Opel Zafira

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Opel Zafira A
Opel Zafira.JPG
Valmistustiedot
Valmistusmaa Brasilian lippu Brasilia
Indonesia
Saksan lippu Saksa
Thaimaan lippu Thaimaa
Valmistaja Opel
Konserni General Motors
Valmistusvuodet 1999–2005
Muut nimet Chevrolet Nabira
Chevrolet Zafira
Holden Zafira
Subaru Traviq
Vauxhall Zafira
Korimalli 5-ovinen tila-auto
Luokka M-segmentti
Edeltäjä Opel Sintra
Seuraaja Opel Zafira B
Teknisesti samankaltaisia Opel Astra G
Iskutilavuus 1,6–2,2 l
Teho 80–190 hv
Polttoaine bensiini
diesel
maakaasu
Vetotapa etuveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
Henkilöluku 7

Opel Zafira on Opelin vuodesta 1999 valmistama tila-auto. Maasta riippuen Zafira-mallia on myyty myös Vauxhallin, Holdenin tai Chevroletin merkillä. Japanissa ensimmäisen sukupolven Zafiraa myytiin nimellä Subaru Traviq.

Istuimet on jaettu Zafirassa kolmeen riviin, ja niitä voi järjestellä matkustaja- ja tavaramäärän mukaan. Opel kutsuu ratkaisua nimellä Flex7.

Opel Zafira A (1999–2005)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 esitelty ensimmäisen sukupolven Zafira perustui tekniikaltaan vuotta aiemmin esiteltyyn Astra G:hen. Se korvasi mallistossa Opel Sintran, joka oli ehtinyt olla markkinoilla vain kolme vuotta. Yhtenä syynä mallin nopeaan korvaamiseen oli sen Euro NCAP -kolaritestissä saama ala-arvoinen tulos.[1] Zafirakaan ei luokkansa parhaimmistoon kolmen tähden tuloksellaan yltänyt, mutta parannus Sintraan verrattuna oli kuitenkin huomattava.[2]

Opel Zafira A facelift
Opel Zafira A OPC

Urheilullinen Zafira OPC (Vauxhallina VXR) esiteltiin vuonna 2001 Geneven autonäyttelyssä. Muotoilu on tavallista Zafiraa aggressiivisempi. Autossa on 2,0-litrainen 190-hevosvoimainen turbomoottori 5-vaihteisella manuaalivaihteistolla. OPC-malli kiihtyy nollasta sataan 8,2 sekunnissa, ja huippunopeus on 220 km/h. Zafira OPC oli tuolloin nopein Euroopassa myytävä tila-auto.[3]

Bensiinimoottorit olivat aluksi 1,6- (100 hv), 1,8- (115 hv) ja 2,2-litraiset (147 hv), jotka kaikki olivat 16-venttiilisiä ja kuuluivat Ecotec-sarjaan. Dieseleinä olivat 2,0-litraiset DI (80 hv) ja DTI (100 hv). Saatavana oli myös 1,6-litrainen maakaasumoottori (90 hv). Vuoden 2002 tammikuussa 2,0-litraiset dieselmoottorit korvattiin uudella 125-hevosvoimaisella 2,2 DTI:llä.

Vuoden 2003 faceliftissä Zafira koki pieniä ulkonäöllisiä muutoksia, joista huomattavin oli poikittainen kromilista maskissa ja korinväriset ovenkahvat. Takavalojen vilkut olivat nyt kirkaslasiset. 1,8-litraisen bensiinimoottorin teho kasvoi 125 hevosvoimaan.

Opel Zafira B (2005–2014)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opel Zafira B
Opel Zafira B 1.9 CDTI front.JPG
Valmistustiedot
Valmistusmaa Puolan lippu Puola
Saksan lippu Saksa
Valmistaja Opel
Konserni General Motors
Valmistusvuodet 2005–2014
Muut nimet Chevrolet Zafira
Vauxhall Zafira
Korimalli 5-ovinen tila-auto
Luokka M-segmentti
Edeltäjä Opel Zafira A
Seuraaja Opel Zafira Tourer C
Teknisesti samankaltaisia Opel Astra H
Koko ja tekniset tiedot
Pituus 4 467 mm
Leveys 1 801 mm
Korkeus 1 645 mm
Iskutilavuus 1,6–2,2 l
Teho 105–240 hv
Polttoaine bensiini
diesel
maakaasu
Vetotapa etuveto
Vaihteisto

5-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen manuaali 5-vaihteinen robotti 4-vaihteinen automaatti

6-vaihteinen automaatti
Henkilöluku 7

Opel esitteli toisen sukupolven Zafiran vuoden 2005 Geneven autonäyttelyssä. Se perustuu edeltäjänsä tavoin Opel Astraan, tällä kertaa H-sukupolveen. Zafira B on sijoittunut vikatilastoissa keskiarvon paremmalle puolelle. Jarrulevyt ja -palat kuluvat kuitenkin tavallista nopeammin, ja 1,8-litraisessa bensiinimoottorissa ongelmana on nokka-akselin käyttöpyörien kuluminen. Vuoden 2006 alussa osia muutettiin kestävämmiksi[4].

Euro NCAP -kolaritestistä toisen sukupolven Zafira otti täydet viisi tähteä.[5]

Pian julkaistiin myös suorituskykyinen OPC-versio toisen sukupolven Zafirasta. 2,0-litraisessa turbomoottorissa on tehoa 240 hevosvoimaa, ja huippunopeus on 231 km/h. OPC-mallissa on urheilullisempi muotoilu, nahkaverhoillut Recaro-istuimet ja OPC-urheiluohjauspyörä.

Bensiinimoottorit olivat aluksi 1,6- (105 hv), 1,8- (140 hv) ja 2,2-litraiset (150 hv). Dieselvaihtoehtona oli 1,9-litrainen (120/150 hv) Fiatin valmistama Multijet. 1,8-litraisen bensiinimoottorin sai 5-vaihteisella Easytronic-robottivaihteistolla, ja molemmat dieselit 6-vaihteisella automaatilla. 2,2-litraisen yhteyteen sai puolestaan 4-portaisen automaatin. Saatavana oli myös 1,6-litrainen (94 hv) maakaasumoottori osana ecoFLEX-pakettia. Siihen kuului lisäksi vain kyseiseen malliin saatavana oleva vihreä Green Spirit -väri, sekä ecoFLEX-logot takaluukussa ja kojelaudassa.

Opel Zafira B OPC

Vuoden 2008 faceliftissä Zafira sai uudet muhkeammat puskurit. 1,6-litraisen bensiinimoottorin teho kasvoi 115 hevosvoimaan. Seuraavana vuonna moottorivalikoimaan saatiin Opelin 1,7-litrainen (110 hv) turbodiesel. Vuonna 2010 siitä tuli myös tehokkaampi 125-hevosvoimainen versio.

Opel Zafira B facelift

Perusmalli Advantageen kuului 4 turvatyynyä, ABS-jarrut hätäjarruassistentilla, ESP, aktiiviset pääntuet, 16” teräsvanteet pölykapselein, R10-radio, keskikonsolin alumiinikoristeet, kauko-ohjattu keskuslukitus, sähköpeilit, kuljettajan istuimen korkeussäätö ja sähköikkunat edessä.

Enjoyssa oli lisäksi turvaverhot (yht. 6 turvatyynyä), kuljettajan turvavyönmuistutin, korinväriset kylkilistat, lämmitettävät peilit, 16” kevytmetallivanteet, säilytystaskut etuistuinten selkänojissa, alumiinikoristeet myös ovissa ja ohjauspyörässä, kromikehyksiset mittarit, Radio/CD 30 -soitin, ilmastointi ja valaistuspaketti.

Ylellisimmässä Cosmossa oli Enjoyn lisäksi panoraamalasikatto, hopeiset kattokaiteet, sumuvalot, mustat koristeet keskikonsolissa ja ohjauspyörässä, alumiini- tai puujäljitelmäkoristus ovissa, osittain nahkaverhoillut urheiluistuimet, nahkaverhoiltu ohjauspyörä, tallelokerolla varustettu käsinoja edessä, valaistut meikkipeilit, kynnyslistat etuovissa ja sähköikkunat takana.[6]

Vuonna 2011 esiteltiin Zafiran rinnalle suurempaa kokoluokkaa edustava Zafira Tourer. Zafira B:n valmistus jatkui vuoteen 2014 saakka, jolloin Zafira Tourer virallisesti korvasi sen.

Opel Zafira Tourer C (2011–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opel Zafira Tourer C
Opel Zafira Tourer 2.0 CDTI Innovation (C) – Frontansicht, 23. Mai 2013, Heiligenhaus.jpg
Valmistustiedot
Valmistusmaa Saksan lippu Saksa
Valmistaja Opel
Konserni General Motors
Valmistusvuodet 2011–
Muut nimet Vauxhall Zafira Tourer
Korimalli 5-ovinen tila-auto
Luokka M-segmentti
Edeltäjä Opel Zafira B
Teknisesti samankaltaisia Opel Astra J
Iskutilavuus 1,4–2,0 l
Teho 110–200 hv
Polttoaine bensiini
diesel
maakaasu
nestekaasu
Vetotapa etuveto
Vaihteisto

5-vaihteinen manuaali 6-vaihteinen manuaali

6-vaihteinen automaatti
Henkilöluku 5–7

Kolmannen sukupolven Zafira esiteltiin Frankfurtin autonäyttelyssä sykyllä 2011 ja se ehti myyntiin seuraavan vuoden alussa. Auton tekniikka pohjautuu pitkälti Astran J-sukupolveen. Zafira B jäi uuden mallin rinnalle vuoteen 2014 saakka.

Vuoden 2011 Euro NCAP -kolaritestissä Zafira Tourer saavutti täyden viiden tähden tuloksen.[7]

Bensiinimoottorina oli aluksi 1,4 Ecotec Turbo (120/140 hv). Dieselinä tarjottiin 2,0-litraista (110/135/165 hv) CDTI:tä. Lisäksi saatavana oli nestekaasulla toimiva 1,4 LPG ecoFLEX (140 hv).[8]

Varustetasoina olivat aluksi Enjoy ja Cosmo.

Keväällä 2012 valikoimaan lisätiin 1,6-litrainen (150 hv) CNG ecoFLEX -maakaasumoottori ja 1,8-litrainen (115 hv) bensiinimoottori.

Vuoden 2013 mallisto täydentyi 1,6-litraisella (135 hv) CDTI:llä ja suorasuihkutteisella 1,6 Turbo SIDI (170 hv) -bensiinimoottorilla. Vuonna 2014 siitä tuli tarjolle myös 200-hevosvoimainen versio.

Vuonna 2015 esiteltiin 170-hevosvoimainen 2,0 CDTI ecoFLEX.

ecoFLEX-malleissa on aina aktiivinen etusäleikön suljin, madallettu alusta, moottorin kalibrointi ja optimoidut välityssuhteet.[9]

Zafira Tourerin perusmalli on Pro. Siihen kuuluu 6 turvatyynyä, ESP, turvavyönmuistutin edessä ja takana, vakionopeudensäädin, manuaali-ilmastointi, lämmitettävät etuistuimet, 16” teräsvanteet pölykapselein, Radio/CD 300 -soitin, monitoimiohjauspyörä ja sähköikkunat edessä. Pro-malli on vakiona viisipaikkainen. Kolmannen rivin istuimet ovat saatavana lisävarusteena.

Drive-varustelussa on lisäksi kaksivyöhykkeinen automaatti-ilmastointi, Radio/CD 600 -soitin 6 kaiuttimella, IntelliLink-multimediajärjestelmä 7” värinäytöllä, Bluetooth-järjestelmä, nahkaverhoiltu ohjauspyörä, lattiakonsoli käsinojalla ja säilytyslokerolla, 17” kevytmetallivanteet, sähköikkunat takana, tummennetut takaikkunat ja kromikehyksiset ajovalot.

Cosmossa on lisäksi tuulilasinpyyhkijöiden sadetunnistin, osittain nahkaverhoillut istuimet, LED-takavalot, sumuvalot, lounge-istuimet toisella rivillä, panoraamatuulilasi, sähköinen käsijarru mäkilähtöavustimella ja automaattiset kaukovalot.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sintra 1999 Euro NCAP Euro NCAP. Viitattu 2.7.2015.
  2. Zafira 2001 Euro NCAP Euro NCAP. Viitattu 2.7.2015.
  3. Zafira OPC 2001 General Motors. Viitattu 2.7.2015.
  4. Käytetty: Opel Zafira 1.8 -08. Auto Bild Suomi, 9.9.2011, 2011. vsk, nro 17.
  5. Zafira 2005 Euro NCAP Euro NCAP. Viitattu 2.7.2015.
  6. Zafira-esite 6/2008. ADAM OPEL GmbH.
  7. Zafira Tourer 2011 Euro NCAP Euro NCAP. Viitattu 2.7.2015.
  8. Esittely: Opel Zafira Tourer. Auto Bild Suomi, nro 11/2011, 3.6.2011.
  9. Uusi Zafira Tourer -mallisto Opel.fi. Viitattu 28.7.2015.
  10. Zafira Tourer -esite 4/2014. ADAM OPEL AG.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]