Opel Meriva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Opel Meriva on Opelin vuosina 2003–2017 valmistama pieni tila-auto. Yhdistyneessä kuningaskunnassa auto tunnetaan nimellä Vauxhall Meriva ja Etelä-Amerikassa ensimmäistä sukupolvea myytiin Chevrolet Meriva -nimisenä.[1] Merivan korvasi pieni crossover-malli Opel Crossland X.[2]

Opel Meriva A (2003–2010)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opel Meriva A
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Brasilia
 Espanja
Valmistaja Opel
Konserni General Motors
Valmistusvuodet 2003–2010
Muut nimet Chevrolet Meriva
Vauxhall Meriva
Korimalli 5-ovinen tila-auto
Luokka M-segmentti
Seuraaja Opel Meriva B
Teknisesti samankaltaisia Chevrolet Montana
Opel Combo B
Opel Corsa C
Opel Tigra TwinTop B
Tekniset tiedot
Pohjalevy GM Gamma
Moottori R4
Iskutilavuus 1,3–1,8 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
5-vaihteinen robotti

Ensimmäisen sukupolven Meriva esiteltiin syksyllä 2002 Pariisin autonäyttelyssä. Se tuli markkinoille vuonna 2003 pienemmän Agilan ja suuremman Zafiran väliin. Auton tekniikka perustui suurilta osin Corsa C -malliin.[1]

Meriva sai vuoden 2003 Euro NCAP -kolaritestistä tulokseksi neljä tähteä viidestä.[3]

Facelift-mallin Opel Meriva A.

Suomessa Merivan myynti alkoi vuoden 2003 toukokuussa. Moottoriksi oli alkuvaiheessa saatavana 1,6 8V- (90 hv) ja 1,6 16V (100 hv) -bensiinimoottorit. Tammikuussa 2004 valikoimaan lisättiin 1,7-litrainen (75/100 hv) CDTI-dieselmoottori. Saman vuoden heinäkuussa mallistoa täydensi myös 90 hevosvoiman tehoinen 1,4 Twinport -bensiinimoottori.[1] 1,6 16V:n yhteyteen oli valittavana manuaalivaihteiston lisäksi viisiportainen robottivaihteisto, Easytronic.[4]

Varustetasoja oli Suomessa kaksi, Enjoy ja Cosmo. Ensin mainitussa oli vakiovarusteina neljä turvatyynyä, ABS-jarrut, kauko-ohjattu keskuslukitus, lämmitettävät sähköpeilit, lukuvalot edessä ja takana sekä pöytätasot ja säilytystaskut etuistuinten selkänojissa. Cosmo-varustelu tarjosi lisäksi muun muassa kevytmetallivanteet ja sumuvalot.[5]

Opel Meriva koki marraskuussa 2005 kevyen kasvojenkohotuksen. Ulkonäköä kohennettiin uusilla etu- ja takapuskureilla. Ajovakaudenhallintajärjestelmä ESP tuli vakiovarusteeksi kaikkiin malleihin. Moottorit päivitettiin uudempiin versioihin, jonka yhteydessä 1,6 16V -moottorin teho nousi 105 hevosvoimaan. Dieselvalikoimaa laajensi 1,3 CDTI (75 hv). Syyskuussa 2006 1,7 litran CDTI:stä tuli 125-hevosvoimainen hiukkassuodattimella varustettu versio.[1]

Meriva OPC/VXR

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opel Meriva OPC

Kasvojenkohotuksen yhteydessä esiteltiin myös urheilullinen Meriva OPC -malli, jossa oli 1,6-litrainen 180 hevosvoimaa tuottava turbomoottori.[6] Autossa oli erilaiset puskurit, korinvärinen etusäleikön lista, matalammat sivuhelmat ja 17 tuuman kevytmetallivanteet. OPC-sisustaan kuului nahkaverhoiltu urheiluohjauspyörä ja Recaron osittain nahkaverhoillut urheiluistuimet.

Opel Meriva B (2010–2017)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Opel Meriva B
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Espanja
Valmistaja Opel
Konserni General Motors
Valmistusvuodet 2010–2017
Muut nimet Vauxhall Meriva
Korimalli 5-ovinen tila-auto
Luokka M-segmentti
Edeltäjä Opel Meriva A
Seuraaja Opel Crossland X
Teknisesti samankaltaisia Alfa Romeo MiTo
Citroën Nemo
Fiat Fiorino
Fiat Grande Punto
Opel Adam
Opel Corsa D
Opel Corsa E
Peugeot Bipper
Tekniset tiedot
Pohjalevy GM Fiat Small
Moottori R4
Iskutilavuus 1,3–1,7 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen automaatti

Toisen sukupolven Meriva tuli markkinoille vuonna 2010. Edeltäjäänsä verrattuna auto kasvoi huomattavasti kokoa. Merivan persoonallinen ominaisuus on takareunasta saranoidut ”kaappariovet”, jotka aukeavat täydet 90 astetta ja helpottavat sisälle kulkemista.[7] Ovet lukittuvat automaattisesti, kun auton nopeus ylittää 5 km/h.[8]

Bensiinimoottorina oli 1,4-litrainen turbo, josta oli saatavana kaksi tehoversiota (120/140 hv). Pienempitehoisessa oli kuusivaihteinen manuaalivaihteisto, tehokkaamman yhteydessä aina kuusiportainen automaatti.[9] Dieseleiksi tulivat 1,3- (75/95 hv) ja 1,7-litraiset (100/130 hv) CDTI:t. Pienempi 1,7-litrainen dieselmoottori oli valittavana ainoastaan automaattivaihteisena. Vuonna 2011 sen teho nousi 110 hevosvoimaan.

Facelift-mallin Opel Meriva B.

Merivaa uudistettiin mallivuodelle 2014. Etuosassa oli nyt enemmän kromikoristeita ja ajovaloja muotoiltiin hieman erilaisiksi. Sisätilojen muutokset kohdistuivat lähinnä tietoviihdejärjestelmään. Opelin IntelliLink-järjestelmä seitsentuumaisella värinäytöllä oli vakiona kaikissa malleissa.[9]

Kasvojenkohotuksen yhteydessä päivitettiin myös moottorivalikoimaa. Aiemmat dieselmoottorit korvasi uusi 1,6 CDTI, joka on valmistettu kokonaan kevytmetallista. Ensimmäinen versio oli 136-hevosvoimainen, myöhemmin saapui myös 110-hevosvoimainen.[9]

  1. a b c d Opel Meriva (2002–2010) Tekniikan Maailma. 27.8.2010. Viitattu 14.2.2016.
  2. Opelin uuden pikkukatumaasturin nimi on Crossland X Tekniikan Maailma. 7.11.2016. Viitattu 10.11.2016.
  3. Opel / Vauxhall Meriva 2003 Euro NCAP. Viitattu 14.2.2016. (englanniksi)
  4. Opel Meriva: Bensiini vs. Diesel Ilta-Sanomat. 10.5.2004. Viitattu 14.2.2016.[vanhentunut linkki]
  5. Autoesittely Opel Meriva 2003–2009 Autotalli.com. Viitattu 14.2.2016.
  6. 15 years of OPC – Opel sports cars for the road 28.1.2015. General Motors. Arkistoitu 30.6.2015. Viitattu 14.2.2016. (englanniksi)
  7. Opel Meriva on oiva perheauto Iltalehti. 18.7.2010. Viitattu 28.2.2016.
  8. Opel Meriva 1.4 Turbo Ilta-Sanomat. 23.7.2010. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 28.2.2016.
  9. a b c Autoesittely Opel Meriva 2014 Autotalli.com. Viitattu 28.2.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]