
  79. Arponen s. 19-20
  80. Arponen s. 41
  81. Arponen s. 42
  82. Arponen s. 28
  83. Arponen s. 30
  84. Arponen s. 31
  85. Viikkosavo 51 / 21.12.1983, s. 21 (toim. Antti O. Arponen)
  86. Urheilulehti 1 / 4.1.1984 (toim. Antti O. Arponen)
  87. Vuorinen s. 301
  88. Lautela s. 365-404
  89. Jalkapallokirjat 2007-2014
  90. Peijjaiset SPL/Itä-Suomen piiri. Viitattu 31.7.2014.
  91. a b c d Lindell, Sanna: Kuopion liikuntapaikkarakentaminen 1960–1980. Pro gradu -tutkielma (sivut 92-94) 2007. Joensuun yliopisto. Viitattu 16.7.2014.
  92. Savon Sanomat 30.7.2014, s. 12
  93. Laakkonen s. 28
  94. Väinölänniemi nykyisin Kuopion kaupunki. Viitattu 15.7.2014.
  95. a b c Ottelutilastot VL KuPS 1990-2014 Veikkausliiga, viitattu 18.9.2015.
  96. Savon Sanomat 19.6.2016, s. A16
  97. Savon Sanomat 20.6.2016, s. A17
  98. Lautela s. 383
  99. a b c Banzine III/2006. BANZAI - KuPSin kannattajat ry. 2006. 24 s.
  100. a b >Kupsilainen 3/1987 (huhtikuu). KuPS:n ja KuPS-Volleyn tiedotuslehti
  101. Savon Sanomat 24.5.2009, s. 32
  102. Savon Sanomat 10.4.1984
  103. Savon Sanomat 30.4.1984
  104. Savon Sanomat 28.4.1984
  105. Savon Sanomat 9.12.1983, 23.12.1983, 28.12.1983
  106. Savon Sanomat 30.5.2016, s. A12
  107. Savon Sanomat 30.7.2015, s. 20
  108. Savon Sanomat 24.5.2016, s. A21
  109. Savon Sanomat 9.6.2016, s. A16-17
  110. Savon Sanomat 30.6.2016, s. A23
  111. Jalkanen, Kati: Kuopion Haminalahden kylän väestö ja sen elinpiiri vuosina 1850 – 1920. Pro gradu-tutkielma, s. 2. Karttakuva Kuopion mlk ja Kuopio. Joensuun yliopisto, 2008. http://epublications.uef.fi/pub/URN_NBN_fi_joy-20080041/URN_NBN_fi_joy-20080041.pdf.
  112. Kuopion historia Kuopion kaupunki. Viitattu 28.2.2017.
  113. a b c Tuunanen s. 5
  114. Tuunanen s. 6
  115. Riennon rekisteröitymistietoja PRH. Viitattu 4.12.2014.
  116. Tuovinen s. 10
  117. KKV:n historia Viitattu 19.7.2014.
  118. Jyrkiäinen, Pekka & Rasilainen, Matti: Pesäpallo SM:t 1922-1930. s. 26 v. 1930 12.5.2009. Viitattu 22.4.2019.
  119. 1934: Valtikka palasi Helsinkiin Pesäpalloliitto. Viitattu 22.4.2016.
  120. KalPan rekisteröinti PRH. Viitattu 5.12.2014.
  121. a b Lämäri. Kalevan Pallon 60 v juhlajulkaisu 17.8. 1979 (lehti, 32 s)
  122. SPL:n vuosikertomukset 1973 (s. 140) ja 1974 (s. 6, s. 144)
  123. PuPan rekisteröintejä PRH. Viitattu 6.12.2014.
  124. Uutis-Kukko nro 14/9.4.1987
  125. KP-48:n rekisteröinti PRH. Viitattu 5.12.2014.
  126. a b Hyvärinen s. 36-38
  127. Lahtinen, Esko S.; Malmberg, Kirsti; Meri, Heikki; Suomalainen, Ilkka: Jalkapallokirja 1979, s. 107. Suomen Palloliitto, 1979.
  128. KuKin rekisteröinti PRH. Viitattu 5.12.2014.
  129. a b KuKi:n historia Viitattu 21.7.2014.
  130. EKIn rekisteröinti PRH. Viitattu 5.12.2014.
  131. E-KI:n historia Viitattu 19.7.2014.
  132. RiU:n rekisteröiminen PRH. Viitattu 4.12.2014.
  133. FC Tarzanin rekisteröinti PRH. Viitattu 6.12.2014.
  134. Seurasivun etusivu fc tarzan. Viitattu 19.7.2014.
  135. Uutis-Kukko 15/25.4.1985
  136. Viikko Savo 34/17.8.2005, FC Tarzanin 30 vuotisjuhlaliite
  137. PäiPa rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  138. Jalkapallokirjat 1973 ja 1974
  139. Club BCS:nrekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  140. a b Viikko-Savo nro 17/27.4.1988
  141. KuPK:n rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  142. Uutis-Kukko nro 22/16.6.1983
  143. a b Kings 2009 Viitattu 14.7.2014.
  144. Kings SC:n rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  145. Kupsilainen 6/1987 (syyskuu). KuPS:n ja KuPS-Volleyn tiedotuslehti.
  146. Kings Kuopion rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  147. JeSP PK:n rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  148. Uutis-Kukko nro 15/24.4.1986
  149. VeVe yhd. rekisteriin PRH. Viitattu 3.12.2014.
  150. a b c SPL:n Itä-Suomen piirin toimisto, arkisto 21.11.2014. Kuopio.
  151. Royal FC:n rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  152. Zulimanien rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  153. a b Zulimanit historia 1991-2002 Zulimanit. Viitattu 12.8.2014.
  154. Lahtinen, Esko S; Malmberg, Kirsti; Soininen, Heidi: Jalkapallokirja 1992, s. 43. Suomen Palloliitto, 1992. ISSN 0787-7188.
  155. FC Kuopion rekisteröinti PRH. Viitattu 7.12.2014.
  156. FC Eaglesin rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  157. AC Dynamon rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  158. Seuran esittely Viitattu 21.7.2014.
  159. MPR:n rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  160. Atlaksen rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  161. Seurasivun etusivu Viitattu 19.7.2014.
  162. AC BARCAn rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  163. BARCAN luopuminen sarjasta SPL Itä-Suomi (31.3.-14). Viitattu 19.7.2014.
  164. KuFun rekisteröinti 1997 PRH. Viitattu 6.12.2014.
  165. KuFu:n seurahistoria SC KuFu. Viitattu 6.12.2014.
  166. Soininen, Heidi; Malmberg, Pia; Myllyoja, Pami; Rautio, Kirsi: Jalkapallokirja 2001, s. 523. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2001. ISSN 0787-7188.
  167. Koparit rekisteriin Viitattu 21.7.2014.
  168. Savon Sanomat 5.1.2002
  169. Savon Sanomat 18.1.2002
  170. FC Areena yhd. rekisterissä PRH. Viitattu 3.12.2014.
  171. Savon Sanomat 7.10.2006 s. 19
  172. Savon Sanomat 27.10.2003
  173. KuPS Akatemia rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  174. Savon Sanomat 11.10.2006, s. 25
  175. KuPS Talentit rekisteröinti PRH. Viitattu 4.7.2016.
  176. Jalkapallokirjat 2005 - 08
  177. Savon Sanomat 12.7.2005 s. 16
  178. SawU:n rekisteröinti PRH. Viitattu 4.12.2014.
  179. FCUK:n rekisteröinti PRH. Viitattu 3.12.2014.
  180. KJK rekisteröinti PRH. Viitattu 3.12.2014.
  181. Seuran esittely KJK. Viitattu 19.7.2014.
  182. AS KaWe:n rekisteröinti PRH. Viitattu 3.12.2014.
  183. ZSKA:n rekisteröinti PRH. Viitattu 3.12.2014.
  184. ZSKA esittely zska. Viitattu 20.7.2014.
  185. Kar-Te:n taustatiedot Viitattu 21.7.2014.
  186. KarTe:n rekisteröinti PRH. Viitattu 20.9.2015.
  187. KarTe eroaa SPL:sta Itä-Suomen piiri (4.5.-15). Viitattu 20.9.2015.
  188. Koponen, Pauli: Real Madrid vastaan Nilsiän Pallo-Haukat, NP-H:n kuusi vuosikymentä, s. 13. NP-H, 2014. ISBN 978-952-93-4518-2.
  189. Jalkapallokirjat 1974-2000
  190. Tuovinen s. 211
  191. Tuovinen s. 298
  192. Tuovinen s. 296
  193. Tuovinen s. 212
  194. a b Piipponen, Esko; Helikari, Torsti: Jalkapallokirja 1974, s. 155. Turku: Suomen Palloliitto, 1974.
  195. Lahtinen, Esko S.; Lahti, Markku; Meri, Heikki; Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1976, s. 128. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1976.
  196. Lahtinen, Esko S. ; Malmberg, Kirsti; Sainio, Iris: Jalkapallokirja 1987, s. 215. Suomen Palloliitto, 1987. ISBN 951-9392-17-3.
  197. Lahtinen, Esko S.; Malmberg, Kirsti; Sainio, Iris: Jalkapallokirja 1988, s. 220. Suomen Palloliitto, 1988. ISBN 951-9392-23-8.
  198. Soininen, Heidi; Tamminen, Juha: Jalkapallokirja 2003, s. 537. Helsinki: Suomen Palloliitto, 2002. ISSN 0787-7188.
  199. Savon Sanomat 18.10. 2011
  200. seuran esittely Pallokissat. Viitattu 15.7.2014.
  201. Savon Sanomat 20.12. 2011
  202. SPL:n toimintakertomukset 1936 - 1965
  203. Jalkapallokirjat 1967 – 2014. Julkaisija Suomen Palloliitto
  204. Karjalainen, sarjataulukot s. 166-183
  205. Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7.
  206. Lahtinen, Esko S.; Lahti, Markku; Meri, Heikki; Piipponen, Esko: Jalkapallokirja 1977, s. 142. Vaasa: Suomen Palloliitto, 1977.
  207. Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2006 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  208. Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2007 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  209. Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2008 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  210. Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2009 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  211. Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2010 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  212. Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2011 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  213. Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2012 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  214. Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2013 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 2.7.2014.
  215. Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2014 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 29.10.2014.
  216. Itä-Suomen piirin sarjat ja seurat v. 2015 SPL Itä-Suomen piiri. Viitattu 28.9.2015.
  217. Helsingin Sanomat 24.10.2016 s. A31
  218. a b Savon Sanomat 2.10.2016 s. A20
  219. Savon Sanomat 18.9.2016 s. A19
  220. Savon Sanomat 12.9.2016 s. A18