Shin Megami Tensei: Persona 4

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Persona 4)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Shin Megami Tensei: Persona 4
Kehittäjä Atlus
Julkaisija JP NA Atlus
EU Square Enix (PS2), NIS America (Vita), Sega (Windows)
AUS Ubisoft
Jakelija Steam
Ohjaaja Katsura Hashino [1]
Taiteilija Shigenori Soejima
Säveltäjä Shōji Meguro
Atsuhi Kitajoh
Pelisarja Megami Tensei
Shin Megami Tensei: Persona (alasarja)
Julkaistu
Lajityyppi roolipeli
sosiaalinen simulaatiopeli
Pelimuoto yksinpeli
Ikäluokitus PEGI: 16
Alusta PlayStation 2, PlayStation Vita, Microsoft Windows
Jakelumuoto DVD-ROM, PSVita-muistikortti, Steam
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Shin Megami Tensei: Persona 4, alun perin Japanissa vain Persona 4 (jap. ペルソナ4, Perusona Fō), on viides osa Atluksen Shin Megami Tensei: Persona -roolipelisarjasta.

Alkuperäinen versio julkaistiin PlayStation 2:lle 10. heinäkuuta 2008. Pelistä on tehty vuonna 2012 myös uusi versio PlayStation Vitalle nimeltä Persona 4: Golden, joka sisältää ylimääräisiä kohtauksia sekä kaksi uutta sosiaalista linkkiä. Se julkaistiin myös Microsoft Windowsille vuonna 2020.[2] Pelille on julkaistu myös vuosina 2012–2014 jatko-osina taistelupelit Persona 4 Arena sekä Persona 4 Arena Ultimax. Lisäksi vuonna 2014 ilmestyi Nintendo 3DS:lle spin-off nimeltä Persona Q: Shadow of the Labyrinth, joka saa vuonna 2018 jatko-osan nimeltä Persona Q2: New Cinema Labyrinth. Kesällä 2015 ilmestyi PlayStation Vitalle rytmipeli nimeltä Persona 4: Dancing All Night.

Persona 4:stä on myös tehty vuosina 2011–2012 esitetty 26 jakson pituinen animaatiosarja, Persona 4: The Animation.[3] 10. heinäkuuta 2014 alkoi 13 jakson mittainen animaatiosarja Persona 4: The Golden Animation, joka esittää lähinnä Persona 4: Goldeniin sisältyvän osan juonesta.[4]

Pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Persona 4:n pelitapa ei eroa paljon Persona 3:n pelitavasta. Päivän aktiviteetit ovat itse valittavissa seuraavissa vaiheissa päivää: "koulun jälkeen" (vapaapäivinä "päiväsaika") tai "ilta". Protagonisti voi tiettyjen ihmisten kanssa ajanviettämisen lisäksi tehdä osa-aikatöitä ansaitakseen rahaa tai nostaakseen tiettyjä sosiaalisia attribuuttejaan.

Persona 4:n protagonisti on edellisen pelin protagonistin tavoin ainut, jolla on kyky vaihtaa persoonaa (Persona) kesken taistelun. Sosiaaliset linkit (Social Links) sekä Samettihuone (Velvet Room) toimivat lähes samalla tavalla kuin aiemminkin. Kukin linkki alkaa tasosta 1 ja päättyy tasoon 10. Ja joidenkin linkkien muodostaminen riippuu sosiaalisista attribuuteista, joita tässä pelissä on viisi: ymmärrys (Understanding), ahkeruus (Diligence), rohkeus (Courage), tietämys (Knowledge) ja ilmaisu (Expression). Ja riippuen linkin tasosta riippuu kuinka paljon ylimääräisiä kokemuspisteitä toisia persoonia yhdistämällä luotu persoona saa. Mutta nyt peliin on lisätty yhdistämisennuste (Fusion Forecast). Jos pelaaja luo tietyn persoonan jonain päivänä, hän voi saada sen mukana muutamia lisäominaisuuksia.

Mutta edellisistä pelistä poikkeavina kuun vaiheiden sijaan kalenterissa on huomiotu sää, joka on joko selkeä (Clear), pilvinen (Cloudy) tai sateinen (Rain). Yleensä sateinen sää kestää pitkään, jos protagonistilla ja muilla on viimeinen mahdollisuus pelastaa televisiomaailmaan heitetty uhri, joka ennen katoamistaan on näytetty "Keskiyön kanavalla" (Midnight Channel). Jos protagonisti ei pelasta uhria ajoissa, hänellä on mahdollisuus palata ajassa yksi viikko taaksepäin.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Peli sijoittuu vuoden 2011 huhtikuun ja vuoden 2012 maaliskuun väliselle ajalle. Alussa protagonisti (jolle pelaaja voi itse antaa nimen) kutsutaan Samettihuoneeseen, jossa Igor ja tämän assistentti, Margaret, ennustavat tämän joutuvan selvittämään mysteeriä, jonka ratkaisemisesta riippuu koko tulevaisuus. Protagonisti joutuu tämän jälkeen matkustamaan junalla vanhempiensa kiireiden takia vuoden ajaksi maalaiskaupunki Inabaan enonsa, rikosetsivä Ryotaro Dojiman, ja serkkunsa, Nanakon, luokse. Seuraavana aamuna hän aloittaa opiskelun Yasogamin lukiossa, jossa hän ystävystyy Junes-kauppakeskuksen johtajan pojan Yosuke Hanamuran, itsepuolustuslajeja rakastavan Chie Satonakan sekä sukunsa omistaman majatalon perijätär Yukiko Amagin kanssa. Kyseisenä päivänä paikallinen uutistenlukija ja toimittaja Mayumi Yamano löytyy kuolleena.

Chie kertoo protagonistille ja Yosukelle Keskiyön kanavasta (Midnight Channel), joka ilmestyy sammutetun television näytölle vain keskiyön aikaan sateisella säällä. Katsoessaan sitä ensimmäisen kerran protagonisti huomaa kykenevänsä kulkemaan television läpi. Seuraavina päivinä kolmannen vuoden opiskelija Saki Konishi löytyy myös kuolleena. Protagonisti, Yosuke ja Chie kulkevat television läpi ja päätyvät "televisiomaailmaan", jossa he kohtaavat Teddien, karhumaiseen klovninasuun pukeutuvan olennon. Maailma on täynnä varjoiksi (Shadows) kutsuttuja olentoja. Protagonisti herättää persoonansa, Izanagin, jonka avulla hän kykenee puolustautumaan niiltä. Yosuke ja Chie kohtaavat omat varjominänsä ja heidän hyväksyessään ne, niistä tulee heidän omat persoonansa. He tajuavat jonkun työntäneen Yamanon ja Konishin television kautta tähän maailmaan, ja heidät oli surmannut heidän omat varjominänsä. Mutta kukaan televisiomaailmaan joutunut henkilö ei ollut todellisessa vaarassa, ellei siellä oleva "sumu" siirry pitkäkestoisella ja sateisella säällä todelliseen maailmaan. Mutta Keskiyön kanavan kautta he saisivat aina kuvan siitä, kuka seuraava uhri voisi olla. He perustavat Tutkintaryhmän (Investigation Team) etsiäkseen murhaajan ja pelastaakseen tulevat uhrit.

Yukiko joutuu myös televisiomaailmaan ja hänen lisäkseen sinne joutuvat seuraavien kuukausien aikana myös feminiinisiin harrastuksiin kiintynyt ongelmanuori Kanji Tatsumi sekä itseään etsivä entinen teini-idoli Rise Kujikawa. Heidän sekä Teddien saadessa käyttöön omat persoonansa hekin liittyvät ryhmään. Heinäkuussa päähenkilön rääväsuinen luokanvalvoja Kinshiro Morooka löytyy kuolleena ja Mitsuo Kubo, toisesta koulusta erotettu opiskelija, löytyy televisiomaailmasta ja väittää tehneensä sekä murhat että kidnappaukset. Mutta hänkin kohtaa oman varjominänsä, joka persoonaksi muuttumisen sijaan vain katoaa. Kuitenkin syyskuussa, kun poliisia avustanut opiskelija, Naoto Shirogane, katoaa televisiomaailmaan, paljastuu, että Kubo olikin vastuussa vain Morookan kuolemasta.

Naoton pelastumisen ja Tutkintaryhmään liittymisen jälkeen protagonisti saa kaksi uhkauskirjettä. Dojima huomaa yhden näistä ja vie protagonistin yöksi poliisiasemalle. Mutta sitten Keskiyön kanava näyttää Nanakon, joka joutuu kidnapatuksi. Johtolangat osoittavat syylliseksi kuljetusmies Taro Namatamen, joka oli entinen Tokion kaupunginvaltuuston sihteeri ja joka oli pettänyt vaimoaan Yamanon kanssa. Kun protagonisti ja muut saapuvat televisiomaailmaan, Namatame väittää "pelastaneensa" kaikki uhrinsa ja varjot muuttavat hänet olennoksi nimeltä Kunino-sagiri. Mutta hänet kukistetaan ja viedään Nanakon mukana sairaalaan. Mutta yhtäkkiä televisiomaailman sumu alkaa vuotaa todelliseen maailmaan ja eräänä päivänä Nanakon sydän pysähtyy. Tämän jälkeen protagonistin on tehtävä valinta: joko hän kostaa Namatamelle lähettämällä tämän televisiomaailmaan tai sitten hän päättää selvittää, onko Namatame todella murhaaja.

Jos pelaaja säästää Namatamen hengen, Nanakon sydän alkaa jälleen lyödä. Lisäksi selviää, ettei Namatame ollut Yamanon ja Konishin kuolemien takana tai ettei hän ollut se, joka kirjoitti uhkauskirjeet. Hän oli heittänyt ihmisiä televisiomaailmaan luulleen heidän olevan siellä turvassa oikealta murhaajalta. Lopulta paljastuu, että oikea murhaaja on Dojiman assistentti, Tohru Adachi. Hän oli Yamanon ja Konishin tappamisen lisäksi myös manipuloinut Namatamen ryhtymään "pelastajaksi" sekä oli vastuussa Kubon joutumisesta televisiomaailmaan. Adachilla ei ollut muuta motiivia kuin, että tämä kaikki oli hänestä hauskaa ja että oli muutenkin tyytymätön ihmisten maailman sääntöihin. Hän paljasti myös, että vuoden lopussa televisiomaailmasta vuotanut sumu muuttaisi kaikki ihmiset varjoiksi ja vangitsisi heidät elämään pelkästään illuusioissa. Adachin kukistumisen jälkeen hänen ruumiinsa valtaa olento nimeltä Ameno-sagiri, joka oli vastuussa sumun olemassaolosta. Ameno-sagiri oli pitänyt yllä Keskiyön kanavaa sekä sumua todistaakseen, etteivät ihmiset enää välittäneet totuudesta, ja väittää toimivansa heidän tahtonsa mukaisesti. Mutta hävittyään taistelun Tutkintaryhmää vastaan hän poistaa sumun todellisesta maailmasta ja Adachi toimitetaan poliisien käsiin. Viimeisenä päivänään Inabassa protagonisti saa Adachilta kirjeen ja voi vielä halutessaan selvittää kuka aloitti huhun Keskiyön kanavasta ja mistä hän, Namatame ja Adachi olivat saaneet kykynsä kulkea televisiomaailmaan.

Mikäli protagonisti aikoo selvittää asian, hän etsii käsiinsä Moel-huoltoaseman työntekijän, jonka oli kohdannut pelin alussa. Työntekijä paljastaa olevansa jumalatar Izanami, jonka Tutkintaryhmä kohtaa myöhemmin televisiomaailmassa. Igorin antaman Näön kuulan (Orb of Sight) avulla protagonisti paljastaa Izanamin todellisen muodon, Izanami-no-Okamin. Protagonistin luomat sosiaaliset linkit muuttavat Izanagin äärimmäiseksi persoonaksi nimeltä Izanagi-no-Okami, joka tuhoaa Izanamin. Samalla sumu katoaa myös televisiomaailmasta, joka palautuu alkuperäiseen muotoonsa. Seuraavana päivänä protagonisti hyvästelee ystävänsä ja palaa kotikaupunkiinsa.

Goldenin lisätarina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

PlayStation Vitalle ilmestyneessä uudelleenjulkaisussa Persona 4: Golden esiintyy uusi hahmo nimeltä Marie, joka oleskelee Samettihuoneessa Igorin ja Margaretin kanssa. Marie ei muista kuka todella on tai mistä hän tulee, mutta protagonisti voi esitellä hänelle Inabaa ja auttaa kadonneiden muistojen etsinnässä muodostamalla hänen kanssaan Maailmankauden arkanan (Aeon Arcana) sosiaalisen linkin.

Mikäli sosiaalinen linkki Marien kanssa on maksimitasolla ennen Ameno-sagirin kohtaamista, Marien muisti palaa ja hän erakoituu televisiomaailman muista osista eristäytyneeseen paikkaan nimeltä "Ontto metsä" (Hollow Forest). Kun Tutkintaryhmä seuraa häntä sinne 13. helmikuuta 2012, Marie paljastaa imeneensä Inabaa uhanneen sumun itseensä Ameno-sagirin pysäyttämisen jälkeen. Estääkseen sumua enää vahingoittamasta ihmisiä, Marie aikoi antaa itsensä kuolla jäämällä tuhon partaalla olevaan Onttoon metsään. Mutta kukistamalla Marien todellisen hahmon, Kusumi-no-Okamin, Tutkintaryhmä vapauttaa hänet sumun vallasta ja antaa hänen elää normaalia elämää.

Izanamin kukistumisen jälkeen, Marie paljastaa olevansa toinen tämän puolikkaista, Izanami-no-Mikoto, joka halusi suojella ihmiskuntaa ja johon Kunino-sagiri, Ameno-sagiri ja Izanami-no-Okami olivat nyt yhdistyneet takaisin. Protagonistin palatessa kesälomalla Inabaan, hän huomaa Marien työskentelevän oikeassa maailmassa sääennustajana nimeltä Mariko Kusumi. Lopputekstien jälkeen hänet nähdään valokuvassa Tutkintaryhmän jäsenten kanssa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Äänirooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Daisuke Namikawa  protagonisti, Moelin työntekijä  
 Shōtarō Morikubo  Yosuke Hanamura  
 Yui Horie  Chie Satonaka  
 Ami Koshimizu  Yukiko Amagi  
 Tomokazu Seki  Kanji Tatsumi  
 Rie Kugimiya  Rise Kujikawa  
 Kappei Yamaguchi  Teddie  
 Romi Paku  Naoto Shirogane, Izanami  
 Isamu Tanonaka  Igor  
 Sayako Ohara  Margaret, Noriko Kashiwagi  
 Kana Hanazawa  Marie (Golden)  
 Akemi Kanda  Nanako Dojima  
 Unshō Ishizuka  Ryotaro Dojima  
 Mitsuaki Madono  Tohru Adachi  
 Kōji Haramaki  Taro Namatame  
 Tsuyoshi Takahashi  Mitsuo Kubo  
 Kanae Itō  Mayumi Yamano, Ai Ebihara, Yumi Ozawa  
 Osamu Ryutani  Kinshiro ”King Moron” Morooka  
 Hina Nakase  Saki Konishi  
 Kōhei Fukuhara  Kou Ichijo  
 Tomokazu Sugita  Daisuke Nagase  
 Tsubasa Yonaga  Naoki Konishi  
 Tomoka Endo  Ayane Matsunaga  
 Ikuno Tani  Hisano Kuroda  
 Mitsuhiro Ichiki  Shu Nakajima  
 Miki Itō  Eri Minami  
 Natsuko Kuwatani  Sayoko Uehara  
 Ryō Agawa  Hanako Ohtani  
 Ai Maeda  Chihiro Fushimi  

Englanninkieliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Johnny Yong Bosch  protagonisti, Tohru Adachi, Ameno-sagiri, sivuäänet  
 Yuri Lowenthal  Yosuke Hanamura  
 Tracey Rooney  Chie Satonaka (alkuperäinen)  
 Erin Fitzgerald  Chie Satonaka (Golden)  
 Amanda Winn-Lee  Yukiko Amagi, sivuäänet  
 Troy Baker  Kanji Tatsumi, sivuäänet  
 Laura Bailey  Rise Kujikawa, sivuäänet  
 Dave Wittenberg  Teddie (alkuperäinen), sivuäänet  
 Sam Riegel  Teddie (Golden), Shu Nakajima, sivuäänet  
 Anna Graves  Naoto Shirogane  
 Dan Woren  Igor, herra Konishi (Sakin ja Naokin isä), sivuäänet  
 Michelle Ann Dunphy  Margaret, Ayane Matsunaga  
 Eden Riegel  Marie (Golden)  
 Karen Strassman  Nanako Dojima, Moelin työntekijä/Izanami, Kanjin äiti, sivuäänet  
 J. B. Blanc  Ryotaro Dojima, Yakushiji (Golden), sivuäänet  
 Kyle Hebert  Mitsuo Kubo, sivuäänet  
 Zach Hanks  Taro Namatame  
 Valerie Arem  Mayumi Yamano, Eri Minami, Kimiko Sofue, sivuäänet  
 Kirk Thornton  Kinshiro ”King Moron” Morooka, Yasogamin rehtori, lääkäri, sivuäänet  
 Jessica Straus  Saki Konishi, Hanako Ohtani  
 Mary Elizabeth McGlynn  Noriko Kashiwagi, Hisano Kuroda  
 David Vincent  Daisuke Nagase, herra Inoue (Golden), sivuäänet  
 Julie Ann Taylor  Ai Ebihara  
 Derek Stephen Prince  Naoki Konishi, Gekkoukanin rehtori, sivuäänet  
 Melissa Fahn  Yumi Ozawa, sivuäänet  
 Wendee Lee  Sayoko Uehara, Chihiro Fushimi, sivuäänet  
 Grant George  sivuäänet  

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]