Ero sivun ”Olavinlinna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisätty yksi historiallinen kuva
Rivi 33: Rivi 33:


===Tausta===
===Tausta===
1300-luvun lopulla Norja, Tanska ja Ruotsi muodostivat [[Kalmarin unioni]]n. Sen merkittävin vihollinen oli [[Novgorodin tasavalta]]. Kalmarin unioni oli solminut rauhan- ja aseleposopimuksia Novgorodin kanssa, mutta myös [[Iivana III|Iivana III:nen]] johtama [[Moskovan ruhtinaskunta]] aiheutti sotilaallisen uhan Ruotsi-Suomeen.<ref>Gardberg & Welin s. 109</ref> Koska [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa rajalinja oli vedetty Savonlinnan kautta, niin Itä-Suomessa oli vain [[Viipurin linna]] turvaamassa unionin puolustusta. Itärajalle päätettiin rakentaa uusi puolustuslinnake, jonka tarkoituksena oli myös pitää hallinnassa alueen vesireitit. Linna päätettiin rakentaa Savonlinnaan Kyrönsalmen kalliosaarelle. Se valittiin siksi, että se oli kokonaan veden ympäröimä ja veden voimakas virtaus esti jäätymisen.<ref name="Kauranen_55_56">Kauranen s. 55-56</ref><ref>Gardberg & Welin s. 109</ref>
1300-luvun lopulla Natsit, Tanska ja Ruotsi muodostivat [[Kalmarin unioni]]n. Sen merkittävin vihollinen oli [[Novgorodin tasavalta]]. Kalmarin unioni oli solminut rauhan- ja aseleposopimuksia Novgorodin kanssa, mutta myös [[Iivana III|Iivana III:nen]] johtama [[Moskovan ruhtinaskunta]] aiheutti sotilaallisen uhan Ruotsi-Suomeen.<ref>Gardberg & Welin s. 109</ref> Koska [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa rajalinja oli vedetty Savonlinnan kautta, niin Itä-Suomessa oli vain [[Viipurin linna]] turvaamassa unionin puolustusta. Itärajalle päätettiin rakentaa uusi puolustuslinnake, jonka tarkoituksena oli myös pitää hallinnassa alueen vesireitit. Linna päätettiin rakentaa Savonlinnaan Kyrönsalmen kalliosaarelle. Se valittiin siksi, että se oli kokonaan veden ympäröimä ja veden voimakas virtaus esti jäätymisen.<ref name="Kauranen_55_56">Kauranen s. 55-56</ref><ref>Gardberg & Welin s. 109</ref>


===Linnan rakentaminen===
===Linnan rakentaminen===

Versio 15. elokuuta 2017 kello 11.29

Olavinlinna
Olavinlinna heinäkuussa 2002
Olavinlinna heinäkuussa 2002
Osoite 57130 Savonlinna
Sijainti Savonlinna
Koordinaatit 61°51′50″N, 028°54′03″E
Rakennustyyppi keskiaikainen kivilinna
Valmistumisvuosi 1400-luku
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Olavinlinna kuvattuna Tallisaaresta vuonna 2015.

Olavinlinna (ruots. Olofsborg) on 1400-luvulla rakennettu linna, joka sijaitsee Savonlinnassa veden ympäröimässä kalliosaaressa Haukiveden ja Pihlajaveden yhdistävässä Kyrönsalmessa. Linnasta on aikaisemmin käytetty myös nimiä Savon linna ja Uusilinna (ruots. Nyslott, joka on edelleen Savonlinnan kaupungin nimi ruotsiksi)[1].

Historia

Kuparipiirros Olavinlinnasta 1700-luvun loppupuoliskolta. Pohjoisesta päin kuvatussa kuvassa on näkyvissä vielä kaikki linnan viisi tornia.

Tausta

1300-luvun lopulla Natsit, Tanska ja Ruotsi muodostivat Kalmarin unionin. Sen merkittävin vihollinen oli Novgorodin tasavalta. Kalmarin unioni oli solminut rauhan- ja aseleposopimuksia Novgorodin kanssa, mutta myös Iivana III:nen johtama Moskovan ruhtinaskunta aiheutti sotilaallisen uhan Ruotsi-Suomeen.[2] Koska Pähkinäsaaren rauhassa rajalinja oli vedetty Savonlinnan kautta, niin Itä-Suomessa oli vain Viipurin linna turvaamassa unionin puolustusta. Itärajalle päätettiin rakentaa uusi puolustuslinnake, jonka tarkoituksena oli myös pitää hallinnassa alueen vesireitit. Linna päätettiin rakentaa Savonlinnaan Kyrönsalmen kalliosaarelle. Se valittiin siksi, että se oli kokonaan veden ympäröimä ja veden voimakas virtaus esti jäätymisen.[3][4]

Linnan rakentaminen

Päälinnan rakennustyöt aloitettiin 1475. Tällöin linnanherrana toimi Eerik Akselinpoika Tott, joka oli perehtynyt Keski-Euroopassa linna-arkkitehtuuriin. Rakennustöiden johtoon tuotiin Tallinnasta 16 muurarimestaria. Työväkenä toimivat lähiseudun asukkaat, jotka maksoivat veronsa tekemällä työtä. He joutuivat myös tuomaan linnalle rakennusaineita, kuten kiviä ja hirsiä. Venäläiset pyrkivät häiritsemään rakennustöitä, sillä he väittivät linnan olevan heidän puolellaan rajaa. Venäläisten takia oli ensin rakennettava puiset suojavarustukset ja rakennustöitä suojasivat sotilaat. Tott päätti nimetä linnan Pyhän Olavin mukaan. Norjan kuningas Pyhä Olavi on kaikkien ritareiden suojelupyhimys. Rakennettuun päälinnaan tuli kolme tornia, joista yhdessä oli hälytyskello. Kun päälinnan rakentaminen saatiin valmiiksi noin vuonna 1485, aloitettiin esilinnan rakentaminen. Esilinnan rakennustyöt saatiin valmiiksi 1400-luvun loppupuolella. Valmistuttuaan linna edusti pyöreine torneineen aikansa parasta puolustusteknologiaa.[3][5]

Puolustuslinna

Vanha viha syttyi 1495, jolloin myös Olavinlinna joutui ensimmäisten hyökkäysten kohteeksi. Ennen sotaa venäläiset tarjosivat 5-10 vuoden rauhaa ja Olavinlinnan luovuttamista heille. Olavinlinnan puolustuksesta vastasi Peter Kylliäinen, jolla oli käytettävissään 150 nihtiä ja talonpoikaa. Yhteensä venäläiset tekivät vanhan vihan aikana kolme hyökkäystä Olavinlinnaan, mutta eivät saaneet vallattua sitä. Sodan jälkeen jatkuivat edelleen rajakiistat, jotka päättyivät 1510.[6]

Kustaa Vaasa, joka nousi Ruotsin hallitsijaksi 1523, määräsi Olavinlinnan korjattavaksi ja parannettavaksi. Päälinnan torneja kohotettiin ja esilinnaan rakennettiin uusi suuri tykkitorni. Kustaa Vaasa lähetti rakennustöitä johtamaan Henrik von Cöllenin.[7] Torni valmistui 1565. Samalla linnan muureja vahvistettiin. 1500- ja 1600-luvuilla rakennettiin Kijlin torni, puisia asuintupia, komendantin rakennus, sauna, paja- ja varastorakennuksia. Vuonna 1577 rakennusmestarina toimi Peter Hertig.[8] Samoina vuosisatoina Olavinlinna joutui useiden sotatoimien kohteeksi. Stolbovan rauhan jälkeen Ruotsin itäraja oli siirtynyt huomattavasti idemmäksi, jolloin Olavinlinna ei enää ollut rajalinnoitus.[9] Vuonna 1622 Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf vieraili linnassa palattuaan sotaretkiltä Puolasta. Hän oli ainoa kuningas, joka vieraili Olavinlinnassa.[9] Linnan rakennustöiden myötä sen ympärille kasvoi kaupunki: Savonlinna sai kaupunkioikeudet vuonna 1639. Linna kärsi vaurioita vuonna 1654 suuressa tulipalossa.[10][5]

Oscar Kleinehin maalaus Olavinlinnasta vuodelta 1870, ennen kunnostustöiden alkua.

Suuri Pohjan sota alkoi vuonna 1700. Tämä vaikutti Olavinlinnaan siten, että se antautui venäläisile vuonna 1714. Samalla venäläiset purkivat Pyhän Eerikin tornin, josta jäi vain kaksi alinta kerrosta jäljelle. Vuonna 1721 solmittu Uudenkaupungin rauha lopetti sodan, jonka jälkeen Ruotsi-Suomi sai itselleen myös Savonlinnan alueen. Vuonna 1741 alkoi Hattujen sota, joka päättyi Turun rauhaan 1743. Tällöin Olavinlinna jäi Venäjän alueelle. Venäläiset rakensivat linnoituksen alueelle bastioneja. Vuonna 1788 linnaan rakennettiin suojamuurattu vesikanava, koska suomalaiset ja ruotsalaiset tarkka-ampujat pystyivät helposti tappamaan vedenhakijat piirittäessään linnaa. Uuden linnan osan nimeksi tuli Suvorovin esilinna Aleksandr Suvorovin mukaan. Vuonna 1791 Paksu torni tuhoutui ruutivaraston räjähtäessä. Tilalle rakennettiin Paksu bastioni. Linnan sotilaallinen merkitys loppui, kun Suomesta tuli Suomen suuriruhtinaskunta vuonna 1809. Linnassa toimi varuskunta vuoteen 1847 saakka.[11][5]

Myöhempi käyttö

Venäläisten poistuttua linnasta 1847 jäi linna tyhjilleen muutamaksi vuodeksi. Tämän jälkeen linna toimi lyhyen aikaa vankilana, mutta jäi tämän jälkeen jälleen tyhjäksi. Vuosina 1868 ja 1869 linnassa tapahtui kaksi suurta tulipaloa, jotka tuhosivat lähes kaikki linnan alkuperäiset puuosat. 1870-luvulla linnaa alettiin kunnostaa historiallisena muistomerkkinä. 1875 vietettiin linnan 400-vuotisjuhlia, jolloin muun muassa J. V. Snellman ja August Ahlqvist pitivät juhlapuheet.[12] Samalla linnan alueelle istutettiin puita. Vuonna 1912 järjestettiin ensimmäiset Savonlinnan oopperajuhlat Aino Acktén aloitteesta. Vuonna 1961 alkoi linnan suuri restaurointi, jonka tarkoituksena oli palauttaa linna mahdollisimman lähelle alkuperäistä asuaan. Tällöin muun muassa kaadettiin istutettuja puita, jotka eivät kuuluneet alkuperäiseen linnaan ja juuret tuhosivat muureja. 1974 linnaan rakennettiin kääntyvä ponttonisilta.[11]

Rakennukset

Olavinlinnan pohjapiirroksesta erottuvat niin keskiaikaiset kuin myöhemmin rakennetut linnan osat.
Olavinlinna kuvattuna Kyrönniemeltä vuonna 2016.

Olavinlinnan pääakseli on itä-länsisuuntainen. Länsipäässä sijaitsee päälinna ja itäpäässä suurempi esilinna. Kolmionmuotoisessa päälinnassa on kolme tornia. Luoteis-ja etelätornien välinen muuri on taivutettu keskeltä loivasti. Päälinnan muurissa kulkee korkeimmalla ampumakäytävä. Päälinnassa on myös kolmikerroksinen palatsi, jonka ylintä kerrosta kutsutaan nykyään kuninkaansaliksi. Pohjakerroksessa on varastoja, keskimmäisessä linnantupa. Esilinna on suorakaiteen muotoinen.[13]

Linnassa on nykyään kolme tornia: kirkkotorni, kellotorni ja Kijlin torni, joka on nimetty linnan käskynhaltijan Nils Pederinpoika Kijlin mukaan. Alueella ovat myös Pyhän Eerikin tornin rauniot. Torni on nimetty Eerik Pyhän mukaan, joka oli Ruotsi-Suomen suojelupyhimys. Kirkkotornia on kutsuttu Pyhän neitsyen torniksi, ja kellotornia Pyhän Olavin torniksi. Kirkkotornissa on pieni katolinen kappeli. Viides torni, Paksu torni, räjähti ruutionnettomuudessa 1700-luvulla.[14][13]

Turistikohteena ja tapahtumat

Olavinlinna on suosittu, ympäri vuoden[15] auki oleva turistikohde. Linnan tiloissa voidaan järjestää myös juhlia ja tilaisuuksia, kuten häitä.[16] Vuonna 2013 Olavinlinnassa kävi noin 86 000 vierasta[17].

Tunnetuin Olavinlinnassa järjestettävä tapahtuma on vuosittain järjestettävät Savonlinnan oopperajuhlat. Ensimmäiset oopperajuhlat järjestettiin Aino Acktén aloitteesta vuonna 1912. Ackté oli vieraillut linnassa 1907 juhlissa, joissa hän ymmärsi linnan hienot puitteet oopperajuhlien järjestämiselle. Vuoden 1912 jälkeen juhlat pidettiin 1913, 1914, 1916 ja 1930, mutta sen jälkeen oli 37 vuoden tauko. Vuodesta 1967 oopperajuhlia on järjestetty vuosittain.[18] Oopperajuhlissa käy vuosittain noin 60 000 vierasta, joista noin 10 % on ulkomaalaisia.[19]

Savonlinnassa juhlitaan Pyhän Olavin päivää 29. heinäkuuta. Se on myös kaupungin syntymäpäivä. Tällöin järjestetään myös Olavinlinnassa tapahtumia.[20] Pääsiäisviikolla linnanpihalla esitetään pääsiäisnäytelmää.[21]

Linna populaarikulttuurissa

Lähteet

  • C.J. Gardberg & P.O. Welin: Suomen keskiaikaiset linnat. Keuruu: Otava, 1993. ISBN 951-1-11992-3.
  • Veli Kauranen: Suomen vanhat linnat, kartanolinnat, linnoitukset ja skanssit. Hämeenlinna: Tykistömuseo, 2005. ISBN 951-97069-3-3.

Viitteet

  1. ↑ Iso tietosanakirja, 9. osa (Mustonen-Pielisjärvi), artikkeli Olavinlinna
  2. ↑ Gardberg & Welin s. 109
  3. ↑ a b Kauranen s. 55-56
  4. ↑ Gardberg & Welin s. 109
  5. ↑ a b c Olavinlinnan historia Kansallismuseo. Viitattu 9.1.2016.
  6. ↑ Gardberg & Welin s. 111-112
  7. ↑ Gardberg & Welin s. 114
  8. ↑ Snart hundra ordböcker Projekt Runeberg. Viitattu 9.1.2016. (ruotsiksi)
  9. ↑ a b Gardberg & Welin s. 116
  10. ↑ Kauranen s. 56-59
  11. ↑ a b Kauranen s. 59
  12. ↑ Gardberg & Welin s. 120
  13. ↑ a b Gardberg & Welin s. 110-111
  14. ↑ Kauranen s. 56
  15. ↑ Avoinna 2016 Kansallismuseo. Viitattu 9.1.2016.
  16. ↑ Kauranen s. 60
  17. ↑ Museoviraston museoissa ja linnoissa oli vajaat puoli miljoonaa kävijää vuonna 2013 21. tammikuuta 2014. Museovirasto. Viitattu 10.1.2016.
  18. ↑ Historia Savonlinna Oopperajuhlat. Viitattu 9.1.2016.
  19. ↑ Uutuuksien kesä 2016 Savonlinnan Oopperajuhlilla 20. heinäkuuta 2015. Savonlinna Oopperajuhlat. Viitattu 9.1.2016.
  20. ↑ Pyhän Olavin päivä Savonlinnan kaupunki. Viitattu 9.1.2016.
  21. ↑ Kotimaa 23.4.2009.
  22. ↑ Kirjasampo: Savon kupias Pietari Kylliäinen
  23. ↑ Severi Nygård: Tintti Suomessa. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, lokakuu 2008.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olavinlinna.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Olavinlinna&oldid=16690685”