Ero sivun ”Red Scare” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 2 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
Lisätty osio "Punapelko Suomessa (1947–1957)" ja kirjoitettu lyhyesti Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiöstä
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Rivi 5: Rivi 5:
Yleisimmin termiä ''red scare'' käytetään kahdesta ajanjaksosta [[Yhdysvaltain historia]]ssa. Ensimmäinen ''red scare'' vuosina 1917–1920 liittyi uhkaan, jonka koettiin tulevan amerikkalaisesta [[Työväenliike|työväenliikkeestä]],[[Anarkismi|anarkistien]] [[Vallankumous|vallankumouksesta]] ja poliittisesta [[radikalismi]]sta.<ref name="Storrs"/><ref name="Ohio"/>
Yleisimmin termiä ''red scare'' käytetään kahdesta ajanjaksosta [[Yhdysvaltain historia]]ssa. Ensimmäinen ''red scare'' vuosina 1917–1920 liittyi uhkaan, jonka koettiin tulevan amerikkalaisesta [[Työväenliike|työväenliikkeestä]],[[Anarkismi|anarkistien]] [[Vallankumous|vallankumouksesta]] ja poliittisesta [[radikalismi]]sta.<ref name="Storrs"/><ref name="Ohio"/>


Toinen ''red scare'' koettiin Yhdysvalloissa vuosina 1947–1957, jolloin kotimaisten tai ulkomaisten kommunistien pelättiin soluttautuvan yhteiskuntaan ja liittovaltion hallintoon. Kausi tunnetaan senaattori [[Joseph McCarthy]]n mukaan ”mccarthyismina”.<ref name="Storrs"/><ref name="Ohio"/>
Toinen ''red scare'' koettiin [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vuosina 1947–1957, jolloin kotimaisten tai ulkomaisten kommunistien pelättiin soluttautuvan yhteiskuntaan ja liittovaltion hallintoon. Kausi tunnetaan senaattori [[Joseph McCarthy]]n mukaan ”mccarthyismina”.<ref name="Storrs"/><ref name="Ohio"/>

== Punapelko Suomessa (1947–1957) ==
Punapelon vaikutukset tunnettiin laajasti 1950–60-lukujen [[Suomi|Suomessa]]. Esimerkkinä punapelon vaikutuksista ovat säätiöt, kuten [[Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki]], jotka pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan [[vasemmisto|vasemmistolaisten]] pääsyyn yhteiskunnallisiin vaikutusasemiin, mm. ennakkoseulomalla opettajiksi pyrkiviä nuoria. <ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009815959.html|nimike=Salainen säätiö yritti estää vasemmistolaisten pääsyn opettaja­korkeakouluihin|tekijä=Helsingin Sanomat, Veli-Pekka Leppänen|Ajankohta=30.08.2023|Viitattu=14.09.2023}}</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 14. syyskuuta 2023 kello 18.50

Pilapiirroksessa vuodelta 1919 ”eurooppalainen anarkisti” yrittää tuhota Vapaudenpatsaan.

Red Scare[1] (suomeksi punapelko[2][3][4][5][6][7][8] tai punakammo[9][10]) on yhdysvaltalainen englanninkielinen termi, joka tarkoittaa kommunismin tai radikaalin vasemmistolaisuuden leviämiseen kohdistuvaa pelkoa yhteiskunnassa.[11][12]

Yleisimmin termiä red scare käytetään kahdesta ajanjaksosta Yhdysvaltain historiassa. Ensimmäinen red scare vuosina 1917–1920 liittyi uhkaan, jonka koettiin tulevan amerikkalaisesta työväenliikkeestä,anarkistien vallankumouksesta ja poliittisesta radikalismista.[11][12]

Toinen red scare koettiin Yhdysvalloissa vuosina 1947–1957, jolloin kotimaisten tai ulkomaisten kommunistien pelättiin soluttautuvan yhteiskuntaan ja liittovaltion hallintoon. Kausi tunnetaan senaattori Joseph McCarthyn mukaan ”mccarthyismina”.[11][12]

Punapelko Suomessa (1947–1957)

Punapelon vaikutukset tunnettiin laajasti 1950–60-lukujen Suomessa. Esimerkkinä punapelon vaikutuksista ovat säätiöt, kuten Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki, jotka pyrkivät aktiivisesti vaikuttamaan vasemmistolaisten pääsyyn yhteiskunnallisiin vaikutusasemiin, mm. ennakkoseulomalla opettajiksi pyrkiviä nuoria. [13]

Katso myös

Senaattori Joseph McCarthy vuonna 1954.

Lähteet

  1. ”Red Scare”. Vuolteenaho, Jani: Vallan haastamisen neljä vuosisataa New Yorkissa (PDF) (s. 124) Alue ja ympäristö. 2/2019. Viitattu 14.6.2022.
  2. ”punapelko”. WordNet: punapelko 2.1.2016. CSC. Arkistoitu 15.4.2022. Viitattu 24.6.2017.
  3. ”punapelko”. Ojanperä, Lauri: Populisti, konservativi vai ääripoliitikko? Joseph McCarthy amerikkalaisten kirjoittajien silmin 1952–2000 (PDF) (pro gradu -työ) 2006. Tampereen yliopisto. Viitattu 24.6.2017. [vanhentunut linkki]
  4. ”punapelko”. Heiskanen, Heikki: Pelätty S-sana teki paluun – Miksi sosialismi on kirosana Yhdysvalloissa? Yle uutiset. 14.6.2022. Viitattu 25.4.2022.
  5. ”punapelko”. Kuitunen, Jaakko: Kuningas New Yorkissa Filmgoer. 25.12.2011. Viitattu 14.6.2022.
  6. ”punapelko”. Tiittula, Markus: MAGA-Jeesus. Sokea usko, falskit profeetat ja kristillisen nationalismin nousu Yhdysvalloissa, s. 153. Helsinki: Books on Demand, 2020. ISBN 978-952-80-9089-2.
  7. ”punainen pelko”. Puranen, Matti: Liberaalin maailman ääni ja punainen uhka: kommunismi New York Timesissa kylmän sodan aikana, 1939–1985 (PDF) (pro gradu -työ) 2014. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 24.6.2017.
  8. ”punainen pelko”. Kekomäki, Juha: Kylmä sota saapuu Karibialle. Miksi Yhdysvallat syrjäytti Jacobo Arbenzin? (PDF) (pro gradu -työ) 2014. Tampereen yliopisto. Viitattu 24.6.2017. [vanhentunut linkki]
  9. ”punakammo”. Huhta, Aleksi: Erimielisyyttä ja sopeutumista Amerikassa, suomalaisittain Agricolan kirja-arvostelut. 22.8.2014. Viitattu 24.6.2017.
  10. ”punainen kammo”. Toivanen, Tero Tapio: Länsimaalaisten kirjoittajien kokemuskertomukset kuvan muodostajina Neuvosto-Venäjän ensimmäisinä vuosina 1917–1921 (MS Word) (pro gradu -työ) 22.8.2014. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 24.6.2017.
  11. a b c Storrs, Landon R. Y.: McCarthyism and the Second Red Scare Oxford Research Encyclopedias: American History. heinäkuu 2015. Viitattu 29.6.2017. (englanniksi)
  12. a b c Second Red Scare Ohio History Central. Viitattu 29.6.2017. (englanniksi)
  13. Helsingin Sanomat, Veli-Pekka Leppänen: Salainen säätiö yritti estää vasemmistolaisten pääsyn opettaja­korkeakouluihin hs.fi. 30.08.2023. Viitattu 14.09.2023.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Red Scare  –  21.6.2017 versio
Tämä politiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.