Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki (SYT) on suomalainen elinkeinoelämän perustama ja rahoittama säätiö, joka tuki salaista kommunismin vastaista työtä kylmän sodan aikana.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SYT:n perustivat antikommunistiset asevelihenkiset porvarispiirit 8. toukokuuta 1952. Sitä perustamassa olivat vuorineuvos Ralph Erik Serlachius, varatuomari Tapani Virkkunen, varatuomari Ukko Kivi-Koskinen ja Suomen pankin osastopäällikkö Keijo Alho.[1] Säätiö perustettiin L. A. Puntilan suosituksesta, ja sen valtuuskuntaan kuuluivat Matti Virkkunen ja A. I. Virtanen.[2]

Vuonna 1950 epäilyt kommunistien salahankkeista, kuten soluttautumis- ja vakoiluaikeista elivät voimakkaina poliittisten päättäjien mielissä ja vaikuttivat heidän toimiinsa.[3] Kylmän sodan syttyminen oli heikentänyt kommunismin kannatusta Länsi-Euroopassa, mutta Suomessa se oli juurtunut syvälle.[4] SKDL:n kannatusta vuoden 1951 eduskuntavaaleissa pidettiin todisteena tästä.[5] SYT:n toiminnanjohtajana oli vuoteen 1974 Osmo Kupiainen.[6]

SYT:n tärkein toimintamuoto oli suomalaisten kommunistien toimia koskevien raporttien ja kommunistien nimiä sisältäneiden mustien listojen laatiminen työnantajille ja luotetuille yhteiskunnallisille vaikuttajille. Lisäksi se tuki SKDL:ää vastaan suunnattuja äänestysaktiivisuuskampanjoita vaalien yhteydessä. Säätiö teki myös tietojenhankinnassa molemminpuolista yhteistyötä Suojelupoliisin ja armeijan tiedustelun kanssa. SYT:n on sanottu olleen tietojen hankkimisessa tiedottajien avulla jopa tehokkaampi kuin suojelupoliisi itse.[5] Sen toimistokin oli Helsingin Ratakadulla vastapäätä suojelupoliisin päämajaa. Säätiö oli 1970-luvulle saakka myös yksityistä tiedustelua harjoittaneen Puskalan toimiston tärkein rahoittaja ja pääasiallinen linkki sen ja suojelupoliisin välillä.[7] Suojelupoliisi luovutti SYT:lle tietoja kansalaisista ja oli kiinnostunut yhteistyöstä vielä 1980-luvun lopullakin. Säätiön epäiltiin saaneen taloudellista tukea läntisiltä tiedustelupalveluilta, mutta tästä tutkijat eivät ole löytäneet todisteita. Rahoitus tuli lähinnä kotimaisilta talouselämän vaikuttajilta.[5] Säätiön hallitukseen kuulu heidän lisäkseen myös porvaripuolueiden johtajia.[6]

SYT teetti 1950- ja 1960-luvuilla yhteiskuntatieteellistä tutkimusta kommunismin kannatuksen perustasta ja pyrki soveltamaan tuloksena saatua tietoa käytäntöön tämän kannatuksen alentamiseksi. Yrittäessään hajottaa kommunistien rivejä säätiö tuki taloudellisesti myös Jarno Pennasen 1960-luvulla julkaisemaa Tilanne-lehteä.[6]

Suurista taloudellisista uhrauksista huolimatta SYT:n kampanjat eivät sanottavasti onnistuneet ainakaan SKDL:n kannatuksen alentamisessa. Toiminta alkoi hiljentyä 1970-luvun lopulla ja päättyi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.[6] Säätiö on kuitenkin olemassa edelleen.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesikansa, Jarkko: Salainen sisällissota. Työnantajien ja porvarien taistelu kommunismia vastaan kylmän sodan Suomessa. Otava, 2004. ISBN 951-1-19679-0. Tiedote väitöksestä (viitattu 13.1.2009).
  • Jalovaara, Ville: ”Kylmä sisällissota : Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki -säätiön historia”, Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 95. Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2005. Elektra-aineisto, rajattu käyttöoikeus (PDF) (viitattu 13.1.2009).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vesikansa 2004, s.8 ja s.12
  2. Herlin, Ilkka: Kivijalasta harjahirteen. Kustaa Vilkunan yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta, s. 258. Helsinki: Otava, 1993. ISBN 951-1-10141-2.
  3. Vesikansa 2004, s. 8 ja s.14
  4. Vesikansa 2004, s.8 ja s.16
  5. a b c Jalovaara, s. 262–263.
  6. a b c d Hirvasnoro, Kai: Työnantajien miljoonilla SKDL:oa vastaan. Kansan Uutiset, Viikkolehti, 2004. Helsinki: Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.8.2018.
  7. Vesikansa, Jarkko: Vakoiluverkoston lonkerot paljastuvat. Suomen Kuvalehti, 2004, nro 44. Helsinki: Artikkelin verkkoversio Viitattu 13.1.2009.
  8. Suomalaisen Yhteiskunnan Tuki säätiörekisterissä Viitattu 7.12.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]