Opel Omega

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Opel Omega on Opelin vuosina 1986–2003 valmistama E-segmentin automalli, joka korvasi Opel Rekordin. Valmistuksen päätyttyä Omega ei saanut itselleen suoraa seuraajaa, mutta sen mallistoon jättämää aukkoa täydensivät ylellinen hatchback-korinen Opel Signum sekä aiempaa suuremmaksi kasvanut farmarikorinen Opel Vectra. Omega oli viimeinen takavetoinen Opel-henkilöautomalli.

Opel Omega A (1986–1993)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opel Omega A
Opel Omega A front 20090430.jpg
Valmistustiedot
Valmistusmaa Brasilian lippu Brasilia
Jugoslavia
Saksan lippu Saksa
Valmistaja Opel
Konserni General Motors
Valmistusvuodet 1986–1993
Muut nimet Chevrolet Omega
Vauxhall Carlton
Korimalli 4-ovinen sedan
5-ovinen farmari
Luokka E-segmentti
Edeltäjä Opel Rekord E
Seuraaja Opel Omega B
Teknisesti samankaltaisia Holden Commodore (VN/VP/VR/VS)
Lotus Omega
Opel Calais
Opel Senator B
Toyota Lexcen
Pohjalevy GM V
Iskutilavuus 1,8–3,6 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa takaveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti

Ensimmäisen sukupolven Omega esiteltiin vuonna 1986, ja se valittiin Vuoden autoksi Euroopassa 1987.[1] Korimalleina olivat neliovinen sedan sekä farmarimalli Caravan. Isossa-Britanniassa mallin nimenä oli Vauxhall Carlton, Brasiliassa puolestaan autoa myytiin Chevrolet-merkkisenä.

Facelift-mallin Opel Omega A.

Vuonna 1990 Omega koki pienen kasvojenkohotuksen, jossa se sai muun muassa uuden etusäleikön.

Facelift-mallin Opel Omega A Caravan.

Opel Omega B (1994–2003)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opel Omega B
Opel Omega Sedan 1997.jpg
Valmistustiedot
Valmistusmaa Saksan lippu Saksa
Thaimaan lippu Thaimaa
Valmistaja Opel
Konserni General Motors
Valmistusvuodet 1994–2003
Muut nimet Cadillac Catera
Vauxhall Omega
Korimalli 4-ovinen sedan
5-ovinen farmari
Luokka E-segmentti
Edeltäjä Opel Omega A
Seuraaja Opel Signum
Opel Vectra C
Teknisesti samankaltaisia Holden Commodore (VT/VX/VY/VZ)
Holden Monaro (V2/VZ)
Pontiac GTO
Pohjalevy GM V
Iskutilavuus 2,0–3,2 l
Polttoaine bensiini
diesel
Vetotapa takaveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti

Toisen sukupolven Omega esiteltiin keväällä 1994. Myös Vauxhall-merkkisenä auton mallinimenä oli nyt Omega. Vuosina 1996–2001 mallia myytiin Yhdysvalloissa nimellä Cadillac Catera saavuttamatta suurta menestystä.

Vuoden 1998 Euro NCAP -kolaritestistä Omega sai tulokseksi kolme tähteä viidestä.[2]

Opel Omega B Caravan

Vuonna 1999 Omega koki kasvojenkohotuksen. Etupuskuri oli uudenmallinen ja etusäleikköä oli nostettu aiempaa ylemmäksi. Takavalojen vilkunlaseista tuli valkoiset. Sisällä ovipaneelit olivat uudet ja myös kojelaudan keskikonsolia oli uudistettu. Ajonvakautusjärjestelmä ESP tuli saataville uutena varusteena.

Facelift-mallin Opel Omega B.

Geneven autonäyttelyssä keväällä 2000 esiteltiin konseptina Omega V8, jossa oli sama 5,7-litrainen moottori kuin Chevrolet Corvettessa. Malli ei kuitenkaan edennyt tuotantoon.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 1987 – Opel Omega Car of the Year. Viitattu 3.9.2019. (englanniksi)
  2. Opel / Vauxhall Omega 1998 Euro NCAP. Viitattu 3.9.2019. (englanniksi)
  3. Opel Omega V8: Fahrbericht – Der Opel, der alles verändert hätte Auto Bild. 22.3.2018. Viitattu 3.9.2019. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]