Ero sivun ”Alkoholijuomien käyttö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
→Alkoholin käyttö nykyään: koulutuksen mukaisia kulutuseroja Suomessa |
→Alkoholin käyttö nykyään: jäsentelyä |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Alkoholia kulutetaan eniten teollisuusmaissa. OECD-maissa kulutetaan kaksi kertaa enemmän alkoholia kuin muissa maissa keskimäärin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oecd.org/health/tackling-harmful-alcohol-use-9789264181069-en.htm|nimeke=Tackling Harmful Alcohol Use: Economics and Public Health Policy {{!}} en {{!}} OECD|julkaisu=www.oecd.org|viitattu=2023-03-11}}</ref>. Joka kolmas OECD-maan asukas jo itsensä kovaan humalaan vähintään kerran kuussa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oecd.org/health/preventing-harmful-alcohol-use-6e4b4ffb-en.htm|nimeke=Preventing Harmful Alcohol Use {{!}} en {{!}} OECD|julkaisu=www.oecd.org|viitattu=2023-03-11}}</ref>. |
Alkoholia kulutetaan eniten teollisuusmaissa. OECD-maissa kulutetaan kaksi kertaa enemmän alkoholia kuin muissa maissa keskimäärin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oecd.org/health/tackling-harmful-alcohol-use-9789264181069-en.htm|nimeke=Tackling Harmful Alcohol Use: Economics and Public Health Policy {{!}} en {{!}} OECD|julkaisu=www.oecd.org|viitattu=2023-03-11}}</ref>. Joka kolmas OECD-maan asukas jo itsensä kovaan humalaan vähintään kerran kuussa<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.oecd.org/health/preventing-harmful-alcohol-use-6e4b4ffb-en.htm|nimeke=Preventing Harmful Alcohol Use {{!}} en {{!}} OECD|julkaisu=www.oecd.org|viitattu=2023-03-11}}</ref>. |
||
Etelä-Euroopassa juodaan useammin kuin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta kerralla juotu määrä on yleensä pienempi<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009039059.html|nimeke=Alkoholi {{!}} Moni haluaa nyt viinit ruokakauppoihin, mutta sillä voi olla yllättäviä seurauksia – HS tapasi maailman johtavan alkoholitutkijan, jolla on varoittava viesti|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-09|viitattu=2022-09-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. OECD-maiden täysi-ikäiset asukkaat juovat keskimäärin kymmenen litraa alkoholia vuodessa puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna. Kulutus jakautuu kuitenkin niin epätasaisesti, että 20 prosenttia kansasta juo suurimman osan kaikesta kulutetusta alkoholista.<ref name="Yle" /> Etelä-Euroopassa juodaan useammin kuin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta kerralla juotu määrä on yleensä pienmpi<ref name=":0" />. |
Etelä-Euroopassa juodaan useammin kuin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta kerralla juotu määrä on yleensä pienempi<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009039059.html|nimeke=Alkoholi {{!}} Moni haluaa nyt viinit ruokakauppoihin, mutta sillä voi olla yllättäviä seurauksia – HS tapasi maailman johtavan alkoholitutkijan, jolla on varoittava viesti|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-09-09|viitattu=2022-09-12|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. OECD-maiden täysi-ikäiset asukkaat juovat keskimäärin kymmenen litraa alkoholia vuodessa puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna. Kulutus jakautuu kuitenkin niin epätasaisesti, että 20 prosenttia kansasta juo suurimman osan kaikesta kulutetusta alkoholista.<ref name="Yle">{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-7997128|Nimeke=Tutkimus: Rikkaat ja koulutetut juovat eniten|Tekijä=Anniina Wallius|Julkaisu=Yle Uutiset|Ajankohta=6.5.2015|Viitattu=17.2.2020}}</ref> Etelä-Euroopassa juodaan useammin kuin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta kerralla juotu määrä on yleensä pienmpi<ref name=":0" />. |
||
Suomalaiset juovat keskimäärin henkeä kohden saman verran kuin OECD-maissa, mutta kymmenen prosenttia juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Riskikäyttäjiin kuuluu 13 prosenttia kansasta. Tyypillinen suomalainen nainen juo yhden ravintola-annoksen viikossa, mies taas kokonaiset neljä annosta. Terveys vaarantuu vasta silloin, kun nainen juo vähintään 7 annosta viikossa ja mies vähintään 14 annosta. Yli puolet 30-65-vuotiaista miehistä nauttii alkoholia vähintään kerran viikossa, naisista alle kolmannes.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.apu.fi/artikkelit/kansa-maistelee-kulutus-laskee-kostein-kymmenys-juo-puolet-kaikesta-alkoholista-nain-juot-kuin-keskiverto-suomalainen | Nimeke = Kostein kymmenys ryystää puolet alkoholista – Näin juot nätisti kuin keskiverto suomalainen | Heikkinen, Sammeli | Julkaisu = Apu.fi | Ajankohta = 23.10.2020 | Viitattu = 9.12.2020}}</ref> |
Suomalaiset juovat keskimäärin henkeä kohden saman verran kuin OECD-maissa, mutta kymmenen prosenttia juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Riskikäyttäjiin kuuluu 13 prosenttia kansasta. Tyypillinen suomalainen nainen juo yhden ravintola-annoksen viikossa, mies taas kokonaiset neljä annosta. Terveys vaarantuu vasta silloin, kun nainen juo vähintään 7 annosta viikossa ja mies vähintään 14 annosta. Yli puolet 30-65-vuotiaista miehistä nauttii alkoholia vähintään kerran viikossa, naisista alle kolmannes.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.apu.fi/artikkelit/kansa-maistelee-kulutus-laskee-kostein-kymmenys-juo-puolet-kaikesta-alkoholista-nain-juot-kuin-keskiverto-suomalainen | Nimeke = Kostein kymmenys ryystää puolet alkoholista – Näin juot nätisti kuin keskiverto suomalainen | Heikkinen, Sammeli | Julkaisu = Apu.fi | Ajankohta = 23.10.2020 | Viitattu = 9.12.2020}}</ref> |
||
| Rivi 78: | Rivi 78: | ||
Suomalaisten alkoholinkulutus oli 1960-luvun lopulle asti lähes kokonaan miesten varassa, minkä jälkeen yhä suurempi osa naisista on alkanut käyttää alkoholia. Vuonna 1968 noin 40 prosenttia suomalaisista 15–69-vuotiaista naisista oli raittiita, kun taas nykyään jo noin 90 prosenttia naisista on juonut alkoholia viimeisten 12 kuukauden aikana. Vuonna 1968 naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli hieman yli kymmenen prosenttia, kun taas nykyään naiset juovat noin neljänneksen kaikesta alkoholista.<ref name=päihdelinkkisuomi>{{Verkkoviite | Osoite = https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/alkoholi/alkoholinkaytto-suomessa | Nimeke = Alkoholinkäyttö Suomessa | Tekijä = Nahkuri, Janne | Ajankohta = 21.1.2021 | Julkaisu = Päihdelinkki | Viitattu = 28.1.2019}}</ref> |
Suomalaisten alkoholinkulutus oli 1960-luvun lopulle asti lähes kokonaan miesten varassa, minkä jälkeen yhä suurempi osa naisista on alkanut käyttää alkoholia. Vuonna 1968 noin 40 prosenttia suomalaisista 15–69-vuotiaista naisista oli raittiita, kun taas nykyään jo noin 90 prosenttia naisista on juonut alkoholia viimeisten 12 kuukauden aikana. Vuonna 1968 naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli hieman yli kymmenen prosenttia, kun taas nykyään naiset juovat noin neljänneksen kaikesta alkoholista.<ref name=päihdelinkkisuomi>{{Verkkoviite | Osoite = https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/alkoholi/alkoholinkaytto-suomessa | Nimeke = Alkoholinkäyttö Suomessa | Tekijä = Nahkuri, Janne | Ajankohta = 21.1.2021 | Julkaisu = Päihdelinkki | Viitattu = 28.1.2019}}</ref> |
||
=== |
=== Nykytilanne === |
||
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2021 keskimäärin 9,0 litraa puhdasta alkoholia vuodessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien-kulutus|nimeke=Alkoholijuomien kulutus - THL|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2022-09-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomalaisten alkoholinkulutus jakautuu kuitenkin erittäin epätasaisesti. Väestön eniten juova kymmenesosa kuluttaa noin puolet kaikesta suomalaisten kuluttamasta alkoholista. Noin joka viides alkoholia käyttävä mies ja joka kymmenes nainen juo viikossa riskirajan verran tai sitä enemmän.<ref name=päihdelinkkisuomi/> |
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2021 keskimäärin 9,0 litraa puhdasta alkoholia vuodessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/paihteet-ja-riippuvuudet/alkoholi/alkoholijuomien-kulutus|nimeke=Alkoholijuomien kulutus - THL|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2022-09-22|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomalaisten alkoholinkulutus jakautuu kuitenkin erittäin epätasaisesti. Väestön eniten juova kymmenesosa kuluttaa noin puolet kaikesta suomalaisten kuluttamasta alkoholista. Noin joka viides alkoholia käyttävä mies ja joka kymmenes nainen juo viikossa riskirajan verran tai sitä enemmän.<ref name=päihdelinkkisuomi/> |
||
| ⚫ | Vuonna 2012 toteutetussa Finriski-tutkimuksessa havaittiin, että koulutuksen lisäävän alkoholinkulutusta. Ylimpään koulutusluokkaan kuuluvat miehet kuluttivat 30 prosenttia enemmän alkoholia kuin alimpaan koulutusluokkaan kuuluvat. Naisilla vastaava ero oli alle kymmenen prosenttia.<ref name=":1">Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja |
||
| ⚫ | Suurituloiset miehet kuluttavat keskimääräistä enemmän alkoholia ja suurituloiset naiset harrastavat keskimääräistä enemmän humalahakuista juomista. Pienituloiset naiset |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Vuonna 2012 toteutetussa Finriski-tutkimuksessa havaittiin, että |
||
| ⚫ | |||
Alkoholiongelma pahentui 2010-luvulla ikääntyneiden ja eläkeläisten keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150114062328/http://www.hs.fi/kaupunki/a1421156027999 | Arkistoitu = 14.1.2015 | Nimeke = Alkoholi vie eläkeikäisiä hautaan. | Tekijä = Punkka, Päivi | Ajankohta = 14.1.2015 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 28.1.2022}}</ref> |
Alkoholiongelma pahentui 2010-luvulla ikääntyneiden ja eläkeläisten keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150114062328/http://www.hs.fi/kaupunki/a1421156027999 | Arkistoitu = 14.1.2015 | Nimeke = Alkoholi vie eläkeikäisiä hautaan. | Tekijä = Punkka, Päivi | Ajankohta = 14.1.2015 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 28.1.2022}}</ref> |
||
Versio 12. maaliskuuta 2023 kello 19.44
Alkoholijuomien käyttö on maailmanlaajuisesti yleistä, ja sitä tavataan kaikenlaisissa kulttuureissa teollisuusyhteiskunnista metsästäjä-keräilijöihin. Oluen, viinin ja viinojen valmistus on keksitty jo varhain eri kulttuureissa. Alkoholijuomat ja niihin liittyvät perinteet ovat usein eri kansakuntien kulttuureiden tärkeitä osia ja kuuluvat erityisenä osana juhliin ja tapahtumiin.
Koska alkoholijuomat sisältävät etanolia, niiden jatkuva, runsas käyttö voi aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja.
Ylimpään koulutusluokkaan kuuluvat miehet kuluttavat Suomessa enemmän alkoholia kuin alimpaan koulutusluokkaan kuuluvat[1].
Käyttötavat
Alkoholijuomia nautitaan esimerkiksi juhlissa, cocktailtilaisuuksissa ja vapaa-ajalla seurustelu- ja ruokajuomana. Ruoanvalmistuksessa alkoholijuomia käytetään ruoan ainesosana sekä esimerkiksi liekitettäessä. Makuelämyksen ja laadunarvioinnin vuoksi alkoholia maistellaan esimerkiksi viininmaistelutilaisuuksissa. Alkoholia voidaan juoda myös pelkästään päihtymistarkoituksessa.
Kulutus
Alkoholia kulutetaan eniten teollisuusmaissa. OECD-maissa kulutetaan kaksi kertaa enemmän alkoholia kuin muissa maissa keskimäärin[2]. Joka kolmas OECD-maan asukas jo itsensä kovaan humalaan vähintään kerran kuussa[3].
Etelä-Euroopassa juodaan useammin kuin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta kerralla juotu määrä on yleensä pienempi[4]. OECD-maiden täysi-ikäiset asukkaat juovat keskimäärin kymmenen litraa alkoholia vuodessa puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna. Kulutus jakautuu kuitenkin niin epätasaisesti, että 20 prosenttia kansasta juo suurimman osan kaikesta kulutetusta alkoholista.[5] Etelä-Euroopassa juodaan useammin kuin Pohjois- ja Itä-Euroopassa, mutta kerralla juotu määrä on yleensä pienmpi[4].
Suomalaiset juovat keskimäärin henkeä kohden saman verran kuin OECD-maissa, mutta kymmenen prosenttia juo puolet kaikesta kulutetusta alkoholista. Riskikäyttäjiin kuuluu 13 prosenttia kansasta. Tyypillinen suomalainen nainen juo yhden ravintola-annoksen viikossa, mies taas kokonaiset neljä annosta. Terveys vaarantuu vasta silloin, kun nainen juo vähintään 7 annosta viikossa ja mies vähintään 14 annosta. Yli puolet 30-65-vuotiaista miehistä nauttii alkoholia vähintään kerran viikossa, naisista alle kolmannes.[6]
Suurituloiset miehet juovat kaikissa maissa keskimääräistä enemmän ja suurituloiset naiset harrastavat Suomessa muita naisia enemmän humalahakuista juomista. Myös korkeasti koulutetut juovat enemmän kuin vähemmän koulutetut. Pienituloiset naiset käyttävät vähiten alkoholia. Suurituloiset naiset juovat muita naisia humalahakuisemmin myös Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa.[5]
Yksin asuminen lisää miesten keskimääräistä alkoholinkulutusta, mutta vähentää sitä naisilla. Pohjois-Euroopassa ja Yhdysvalloissa juodaan eniten olutta, Etelä-Euroopassa viiniä ja Venäjällä vodkaa.[5]
Vaikutukset
- Pääartikkeli: Alkoholinkäytön terveysvaikutukset
Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamauttavasti aiheuttaen humalan. Uusien tutkimusten mukaan alkoholi ei tuhoa aivosoluja kuten yleisesti luullaan, vaan lamauttaa niiden toiminnan.[7][8]
Muihin alkoholeihin verrattuna etanoli on vain lievästi myrkyllinen. Pienin tunnettu tappava annos on ollut 1 400 mg/kg. Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Tyypillisiä alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet ja tajuttomuus. Raju kertakäyttö voi johtaa aivojen vahingoittumiseen tai aiheuttaa haimatulehduksen tai ohimeneviä dementiaoireita. Alkoholimyrkytys aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 400 kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä joidenkin lääkkeiden kanssa saattaa aiheuttaa hengenvaaran.[9] Professori Jouko Lönnqvistin mukaan keskivertoihmiselle noin 3–3,5 promillen humalatila alkaa olla jo hengenvaarallinen.[10]
Etanolin liiallinen kertakäyttö aiheuttaa viiveellä tulevan erillisen myrkytyksen eli krapulan. Syitä tähän ovat muun muassa asetaldehydi, matala verensokeri, vedenhukka ja juomien epäpuhtautena esiintyvät muut alkoholit.
Alkoholin jatkuva, runsas käyttö aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja.[11] Myös suurten annosten satunnainen juominen kerralla on haitallista. Suuria annoksia kerralla juovilla on suurentunut riski kuolla sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen sekä normaalia enemmän masennusoireita. Suuri kerta-annos on miehellä kuusi ravintola-annosta ja naisella neljä.[12] Maailmassa alkoholi on keskimäärin syy kuuteen prosenttiin kaikista kuolemista.
Suuri alkoholinkulutus ja siitä seuraavat lääketieteelliset ja sosiaaliset ongelmat aiheuttavat voimakasta rasitusta terveydenhuollolle.[13] Alkoholihaitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Juomaputkien ja alkoholisairauksien aiheuttamat työstä poissaolot johtavat pitkittyessään ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Näin menetetään arvokasta osaamista ja kokemusta työelämän kaikilla tasoilla.[14]
Raittius
- Pääartikkeli: Raittius
Pidättäytymistä alkoholin käytöstä kutsutaan raittiudeksi.[15] Yleisemmin raittiudella tarkoitetaan myös muiden päihteiden eli huumeiden ja tupakan käyttämisestä kieltäytymistä.
Raittiudessa voidaan määritelmästä riippuen erottaa erilaisia asteita. Absolutismi eli ehdoton raittius tarkoittaa täydellistä kieltäytymistä alkoholista. Toisaalta on myös raittiina itseään pitäviä ihmisiä, jotka nauttivat alkoholia vain niukasti tulematta siitä humalatilaan.
Lainsäädäntö
2.svg)
Koska alkoholi on kehittyvässä iässä olevalle lapselle tai nuorelle selvästi haitallisempaa kuin aikuiselle, on useimmissa maissa säädetty laissa ikäraja alkoholijuomien ostamiselle. Ikärajoissa on vaihtelua maittain: esimerkiksi Yhdysvalloissa vasta 21-vuotias saa ostaa alkoholijuomia.[16] Kieltolaki eli kokonaan alkoholin kieltävä laki on ollut aiemmin muun muassa Suomessa ja Yhdysvalloissa ja on edelleen monissa muslimienemmistöisissä maissa ja tietyissä osin Intiaa.[17]
Maailman terveysjärjestö nosti vuonna 2009 etanolin hapetustuotteen asetaldehydin korkeimpaan luokkaan syöpävaarallisten aineiden listalla. Samassa luokassa ovat tupakka ja asbesti. Euroopan unionin lainsäädännön mukaan terveydelle vaarallisia elintarvikkeita ei saa myydä tai markkinoida. EU:n kansalainen voisi periaatteessa nostaa kanteen ja vaatia alkoholinvalmistajilta korvausta laittoman tuotteen myynnistä.[18]
Lainsäädäntö Suomessa
- Katso myös: Alkoholirikos, Suomen alkoholipolitiikka
Alkoholin myyntiä ja käyttöä rajoitetaan lukuisin säädöksin. Alkoholin vähittäis- ja ravintolamyynti on luvanvaraista. Vuonna 1932 perustetulla Alkolla on Suomessa monopoli yli 5,5-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiin, poikkeuksena ovat tilaviinit sekä pienpanimoiden oluet. Ennen vuotta 2018 vastaava raja oli 4,7 prosenttia, ja lisäksi miedompiakin tislattua alkoholia sisältäviä alkoholijuomia sai myydä vain Alkossa sekä pienpanimo-oluita ei saanut myydä suoramyyntinä. Alkoholimonopoleja on myös eräissä muissa maissa, kuten Ruotsissa (Systembolaget), Norjassa (Vinmonopolet) ja Islannissa (Vínbúð).
Suomessa mietojen alkoholijuomien (enintään 22 tilavuusprosenttia) hankkimisen edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä. Väkeviä alkoholijuomia (yli 22 tilavuusprosenttia) myydään Alkossa vain 20 vuotta täyttäneille.[19]. Alkoholia ei saa myydä myöskään selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle. Laki kieltää alkoholijuomien hallussapidon alle 18-vuotiailta ja väkevän alkoholijuoman hallussapidon alle 20-vuotiailta. Alkoholijuomien välittäminen ja luovuttaminen alle 18-vuotiaille on rikos, samoin väkevien alkoholijuomien välittäminen ja luovuttaminen alle 20-vuotiaille.[20] Sen sijaan alkoholijuomien tarjoaminen alaikäiselle esimerkiksi kotioloissa on rangaistavaa silloin, kun tämä siitä juopuu, ja tarjoamista voidaan alaikäisen ikä, kypsyysaste ja muut olosuhteet huomioon ottaen kokonaisuudessaan pitää moitittavana.[21][22][23]
Alkoholijuomien anniskelu ravintolassa on luvanvaraista toimintaa. Anniskelussa juomia ei jaeta vahvuuden mukaan, vaan kaikkia juomia saa anniskella yhdellä anniskeluluvalla. Ennen vuoden 2018 alkoholilakia alkoholijuomien anniskelu jaettiin sallitun juoman väkevyyden mukaan A-, B- ja C-oikeuksiin. Anniskelussa kaikkien alkoholijuomien ikäraja on 18 vuotta.[24] Anniskelupaikka voi kuitenkin itse edellyttää korkeampaa ikää. Lupa alkoholin anniskeluun C-oikeuksin varustetussa ravintolassa edellyttää tarjoilijalta anniskelupassin omistamista. A- tai B-oikeuksin varustetussa ravintoloissa tarjoilijoilta edellytetään anniskelupassin lisäksi työkokemusta tai ravintola-alan koulutus.
Eräät asiantuntijat ovat vaatineet keskioluen palauttamista Alkoon. Yli 45 prosenttia Suomessa juodusta alkoholista on olutta ja siksi sen aiheuttamat terveyshaitat ovat suuret.[25] Työikäisten kuolemista ja henkirikoksista valtaosa johtuu alkoholin käytöstä. Alkoholismi lähtee usein liikkeelle päivittäisestä keskioluen käytöstä.[26] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Valtion taloudellinen tutkimuslaitos ovat vuonna 2011 arvioineet, että toimenpiteen seurauksena alkoholin kulutus Suomessa laskisi noin yhdeksän prosenttia ja alkoholin aiheuttamat kuolemat vähentyisivät noin 350:llä vuodessa.[25]
Lainsäädäntö maittain
- Pääartikkeli: Alkoholilainsäädäntö maittain
Alkoholin käyttö Suomessa
- Pääartikkeli: Suomalainen alkoholikulttuuri
Historiaa
Suomessa on ollut olut-, sima- ja paloviinaperinne. Olutta on käytetty pääasiallisena ruokajuomana, varsinkin siksi, että etanoli toimii säilöntäaineena. Pohjoiseurooppalaisen perinteen mukaan juhlissa juodaan perinteisesti paljon alkoholia kerralla. 1900-luvun alussa raittiusliike sai laajaa kannatusta, erityisesti työväenliikkeeltä ja uskonnollisilta liikkeiltä. Vuoden 1905 suurlakossa vaadittiin kieltolakia. Eduskunta hyväksyikin sen vuonna 1907, mutta keisari ei suostunut vahvistamaan lakia, ja sen vahvisti vasta Venäjän väliaikainen hallitus vuonna 1917. Kieltolaki tuli voimaan vuonna 1919 ja kumottiin vuonna 1932 kansanäänestyksellä. Kieltolain jälkeen yksinoikeus alkoholin tuontiin, vientiin, valmistukseen ja myyntiin päätettiin antaa valtion omistamalle Oy Alkoholiliike Ab:lle (nykyään Alko Oy), jolloin alkoholin valmistus ja kauppa saatiin valtion valvonnan piiriin. Alkoholin myynti Alkoista oli rajoitettua: 1970-luvulle asti kansalaisilla oli viinakortti, joka tarvittiin ostosten tekoon. Edelleen Alkolla on vähittäismyyntimonopoli, eikä väkeviä alkoholijuomia saa mainostaa. Valmistus- ja tuontimonopoli purettiin Euroopan unioniin liittymisen seurauksena. Alkosta erotettiin valmistus- ja tuontiyhtiö Altia, ja Alko keskittyi vähittäismyyntiin.
Aiemmin juopumus yleisellä tiellä, kadulla, julkisella paikalla, julkisessa toimituksessa tai yleisessä kokouksessa oli rangaistava teko, jolle rikoslain hyvien tapojen vastaisessa luvussa oli säädetty sakkorangaistus. Juopumuksen rangaistavuus poistettiin vuoden 1969 alusta lähtien muun alkoholilainsäädännön uudistuksen yhteydessä.[27] Sen jälkeenkin anniskelu juopumiseen asti on ollut kiellettyä. Pitkään alkoholijuomia sai myydä ravintoloissa vain ruoan kanssa, mikä saattoi käytännössä tarkoittaa voileipää. Nykyisin alkoholijuomaa saa anniskella vapaasti ilman annosrajoitusta.
Suomalaisten alkoholinkulutus oli 1960-luvun lopulle asti lähes kokonaan miesten varassa, minkä jälkeen yhä suurempi osa naisista on alkanut käyttää alkoholia. Vuonna 1968 noin 40 prosenttia suomalaisista 15–69-vuotiaista naisista oli raittiita, kun taas nykyään jo noin 90 prosenttia naisista on juonut alkoholia viimeisten 12 kuukauden aikana. Vuonna 1968 naisten osuus alkoholin kokonaiskulutuksesta oli hieman yli kymmenen prosenttia, kun taas nykyään naiset juovat noin neljänneksen kaikesta alkoholista.[28]
Nykytilanne
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2021 keskimäärin 9,0 litraa puhdasta alkoholia vuodessa.[29] Suomalaisten alkoholinkulutus jakautuu kuitenkin erittäin epätasaisesti. Väestön eniten juova kymmenesosa kuluttaa noin puolet kaikesta suomalaisten kuluttamasta alkoholista. Noin joka viides alkoholia käyttävä mies ja joka kymmenes nainen juo viikossa riskirajan verran tai sitä enemmän.[28]
Vuonna 2012 toteutetussa Finriski-tutkimuksessa havaittiin, että koulutuksen lisäävän alkoholinkulutusta. Ylimpään koulutusluokkaan kuuluvat miehet kuluttivat 30 prosenttia enemmän alkoholia kuin alimpaan koulutusluokkaan kuuluvat. Naisilla vastaava ero oli alle kymmenen prosenttia.[1]
Myös suurituloisuus lisää alkoholinkulutusta. Suurituloiset miehet kuluttavat keskimääräistä enemmän alkoholia ja suurituloiset naiset harrastavat keskimääräistä enemmän humalahakuista juomista. Pienituloiset naiset taas käyttävät vähiten alkoholia.[5]
Alkoholiongelma pahentui 2010-luvulla ikääntyneiden ja eläkeläisten keskuudessa.[30]
Nuorison alkoholinkäyttö on vähentynyt koko 2000-luvun ajan. Vuonna 2016 peruskoulun yhdeksäsluokkalaisista noin neljännes oli raittiita ja yhä harvempi (noin joka viides) joi itsensä humalaan asti. 1990-luvulla vastaavanikäisistä nuorista vain 10 prosenttia oli raittiita ja noin puolet oli ainakin kerran juonut vähintään kuusi alkoholiannosta kerralla tutkimuskyselyä edeltäneen 30 päivän aikana.[31] Alaikäisten alkoholinkäytön on havaittu olleen yleisintä 1990-luvun alussa. Sen vähenemiselle on uskottu olevan useita syitä: nykyään muun muassa vanhemmat tietävät paremmin lastensa ajanvietosta, nuorilla on enemmän harrastusmahdollisuuksia ja kauppojen ikärajavalvonta on tiukentunut.[32] Humalajuomiseen kannustavan ryhmäpaineen on tutkittu vähentyneen.[33] Myös nuorten aikuisten alkoholinkäytön ja humalahakuisuuden on havaittu laskeneen viime vuosina.[34] Yleisesti opiskelijakulttuuriin on melko vahvasti liitetty voimakas alkoholinkäyttö, mutta 2000-luvulla täysraittiiden korkeakouluopiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut. Nykyään lähes joka kymmenes korkeakouluopiskelija on täysraitis.[35]
Vanhempien ei tule antaa nuorten juhlintaan mukaan mietojakaan alkoholijuomia. Vuonna 2013 järjestetyn kyselyn mukaan nuoret eivät itsekään hyväksy sitä, että vanhemmat ostavat tai antavat alaikäisille alkoholia. Vanhempien myös suositellaan tiedostavan, että nuorten mielestä on sopivaa mennä juhliin selvänä, toisin kuin ehkä vanhempien omassa nuoruudessa.[36]
Uskontojen kantoja alkoholinkäyttöön
Monet uskonnot eivät ota kantaa alkoholinkäyttöön. Suuret Lähi-idän uskonnot ottavat kuitenkin kaikki kantaa alkoholinkäyttöön. Islam kieltää alkoholin. Juutalaisuus sallii sen ja jopa edellyttää alkoholinkäyttöä tiettyinä juhlapyhinä. Kristinuskossa asiasta on erilaisia kantoja.[37] Raamatussa itsessään on 247 viittausta alkoholiin. Näistä 40 eli 16 % suhtautuu kielteisesti alkoholiin ja myönteisesti 145 eli 59 % loppujen ollessa neutraaleja viittauksia. Myönteisistä viittauksista 59 kertoo yleisesti hyväksyttävästä alkoholin käytöstä aterioinnin aikana, 27 sanoo viinin runsauden olevan merkki Jumalan siunauksesta, 25:ssä viini kelpaa uhrilahjaksi Jumalalle itselleen, yhdeksässä viiniä annetaan lahjaksi ihmisille ja viidessä viini on positiivinen vertauskuva. Kielteisistä viittauksista 17 on varoitusta alkoholin väärinkäytöstä, 19 on esimerkkejä alkoholia väärinkäyttävistä ihmisistä, kolme kertoo alkoholin vaikutuksesta johtajien valintaan ja yksi kehottaa absolutismiin jos juominen saa kompuroimaan.[38][39]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja alkoholin käytössä. THL 2017. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132025/TUTI2017_4__Sosioekonomiset%20erot%20alkoholikuolleisuus_web_28%202%202017_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ Tackling Harmful Alcohol Use: Economics and Public Health Policy | en | OECD www.oecd.org. Viitattu 11.3.2023.
- ↑ Preventing Harmful Alcohol Use | en | OECD www.oecd.org. Viitattu 11.3.2023.
- ↑ a b Alkoholi | Moni haluaa nyt viinit ruokakauppoihin, mutta sillä voi olla yllättäviä seurauksia – HS tapasi maailman johtavan alkoholitutkijan, jolla on varoittava viesti Helsingin Sanomat. 9.9.2022. Viitattu 12.9.2022.
- ↑ a b c d Anniina Wallius: Tutkimus: Rikkaat ja koulutetut juovat eniten Yle Uutiset. 6.5.2015. Viitattu 17.2.2020.
- ↑ Kostein kymmenys ryystää puolet alkoholista – Näin juot nätisti kuin keskiverto suomalainen Apu.fi. 23.10.2020. Viitattu 9.12.2020.
- ↑ Alkoholi tuhoaa aivosoluja – vai tuhoaako sittenkään? Terve.fi. 28.4.2015. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Holopainen, Antti: Alkoholi ja aivot Päihdelinkki.fi. 12.12.2005. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Holopainen, Antti: Alkoholimyrkytys Päihdelinkki.fi. 6.4.2006. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Asiantuntija: Yli viiden promillen humala poikkeuksellinen MTV Uutiset. 30.7.2008. Viitattu 2.11.2019.
- ↑ Alkoholi Päihdelinkki.fi.
- ↑ Tutkimus: Satunnainenkin humalajuominen vaarantaa terveyden. Helsingin Sanomat. 21.5.2010. Arkistoitu 22.5.2010. Viitattu 21.5.2010.
- ↑ Hietala, Johanna: Novel use of biomarkers and their combinations for detecting excessive drinking. (VerkkoJulkaisun ISBN 978-951-44-6857-5) 2007. Tampereen yliopisto. Arkistoitu 10.7.2007. Viitattu 18.11.2008.
- ↑ Työyhteisössä alkoholisti? -seminaari toukokuussa Seinäjoella (Tampereen yliopiston tiedote 2.4.2007)
- ↑ Kielitoimiston sanakirja Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy.
- ↑ Alkoholin ostamisen ikäraja herättää kiistaa Yhdysvalloissa Taloussanomat / Ilta-Sanomat. 24.8.2008. Viitattu 28.1.2022.
- ↑ Countries with Alcohol Prohibition. QuitAlcohol.com. Arkistoitu 12.2.2013. Viitattu 5.2.2013. (englanniksi)
- ↑ Alkoholifirmat voivat joutua pinteeseen syöpävaaran takia Taloussanomat / Ilta-Sanomat. 7.11.2009. Viitattu 8.11.2009.
- ↑ Asioinnin pelisäännöt Alko. Viitattu 28.1.2022.
- ↑ Alkoholilaki 1102/2017, 84 § Finlex.
- ↑ Alkoholilaki, Luku 8, 50 a § Finlex.
- ↑ Alkoholin ostaminen ja tarjoaminen alaikäiselle Asianajotoimisto Hokkanen Huovinen & Rantanen Oy. 14.9.2015.
- ↑ Tiihonen, Jarmo: Alkoholilaki ei kiellä alaikäiselle tarjoamista kotona esimerkiksi juhlissa – keskustele Yle Uutiset. 1.6.2018. Viitattu 17.8.2019.
- ↑ Tutkittua tietoa nuorten alkoholinkäytöstä – Onko nuoria suojeltava alkoholilta?
- ↑ a b Järjestöt tukevat Huovista alkoholilain kokonaisuudistuksessa. Asennetta, 3/2013, s. 38.
- ↑ Elo, Aulikki: Oikeuspsykiatri: Keskiolut Alkoon Savon Sanomat. 15.3.2010 / Päivitetty 6.2.2012. Viitattu 16.3.2010.
- ↑ Rikoslaki 39/1889 43 luku 6§. Laki eräiden juopumuksesta rangaistukseen tuomittujen henkilöiden armahtamisesta 678/1968
- ↑ a b Nahkuri, Janne: Alkoholinkäyttö Suomessa Päihdelinkki. 21.1.2021. Viitattu 28.1.2019.
- ↑ Alkoholijuomien kulutus - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 22.9.2022.
- ↑ Punkka, Päivi: Alkoholi vie eläkeikäisiä hautaan. Helsingin Sanomat. 14.1.2015. Arkistoitu 14.1.2015. Viitattu 28.1.2022.
- ↑ Suomalaisnuorten päihteiden käyttö on vähentynyt ja käytön riskejä pidetään aiempaa pienempinä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – THL. 1.2.2016. Arkistoitu 2.4.2017. Viitattu 15.5.2018.
- ↑ Ketkään eivät ole nuorena juoneet yhtä rajusti kuin nykyiset nelikymppiset. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 2.5.2018. Viitattu 15.5.2018.
- ↑ Rämö, Matti: Rakas humala (Artikkeli pohjautuu Satu Apon, Jaana Lähteenmaan, Antti Maunun, Matti Peltosen, Mikko Salasuon ja Pekka Sulkusen haastatteluihin) Ylioppilaslehti. 27.4.2007. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 15.5.2008.
- ↑ Virkkunen, Jussi: THL: Suomalaisten juominen vähentynyt 15 prosenttia kymmenessä vuodessa Yle Uutiset. 25.10.2017. Viitattu 8.7.2019.
- ↑ Rummukainen, Anu: Haalaribileiden kulta-aika on ohi – paineita kännätä on silti Yle Uutiset. 3.9.2017. Viitattu 15.5.2018.
- ↑ EHYT ry:n kysely: Lapset eivät halua vanhemmilta juhannuskaljoja. Asennetta, 3/2013, s. 38.
- ↑ Keller, M. & Vaillant, G.: "Alcohol consumption", Encyclopedia Britannica, Chicago, 2011.
- ↑ Whitfield, Daniel: Alcohol and the Bible drbacchus.com. Viitattu 25.1.2012.
- ↑ A. J. Jacobs: Raamatullinen vuosi, s. 287, Nemo, 2008.
Kirjallisuutta
- Rautonen, Markku: Viinakirja. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19670-3.
- Standage, Tom: Kuusi lasillista historiaa. (A history of the world in 6 glasses, 2005.) Suomentanut Jaana Iso-Markku. Helsinki: Edita, 2006. ISBN 951-37-4687-9.
- Turunen, Ari: Humalan henki, eli, Juomatapojen tarina. Jyväskylä: Atena, 1999. ISBN 951-796-172-3.
Aiheesta muualla
