Outotec

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Outotec Oyj

Outotec.png

Yritysmuoto Julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: OTE1V
Markkina-arvo 1 139,02 milj. € (5.7.2017)[1]
Perustettu 2006
Toimitusjohtaja Markku Teräsvasara
Puheenjohtaja Matti Alahuhta[2]
Kotipaikka Espoo, Suomi
Toimiala Teknologia
Tuotteet Ratkaisut luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, kuten mineraalien ja metallien prosessointiin, vaihtoehtoisten energialähteiden hyödyntämiseen ja teollisuusvesien käsittelyyn
Liikevaihto Laskua 1 057,9 milj. € (2016)[3]
Liikevoitto Laskua -67,6 milj. € (2016)[3]
Tilikauden tulos Laskua -69,3 milj. € (2016)[3]
Henkilökuntaa Laskua 4 191 (31.12.2016)[3]
Kotisivu www.outotec.com

Outotec Oyj on suomalainen teknologia-alan pörssiyhtiö, joka syntyi vuonna 2006 Outokumpu Oyj:n erottaessa teknologiatoimintansa omaksi yhtiökseen. Se on enemminkin suunnittelu- ja asiantuntijayritys kuin valmistaja ja se ostaa valtaosan tuotteidensa valmistuksesta alihankintana, vain avainkomponentit se tekee itse[4]. Valmistusta tehdään Outotecin Outokummun konepajalla, joka tekee laitteistoja, ja Lappeenrannassa entisen Laroxin tehtaalla, joka valmistaa teollisia suodattimia.[5]

Outotec on paitsi teknologiayhtiö myös projektiyritys, joka myy monimutkaisia kaivosteknologia- ja laitoshankkeita, jotka se ensin suunnittelee ja sitten toteuttaa itse tai yhdessä kumppaniensa kanssa. Outotec kokoaa toimitusketjun, suunnittelee ja toimittaa prosessin ja kouluttaa asiakkaan hoitamaan sitä.[5]

Outotec toimittaa teknologiaansa ja prosessejaan metallurgiaan ja mineraalien jalostukseen. Outotecin teknologioita käytetään muun muassa perusmetallien tuotantoon, rautamalmin, ferroseoksien ja titaanipitoisten raaka-aineiden prosessointiin, rikkihapon tuotantoon, sekä alumiinioksidin ja kevytmetallien tuotantoon, poistokaasujen käsittelyyn, koksitukseen, bioenergian tuottamiseen, öljyliuskeen ja öljyhiekan jalostamiseen sekä teollisuusvesien käsittelyyn. Outotecin kehittämien prosessien avulla alumiinipitoinen savi, paperiliete ja prosesissa syntyvä kuonakasa muuttuvat synteettisen safiirin, biojalostamon tai kuparin raaka-aineeksi.[6]

Perinteisen malmi- ja metalliteknologian rinnalle on noussut Outotecin ympäristö- ja energialiiketoiminta.[5] Kaivokset ja jalostamot kuluttavat suuret määrät vettä ja energiaa, mutta Outotecin sovellusten avulla kulutus pienenee merkittävästi.[6] Useat Outotecin menetelmät ovatkin saaneet EU:n BAT (Paras käytettävissä oleva tekniikka)-hyväksynnän.[7]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outotecin pääkonttori Espoossa

Vuonna 2017 Outotecin toiminnassa oli kaksi lähes yhtä suurta osaa, joista toinen keskittyi kaivosteknologiaan ja toinen metallien jalostukseen toimitettaviin tekniikoihin. Yrityksen kolmas tukijalka oli ympäristö- ja energialiiketoiminta, joka vauhdittui yhtiöön vuonna 2011 ostetun Energy Products of Idahon myötä. Vuonna 2017 yrityksen tekemästä suunnittelutyöstä huomattava osa tehtiin Suomessa. Espoon pääkonttorissa työskenteli 800 ihmistä, toinen iso suunnitteluyksikkö oli Saksassa.[4]

Vuonna 2017 Outotecillä oli myynti- ja palvelukeskuksia 34 maassa kuudella mantereella. [8] [9]

Heinäkuussa 2013 tapahtuneen organisaatiomuutoksen jälkeen Outotecillä oli kaksi liiketoimintayksikköä.[10] Huhtikuussa 2017 toimintansa aloitti näiden lisäksi kolmas liiketoimintayksikkö, Services. [11]

Outotecin kilpailutilanne vaihtelee eri teknologioittain, mutta sen kilpailuasema on vahva esimerkiksi liekkisulatuksessa, rikastamoiden vaahdotuskennoissa ja jauhatusmyllyissä. Vahva alue on myös kuparikaivokset, joiden kaikki päälaitteet kuuluvat yrityksen valikoimaan.[4]

Metals, Energy & Water[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metals, Energy & Water -alueen johtaja on Kalle Härkki.[12]

Vuonna 2012 liiketoiminta perusmetalliteknologioista toi liikevaihdosta 80 prosenttia ja energia, kevytmetalli- ja ympäristöratkaisut muodostivat lähes puoli miljardia euroa liikevaihdosta.[13] Vuonna 2016 liikevaihdosta noin 72 prosenttia koostui metalliteknologioista (kupari 28 %, jalometallit 12 %, rauta 11 %, alumiini 11 %, nikkeli 5 %, ferroseokset 3 % ja sinkki 2 %) ja 12 energian tuotantoon liittyvistä teknologioista. 16 prosenttia liikevaihdosta tuli muilta alueilta.[3]

Yksikön tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat:

  • perusmetallien sulatus- ja hydrometallurgiset teknologiat
  • rauta-, ferroseos-, rikkihappo- ja kevytmetalliteknologiat
  • energia- ja ympäristöratkaisut,
  • vesienhallinta [14]

Toimitusjohtaja Korhonen arvioi vuonna 2010, että kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteet edistävät yhtiön tuotteiden kysyntää, kun kehittyvät taloudet haluavat päästä eroon vanhanaikaisista, saastuttavista ja energiaa tuhlaavista prosesseistaan. Tulevaisuudessa halutaan säästää myös vettä, sillä ennustuksen mukaan vuonna 2030 neljä miljardia ihmistä elää ilman riittävää määrää puhdasta vettä. Öljyä aletaan enenevissä määrin erottaa öljyä sisältävästä liuskeesta ja hiekasta (joissa on öljyenergiaa moninkertaisesti tunnettuihin öljylähteisiin verrattuna). Outotecin kehittämällä menetelmällä Virossa erotetaan öljyä palavasta kivestä ympäristöystävällisellä tavalla[5] Outotecin ja Eesti Energian perustamassa Enefit Outotec Technology -yhteisyrityksessä.[15]

Minerals Processing[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minerals Processingin johtaja on Kimmo Kontola.[12]

Kaivosteollisuuden mineraalinjalostukseen keskittyneessä liiketoiminta-alueessa tehdään esimerkiksi esisoveltuvuustutkimuksia mutta toteutetaan myös kokonaisia tuotantolaitoksia ja tuetaan niitä niiden elinkaarien eri vaiheissa.[8]

Yksikön tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat:

  • jauhatusteknologiat
  • rikastusteknologiat ja
  • vedenpoistoteknologiat [14]

Services[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Services-yksikön palvelut ulottuvat yksittäisistä varaosatoimituksista laajoihin pitkäkestoisiin käyttö- ja kunnossapitosopimuksiin.[14]. Services-liiketoimintayksikönä toimii yrityksen toimitusjohtaja Markku Teräsvaara, kunnes johtaja on nimitetään.[11] [12]

Yksikön tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat:

  • neuvonta-, huolto-, käyttö-, etä- ja koulutuspalvelut
  • modernisoinnit
  • vara- ja kulutusosat [14]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outotec osana Outokumpua 1940–2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion kupariyhtiö Outokummulla oli 1940-luvun lopussa ongelma: se tarvitsi sähköä metallin jalostamiseen, mutta Suomessa oli pulaa sähköstä. Ongelmaan löytyi ratkaisu, kun syntyi idea valmistaa kuparia ilman ulkopuolista energiaa. Liekkisulatusmenetelmässä käytetään malmin omaa rikkiä. Keksinnöstä sai alkunsa Outotecin tarina, sillä liekkisulatuksen menestyksen seurauksena valtionyhtiö Outokumpu perusti teknologiayksikön, jonka nimeksi tuli sittemmin Outokumpu Technology. 1950-luvulla keksinnöstä kiinnostuivat japanilaiset ja intialaisista saatiin asiakkaita 1970-luvulla. Nykyään yli puolet maailman kuparista valmistetaan liekkisulatusteknologian avulla.[5]

Keksinnön avulla Outokumpu menestyi kansainvälisesesti kupari-, nikkeli-, koboltti-, sinkki-, teräs- ja rikkihappoteknologioissa ja alkoi perustaa myyntikonttoreita Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Meksikoon, Brasiliaan, Chileen ja Peruun. Outokumpu kasvatti teknologiaosaamistaan yritysostojen avulla, esimerkiksi hankkimalla alumiiniosaamista Kanadasta ja Saksasta ja kaasunkäsittelyn sekä jalometallien prosessitekniikkaa Ruotsista. Vuonna 2001 tehtiin tärkeä yrityskauppa, kun Saksasta ostettiin satavuotias Lurgi Metallurgie, jonka osaamiseen kuului muun muassa rikkihapon tuotantotekniikka. Toimitusjohtaja Korhonen arvioi vuonna 2010, että Outotec on menestyksestään yhtä paljon velkaa Lurgille kuin Outokummun teknologiayksikölle.[5]

Outotecin synty 2006–2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokumpu Oyj muodosti keväällä 2006 teknologiatoimialastaan Outokumpu Technology Oyj -nimisen yhtiön ja myi saman vuoden syksyllä 80 % yhtiön osakekannasta ulkopuolisille sijoittajille. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin lokakuussa 2006 ja muutti nimensä Outotec Oyj:ksi huhtikuussa 2007. Pörssiin viennin yhteydessä Outokumpu sai teknologiayksiköstään 360 miljoonaa euroa.[5]

Outotec 2007–2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Outotecin markkina-arvo nousi jo lähes 2,5 miljardiin euroon ja vuosina 2005-2008 yhtiön liikevaihto kasvoi yli kaksinkertaiseksi, puolesta miljardista eurosta yli 1,2 miljardiin. Vuonna 2008 yhtiöön sijoitettu pääoma tuotti huimat 67 prosenttia.[5] Vuonna 2013 Outotec oli jo markkina-arvoltaan suurempi kuin Outokumpu.[16]

Vuonna 2007 Outotec osti Chenan ja seuraavana vuonna Auburn Groupin.[17]

Outotec 2010–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli vuonna 2010 Pertti Korhonen, kun hänen edeltäjänsä Tapani Järvinen jäi eläkkeelle.[5][18] Samana vuonna tehtiin myös monta yritysostoa: Larox, Millteam, Ausmelt ja Edmeston[17] ja Outotec teki päätöksen erikoistua mineraalien ja metallien jalostustekniikan lisäksi uusiutuvan energian ja vesien puhdistamiseen tarkoitetun tekniikan kehittämiseen.[19]

Yritysostot jatkuivat myös seuraavana vuonna, jolloin ostettiin Kiln Services Australia, Energy Products of Idaho, VPF, ASH DEC Umwelt. Vuonna 2012 taas hankittiin Numcore, Demil Manutenção Industrial, TME Group ja Backfill Specialists.[17]

Vuonna 2012 Outotec sai vahvan tilauskannan ja uusia kasvumahdollisuuksia. Yhtiöllä oli kasvua metalliteknologiassa ja ympäristö-, vesi- ja energiaratkaisujen toimittajana. Liikevaihtoa sillä oli yli kaksi miljardia euroa ja tilauskertymää 4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Outotec osti Yhdysvalloista Energy Products of Idaho -yrityksen, joka tekee jätteistä ja biomassasta energiaa Pohjois-Amerikassa, mutta myös Japanissa.[13]

VUonna 2012 yhtiö teki myös strategisesti tärkeän sopimuksen Zürichin kaupungin kanssa Sveitsin suurimmasta ja uudenaikaisimmasta jätevesilietteen polttolaitoksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Sopimuksen arvo oli 50 miljoonaa euroa ja sen katsottiin parantavan yrityksen mahdollisuuksia voittaa vastaavia tarjouskilpailuja muuallakin. Laitoksessa poltetaan jätevesilietettä, josta saadaan energiaa eli sähköä ja lämpöä. Prosessissa syntyy tuhkaa, josta voidaan ottaa talteen ravinteena käytettävä fosfori. Werdhölzlin jätevesilietteen polttolaitoksessa käsitellään vuosittain noin 100 000 tonnia, josta saadaan sähköä 875 kW:a ja lämpöä 4 450 kW:a.[19]

Vuosien 2009–2012 välillä yhtiön nettotulos nousi 45 miljoonasta eurosta 115 miljoonaan, Talouselämä 500 -listalla Outotec oli vuonna 2013 sijalla 34 ja sitä pidettiin poikkeuksellisena suomalaisena menestystarinana. Menestyksen tärkein syy oli panostus kehittyville markkinoille, kaksi kolmannesta liikevaihdosta tuli Aasiasta, Latinalaisesta Amerikasta, Afrikasta ja Itä-Euroopasta.[20]

Vuonna 2013 Outotec osti australialaisen ohjelmistoteknologiayritys Scanalysen[17] ja aloitti työntekijöiden osakesäästöohjelman.[20] Kuukausittain työntekijät saivat ohjata 2-5 prosenttia bruttopalkastaan yhtiön osakkeiden ostoon. Osakeostoihin osallistunut työntekijä voi kolmen vuoden kuluttua merkata säästämäänsä kahta osaketta vastaan yhden osakkeen yhtiön piikkiin. Ohjelman tavoite on antaa rivityöntekijöillekin mahdollisuus nauttia yrityksen menestyksestä.[20] Ohjelmaan ilmoittautui noin kolmannes työntekijöistä 22 eri maassa[6] ja se palkittiin Global Equity Organizationin palkinnolla.[21]

Joulukuussa 2013 Outotec sai päätökseen yt-neuvottelut, joiden tuloksena vähennettiin yhteensä 101 työpaikkaa. Vähennyksistä noin puolet oli irtisanomisia Espoon, Porin, Lappeenrannan ja Turun toimipaikoista, loput eläkkeelle siirtymisiä ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisiä. Yt-neuvotteluiden taustalla oli kaivosteollisuuden heikentynyt investointitahti ja kustannusleikkaukset.[22]

Keväällä 2014 Outotec osti yhdysvaltalaisen Republic Alternative Technologies Inc -yhtiön. Se oli suhteellisen pieni yritys, joka suunnittelija ja valmisti metallien tuotannossa käytettäviä pinnoitettuja titaanianodeja. Yhtiön palveluksessa oli 18 ihmistä ja sen liikevaihto oli vuonna 2013 noin yhdeksän miljoonaa euroa.[23] Kesällä Outotec osti selvitystilassa olleen itävaltalaisen Kalogeo Anlagenbaun liiketoiminnot ja teollisuusoikeudet tarkoituksenaan kasvattaa sen liiketoiminnan noin 15-20 miljoonan euron vuosiliikevaihtoon vuodesta 2016 alkaen. Kalogeon tuotteet ovat liittyneet biomassan, lietteen ja jäteveden käsittelyyn. Se on myös suunnitellut, rakentanut ja käyttänyt useita leijukerrosteknologiaan perustuvia lietteenpolttolaitoksia.[24]

Vuonna 2015 Outotec teki neljä yritysostoa: Kempe Engineering, Biomin, Kovit Engineering ja Sinter Plant Services.[25]. Se osti Kempe Engineeringin alumiiniteknologiat sekä Lähi-idän ja Afrikan palvelu- ja varaosaliiketoiminnat. [26]. Biominista se osti South African osake-enemmistön ja osuuden sveitsiläisestä Biomin Technologiesistä, minkä lisäksi yhtiölle siirtyivät teollis- ja markkinointioikeudet BIOX-biohapetusteknologiaan. Se on biologinen menetelmä vaikeasti käsiteltävien kultamalmien liuotukseen.[27] Kanadalainen Kovit Engineering Limited oli erikoistunut ratkaisuihin, joilla käsitellään malminrikastuksesta ylijäävää rikastushiekkaa.[28] Sinter Plant Services täydensi Outotecin palvelutarjontaa erityisesti Etelä-Afrikan ferrokromitehtailla. [29] Outotec kertoi myös aloittavansa 70 miljoonan euron säästöohjelman, syynä kaivos- ja metalliteollisuuden viime vuosien aikana heikentynyt markkinatilanne.[30] Kaivosalan markkinat alkoivat piristyä vuonna 2016.[4]

Outotec 2016-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2016 toimitusjohtaja Pertti Korhonen erotettiin[31] ja hänen tilalleen nimitettiin Markku Teräsvasaran alkaen 1.10.2016. [32] Ennen nimitystään Teräsvasara toimi Atlas Copcon Mining and Rock Excavation Service -divisioonan johtajana.[31]

Toukokuussa 2017 Teräsvasara kommentoi, ettei yrityksen pitäisi laskukaudella "käpertyä kulujen karsintaan ja väenvähennyskierteeseen. Silloinkin voi tehdä kauppaa: eivät kaivokset ja jalostamot lopeta toimintaansa, ja osa asiakkaista tekee huonoinakin aikoina pieniä, välttämättömiä investointeja. Ja kunnossapitotöitä tietysti riittää.” [33]

Yksi ensimmäisistä Teräsvasaran ajamista muutoksista oli Outotecin Services-liiketoiminnan eriyttäminen omaksi yksikökseen.[33] [4]

Asiakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 myynnistä 46 prosenttia kohdistui EMEA-alueelle eli EU:hun, Ivy-maihin, Lähi-itään ja Afrikkaan. Afrikkaa pidetään yhtiössä selkeänä kasvualueena, samoin kuin Intiaa ja Kiinaa, joissa ympäristölainsäädäntö on kiristymässä.

Esimerkiksi Zürichin kaupunki on ostanut Outoteciltä modernin jätevesilietteen polttolaitoksen ja Turkissa tehdään sellujätteestä energiaa Outotecin teknologialla.[13]

Outotec suunnitteli Saudi-Arabiaan maailman suurimman rikkihappoa valmistavan tehdaskompleksin, yhteensä 240 miljoonan dollarin sopimuksesta teknologian arvo oli puolet. Tehtaan tuottamasta rikkihaposta tehdään lannoitteita.[5]

Kaikkien aikojen suurin kauppa tehtiin vuonna 2012 Cristal Global -yrityksen kanssa: Saudi-Arabiaan hankittiin 350 miljoonan euron ilmeniittisulatto.[6]

Keväällä 2013 Outotec sopi Russian Copper Companyn kanssa uuden kuparirikastamon suunnittelusta ja toteutuksesta Tšeljabinskiin Venäjälle. Tilauksen arvo oli yli 50 miljoonaa euroa ja kauppaan kuuluu muun muassa vaahdotuskennot, sakeuttimet, analysaattorit ja automaatio.[34]

Keväällä 2014 Outotec sai 50 miljoonan euron tilauksen Alumina do Norte do Brasililta (lyhyesti Alunorte). Pääosin norjalaisen alumiinintuottajan Norsk Hydro ASA:n omistaman Alunorten alumiinioksidijalostamo on maailman suurin.Barcarenassa Pohjois-Brasiliassa sijaitsevan jalostamoon tilattiin uusi suodatuslaitos, jonka avulla kuivavarastoidaan liuotusjäännökset. Laitos on määrä ottaa käyttöön maaliskuussa 2016.[35]

Outotec saa asiakkaita myös ns. pakon edessä. Namibialaisessa Tsumebin pikkukaupungissa oli vaikea hengittää, sillä kuparisulatosta oli tullut vuosikymmenten ajan ilmaan rikkikaasuja. Kun sulatto vaihtoi omistajaa, kanadalainen kaivosyhtiö Dundee joutui panemaan päästöt aisoihin säilyttääkseen toimilupansa. Se tilasi Outoteciltä 130 miljoonaa euroa maksaneen rikkihappotehtaan, joka käsittelee kuparin sulatuksessa syntyvät kaasut ja on mittausten mukaan pienentänyt rikkipäästöjä yli 80 prosenttia.[36]

Keväällä 2017 Outotec sai suurimman tilauksensa kahteen vuoteen. Bahrainilainen Aluminium Bahrain tilasi umiinisulattonsa laajennusta varten anodien viimeistelylaitoksen suunnittelun ja toimituksen. Viimeistelylaitoksen lisäksi kauppaan kuuluu käytettyjen anodien talteenotto ja käsittelyn ratkaisu sekä yhtiön tuotekehitykseen perustuvat prosessilaitteet.[37]

Yhteistyökumppanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Outotec ja Kemira sopivat vuonna 2010 strategisesta yhteistyöstä, jossa hyödynnetään Kemiran ja VTT:n vesitutkimuksen huippuosaamiskeskuksen tutkimusohjelmia. Yhteistyöllä Outotec halusi laajentaa tarjontaansa uusiin sovelluksiin teollisuusvesien käsittelyssä.[38]
  • Outotec ja ruotsalainen Sandvik Mining sopivat vuonna 2012 yhteistyöstä mineraalien hienonnuksessa. Yhteistyön ansiosta Outotec voi tarjota asiakkailleen koko jalostuslaitoksen, johon kuuluvat murskaus, jauhatus, rikastus, testaus, suunnittelu, perussuunnittelu ja prosessitakuut".[39]
  • Huhtikuussa 2013 uutisoitiin, että Outotec, Kemira ja Lahden Seudun Kehitys perustavat Venäjälle paikallisen teräsjätti Severstalin kanssa teollisuusvesien käsittelyn IWEC-osaamiskeskuksen (Industrial Waters Excellency Center), joka keskittyy erityisesti Venäjän teollisuusvesien kulutukseen liittyviin asioihin. Tärkeimmät koulutusyksiköt tulevat Severstalin terästehtaalle Tšerepovetsiin. Yritykset esittelevät Venäjän teollisuudelle BAT-teknologiaa, eli ympäristökuormitusta pienentäviä mutta taloudellisesti kannattavia vesiteknologioita sekä -ratkaisuja. Ensimmäisenä kehityskohteena on Severstalin terästehtaan vesikierron optimointi.[40]
  • Toukokuussa 2013 Outotec ja Global Oil Shale Group tekivät sopimuksen kaupalliseen käyttöön tulevan kerogeenin rikastusprosessin kehittämisestä aluksi GOS:n Australian Queenslandissa sijaitsevilla öljyliuskevarannoilla. Hanke vastaa noin 2,18 miljardia öljybarrelia. Myöhemmin yhtiöt tutkivat Pohjos-Afrikan ja Lähi-Idän alueiden varantoja.[41]
  • Maaliskuussa 2016 Outotec ja Newcrest Mining sopivat teknologian kehittämiskumppanuudesta. Newcrest on maailman johtavia kullan- ja hopeantuottajista.[42]
  • Syyskuussa 2016 Outotec solmi yhteistyösopimuksen saksalaisen Thermo-System GmbH:n kanssa yhtiön matalaenergiakuivausratkaisujen edustuksesta.[43]

Patentit ja keksinnöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outotec käyttää tuotekehitykseen noin viisi prosenttia liikevaihdostaan, vuonna 2016 summa oli 55 miljoonaa euroa.[4] [3] Vuoden 2016 lopussa Outotecillä oli 786 patenttiperhettä, joihin sisältyi yhteensä 6 772 kansallista patenttia tai patenttihakemusta.[3]

Outotecillä on kaksi tutkimuskeskusta, Frankfurtissa tutkitaan rautamalmin ja alumiinin jalostukseen liittyviä teknologioita ja leijupetitekniikkaa, Porissa taas perusmetalleja.[7] [4] Niissä tutkitaan mm. asiakkaiden lähettämiä malminäytteitä. Analyysin perusteella voidaan esittää prosessiratkaisu, jolla kyseinen malmi voidaan hyödyntää tehokkaimmin. Näytteitä on kertynyt jo lähes kaikista maailman kaivoksista.[20] Lisäksi yhtiöllä on Lappeenrannassa vedenpoistoon keskittynyt laboratorio.[4]

Outotec on keksinyt leijupetiteknologian. Alan osaamista se vahvisti ostamalla 2000-luvun alussa saksalaisen Lurgi-yhtiön. Teknologiaa Outotec käyttää metallurgisissa prosesseissa ja uusiutuvissa ja vaihtoehtoisissa energioissa.[13]

Vuosi 2012 oli Outotecille ennätyksellinen patenttihakemuksissa: se haki 70 uutta patenttia ja sai 286 kansallista patenttia ja oli Suomen neljänneksi eniten patentteja hakenut yritys.[13][44] Vuonna 2013 Outotec oli Suomen eniten patentteja hakenut yritys 68 hakemuksellaan.[44]

Tammikuussa 2013 Outotec haastoi Outokummun oikeuteen fer­ro­kro­min val­mis­tus­me­ne­tel­mään liit­ty­vän kek­sin­nön oi­keuk­sis­ta.[45] Elokuussa 2015 annettiin välitystuomio, jonka mukaan omistusoikeus kuuluu yhteisesti kummallekin yhtiölle.[46]

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outotecin arvoihin kuuluu luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen. Se on tukenut Baltic Sea Action Groupin toimintaa vuodesta 2009 lähtien sekä lahjoituksin että erilaisin Outotecin strategiaan sidotuin sitoumuksin.​​ Yhteistyön tavoite on tarjota teknologisia ratkaisuja Itämeren ravinnekuorman hillitsemiseksi ja kaivosteollisuudesta tulevien päästöjen vähentämiseksi.[47] WWF Suomen kanssa Outotec teki yhteistyötä vuosina 2014-2016 muun muassa liikkeenjohdolle suunnattujen seminaarien merkeissä.[48]

Sitra perusti vuonna 2014 kuuden suuryrityksen kanssa Climate Leadership Council -yhdistyksen vauhdittamaan Suomen elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sen tavoitteena on saada aikaan kestävää ja kannattavaa liiketoimintaa, joka vastaa globaaleihin ympäristöhaasteisiin. Sitran ja Outotecin lisäksi yhdistyksessä ovat mukana Neste Oil, Fortum, Kone, Caverion ja St1.[49]

Outotec on palkittu vastuullisuusraporttikilpailussa vuosina 2011,[50] 2012,[51] 2013, 2014[52] ja 2015.[53]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marraskuussa 2007 Outotec sai Cleantech Finland prosessisarjan -palkinnon kehitettyään kestävää kehitystä edistävän tuotantoteknologian, ferrokromiprosessin. Kiitosta sai prosessin tuottaman kaasun lämpöenergian hyödyntäminen, mikä pienentää ferrokromitehtaiden energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Teknologialla tuotettiin silloin noin 35 prosenttia maailman ferrokromista".[54]
  • Vuonna 2009 Outotec valittiin Suomen paras yritys 2009 -kilpailun kasvuyritysten sarjan voittajaksi. Perustelujen mukaan Outotec on ”esimerkki yrityksestä, joka pystyy yhdistämään vahvan kasvun ja paranevan kannattavuuden.” Raadin mukaan Outotecin metalli- ja mineraaliteknologian tuotteet edustavat alansa kansainvälistä huippua.[5]
  • Vuonna 2013 Outotec pääsi sijalle 10 vuosittain koottavalle The Global 100 -listalle, maailman 100 vastuullisimman yrityksen joukkoon. Suomalaisista yrityksistä listalle pääsivät tuolloin myös Neste Oil ja Kesko.[55] Outotec pääsi samalle listalle myös vuonna 2014 (sijalla 3)[56], 2015 [57], 2016 (sijalla 3)[58] ja 2017 [59].
  • Syyskuussa 2013 Outotec pääsi ensimmäistä kertaa vuosiksi 2013–2014 arvostettuun Dow Jonesin kestävän kehityksen Euroopan indeksiin. Mukaan pääsi myös kuusi muuta suomalaista pörssiyritystä: Kesko, UPM, Nokia Oyj, Metso Oyj, Outokumpu ja Neste Oil.[60] Outotec pääsi listalle myös seuraavana vuonna.[61]
  • Pohjoisranta Burson-Marstellerin ja Arvopaperin vuosittaisessa mainetutkimuksessa Outotec on sijoittunut tutkittavien 70 pörssiyhtiön joukossa kymmenen kärkeen esimerkiksi vuosina 2011[62] ja 2012.[63]
  • Vuonna 2016 Outotecin ja metsälannoitevalmistaja Ecolanin yhteishanke saavutti ensimmäisen sijan Sitran järjestämässä Ravinnekierto Challenge -ideakilpailussa. Ratkaisussa mädätetty yhdyskuntajätteen liete kuivataan ja sekoitetaan tuhkaan, joka saadaan rakeistettuna kustannustehokkaasti kuljetettua esimerkiksi metsälannoitteeksi [64]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Outotec Oyj Kauppalehti. 27.1.2014. Viitattu 28.1.2014.
  2. Outotec Hallitus Outotec Oyj. Viitattu 10.9.2013.
  3. a b c d e f g Tilinpäätös 2016 (PDF) 1.3.20157. Outotec Oyj. Viitattu 5.7.2017.
  4. a b c d e f g h Markku Teräsvasara takoo Outoteciin sisäistä joustoa - ei pidä käpertyä kulujen karsintaan ja väenvähennyskierteeseen T&T. Viitattu 5.7.2017. (englanniksi)
  5. a b c d e f g h i j k Metalli-insinöörien maailmanvalloitus – Outotec on Suomen paras kasvuyritys 1.4.2010. Suomen Kuvalehti. Viitattu 10.9.2013.
  6. a b c d Paavola, Juho: Vihreä talous on sittenkin totta. Talouselämä, 5.4.2013, nro 14.
  7. a b T&K JA INNOVAATIOT Outotec Oyj. Viitattu 10.9.2013.
  8. a b Liiketoiminta-alueet Outotec Oyj. Viitattu 3.9.2013.
  9. Toimintamalli www.outotec.fi. Viitattu 5.7.2017.
  10. Outotec organisoituu kahteen liiketoiminta-alueeseen 9.4.2013. Kauppalehti. Viitattu 3.9.2013.
  11. a b Outotec perustaa Services-liiketoimintayksikön ja nimittää Kimmo Kontolan Minerals Processing -liiketoimintayksikön johtoon Arvopaperi. Viitattu 5.7.2017. (englanniksi)
  12. a b c Johtoryhmä www.outotec.fi. Viitattu 5.7.2017.
  13. a b c d e Outotec nostaa energian ja ympäristöratkaisut metallien rinnalle 8.2.2013. Tekniikka & Talous. Viitattu 3.9.2013.
  14. a b c d Liiketoiminta www.outotec.fi. Viitattu 5.7.2017.
  15. Outotec ja Eesti Energia kehittävät öljyliuskeen jalostus­teknologiaa 3.11.2008. Tekniikka & Talous. Viitattu 17.10.2013.
  16. Virta, Ismo: Vanhoja ruoskia uusii hallituksiin. Talouselämä, 25.1.2013, nro 4, s. 6-7.
  17. a b c d Outotec Yritysostot Outotec Oyj. Viitattu 10.9.2013.
  18. Outotec Johtoryhmä Outotec Oyj. Viitattu 10.9.2013.
  19. a b Outotec myy Sveitsiin jätelietteen polttotekniikkaa Helsingin Sanomat. 10.11.2012. Viitattu 7.7.2017.
  20. a b c d Paavola, Juho: Kaivosmiehen palvelija pärjää. Talouselämä, 31.5.2013, nro 22, s. 62–71.
  21. Outotecin hallitus päätti jatkaa henkilöstön osakesäästöohjelmaa vuonna 2014 4.9.2013. Outotec Oyj. Viitattu 17.10.2013.
  22. Outotec vähentää Suomesta 101 työpaikkaa HS.fi. 5.12.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.11.2014.
  23. Outotec osti amerikkalaisyhtiön yle.fi. 7.4.2014. Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2014.
  24. Outotec ostaa Kalogeo Anlagenbaun Itävallasta 28.7.2014. Kauppalehti. Viitattu 24.11.2014.
  25. Yritysostot www.outotec.fi. Viitattu 7.7.2017.
  26. Outotec ostaa Kempe Engineeringin alumiiniteknologiat sekä Lähi-idän ja Afrikan palvelu- ja varaosaliiketoiminnat www.outotec.fi. Viitattu 7.7.2017.
  27. Outotec laajensi kullanjalostuksen repertuaariaan yrityskaupalla www.kauppalehti.fi. Viitattu 7.7.2017.
  28. Outotec ostaa kanadalaisyhtion www.kauppalehti.fi. Viitattu 7.7.2017.
  29. Outotec on saanut päätökseen Sinter Plant Services -yritysoston Etelä-Afrikassa www.outotec.fi. Viitattu 7.7.2017.
  30. Outotecilta 70 miljoonan euron säästöohjelma - vähentää jopa 650 Arvopaperi. Viitattu 5.7.2017. (englanniksi)
  31. a b Outotecin toimitusjohtaja vaihtuu - Korhoselle potkut Talouselämä. Viitattu 5.7.2017. (englanniksi)
  32. Markku Teräsvasara aloittaa Outotecin toimitusjohtajana 1.10.2016 | Outotec www.outotec.com. Viitattu 24.10.2016.
  33. a b Kauppalehti: Outotecin toimitusjohtaja: Ei pidä käpertyä kulujen karsintaan ja väenvähennyskierteeseen | Kauppalehti Kauppalehti. Viitattu 5.7.2017.
  34. 50 miljoonan tilaus: Outotec toimittaa kuparirikastamon Venäjälle 22.5.2013. Tekniikka ja Talous. Viitattu 3.9.2013.
  35. Outotec sai 50 miljoonan tilauksen hs.fi. 15.5.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.11.2014.
  36. Afrikassa aukeavat miljardimarkkinat puhtaalle teknologialle – suomalaisen Outotecin tehdas teki namibialaisen pikkukaupungin ilmasta helpompaa hengittää Helsingin Sanomat. 11.5.2017. Viitattu 7.7.2017.
  37. Outotec sai suurimman tilauksensa lähes kahteen vuoteen – osake vahvistui yli kahdeksan prosenttia Helsingin Sanomat. 13.4.2017. Viitattu 8.8.2017.
  38. Outotec ja Kemira yhteistyöhön 3.9.2010. Tekniikka & Talous. Viitattu 17.10.2013.
  39. Outotec yhteistyöhön Sandvikin kanssa mineraalien hiennonnuksessa 25.9.2012. Tekniikka & Talous. Viitattu 17.10.2013.
  40. Suomalaisyhtiöt perustavat teollisuusvesien osaamiskeskuksen Venäjälle 24.4.2013. Kauppalehti. Viitattu 27.9.2013.
  41. Outotec kehittämään öljyliuskeen rikastusta 16.5.2013. Tekniikka & Talous. Viitattu 27.9.2013.
  42. Outotecille australialainen metallinjalostuskumppani Talouselämä. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
  43. Outotec ja Thermo-System ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhön – Eco3 www.eco3.fi. Viitattu 7.7.2017.
  44. a b Suurimmat kotimaiset yrityshakijat Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 10.9.2013.
  45. Outotec haastoi Outokummun patentin vuoksi hs.fi. 25.1.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 20.9.2013.
  46. Outokumpu ja Outotec sopivat patenttikiistansa Viitattu 16.8.2017.
  47. Lahjoittajat Baltic Sea Action Group. Viitattu 10.10.2013.
  48. WWF ja Outotec: Suomen on tartuttava vihreän talouden mahdollisuuksiin WWF Suomi. Viitattu 16.8.2017.
  49. Sitra ja joukko yrityksiä yhteistyöhön ilmastonmuutoksen torjumiseksi HS.fi. Helsingin Sanomat. Viitattu 20.11.2014.
  50. Kesko palkittiin parhaana vastuullisuusraportoijana TEM. Viitattu 17.10.2013.
  51. Vastuullisuusraportointikilpailu TEM. Viitattu 17.10.2013.
  52. Outotecin vastuullisuusraportti palkittiin sijoittajien suosikkina Outotec Oyj. Viitattu 20.11.2014.
  53. Kohti resurssitehokkuutta - Outotecin vuoden 2015 yritysvastuuraportti on julkaistu www.outotec.fi. Viitattu 7.7.2017.
  54. Outotec ja Neste voittivat Cleantech Finland -palkinnot 7.11.2007. Tekniikka & Talous. Viitattu 3.9.2013.
  55. Suomesta kolme yhtiötä 100 "vastuullisimman" listalla: Neste Oil, Kesko ja Outotec 23.1.2013. Talouselämä. Viitattu 10.9.2013.
  56. Kolme suomalaisyritystä The Global 100 -listalla 24.1.2014. Finnfacts. Viitattu 20.11.2014.
  57. Outotec maailman sadan vastuullisimman yrityksen Global 100 -listan 12. sijalla www.outotec.fi. Viitattu 7.7.2017.
  58. 2017 Global 100 results | Corporate Knights Corporate Knights. 16.1.2017. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
  59. 2017 Global 100 results | Corporate Knights Corporate Knights. 16.1.2017. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi)
  60. Seitsemän suomalaisyritystä valittiin kestävän kehityksen indekseihin 16.9.2013. Good News from Finland. Viitattu 27.9.2013.
  61. Outotec toista kertaa Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin 11.9.2014. Outotec Oyj. Viitattu 24.11.2014.
  62. Elop ei vielä vakuuttanut piensijoittajia – Kone edelleen maineykkönen 27.10.2011. Pohjoisranta. Viitattu 17.10.2013.
  63. Innovatiivisuus erottaa huippumaineiset yritykset muista pörssiyhtiöistä 25.10.2012. Pohjoisranta. Viitattu 17.10.2013.
  64. Särjen uudenlainen käyttö ja lietteen rakeistus voittoon ideakilpailussa - Sitra Sitra. Viitattu 7.7.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]