Mymmeli
Mymmeli (ruots. Mymlan) on kahden Tove Janssonin Muumi-teoksissa esiintyvän hahmon nimi. Alkuperäinen Mymmeli esiintyy vain kirjassa Muumipapan urotyöt. Hän on isokokoinen, pyöreä ja iloinen suuren lapsikatraan äiti. Toinen Mymmeli on hänen hoikka tyttärensä, josta varhaisemmissa kirjoissa käytetään nimitystä Mymmelin tytär, mutta johon myöhemmin viitataan pääasiassa Mymmelinä. Jälkimmäinen Mymmeli esiintyy useissa Janssonin kirjoista sekä Muumipeikko-sarjakuvissa. Eräässä omaan käyttöönsä tekemässään muistiinpanossa Tove Jansson erotteli hahmot nimillä ”Mymmeli vanhempi” ja ”Mymmeli nuorempi”.[1] Muualla kuin Janssonin varhaisemmissa kirjoissa Mymmelillä tarkoitetaan lähes aina nuorempaa Mymmeliä. Hahmo esiintyy myös Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjassa.
Mymmelit tunnistaa keskellä päälakea seisovasta piikkimäisestä nutturasta. Sellainen on myös Pikku Myyllä, joka on vanhemman Mymmelin tytär ja nuoremman Mymmelin pikkusisko. Useimmiten Mymmeli ja Myy käyttävät myös selän puolelta napitettavaa mekkoa ja pitävät kaulassaan suurta rusettia. Muumipapan urotöiden kuvituksessa kaikilla Mymmelin perheeseen kuuluvilla on hännät, mutta myöhemmissä kuvituksissa Mymmeli on kuvattu enemmän ihmismäisenä, ilman häntää.
Mymmeli on erisnimen lisäksi myös lajinimi, samoin kuin esimerkiksi hemuli tai homssu.
"Ja aamulla on koko ranta täynnä hukkuneita vilijonkkia ja mymmeleitä ja homssuja, kaikki yhtä kalpeita ja vihreitä meriheinästä." (Pikku Myy kirjassa Muumipappa ja meri, s. 52)
Mymmeli-nimi on johdettu Janssonin tuttavapiirissä käytetystä slangisanasta mymla, ’rakastella’. [2]
Vanhempi Mymmeli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäinen Mymmeli on perusluonteeltaan iloinen ja huoleton. Mymmelin tytär kuvailee äitiään joka paikasta pyöreäksi kirjassa Muumipapan urotyöt.[3] Mymmelillä on lukuisia lapsia. Hänen luonnettaan kuvastaa, ettei hän itsekään tiedä tarkkaan lastensa lukumäärää – "kahdeksan-yhdeksäntoista" oli hänen oma arvionsa ennen Pikku Myyn syntymää.[4] Mymmelin lapsista kolme mainitaan nimeltä: Nuuskamuikkunen,[5] Mymmelin tytär eli nuorempi Mymmeli[6] ja Pikku Myy, joka on lapsista kaikkein pienin[7]. Mymmelin lasten isiä ei kerrota, poikkeuksena Nuuskamuikkusen isä Juksu.[8]
Kirjoissa muusta Muumilaakson väestä poiketen vanhempi Mymmeli on hyvin uskonnollinen ja esimerkiksi moittii lapsiaan jos nämä eivät ole muistaneet lukea iltarukousta.
Myöhemmissä muumikirjoissa ja -sarjakuvissa Mymmeli-nimitys viittaa nuorempaan Mymmeliin eikä äiti-Mymmeliä enää mainita. Tove Janssonin vuonna 1956 piirtämässä Muumipeikko-sarjakuvassa Talonrakennus vanhempi Mymmeli esiintyy tunnistettavana, mutta häntä ei kutsuta Mymmeliksi vaan Mymmelin äidiksi, sillä sarjakuvissa Mymmeli on pelkästään nuoremman hahmon nimenä. Hahmo on nimettömänä mukana myös Lars Janssonin piirtämässä tarinassa Nappeja ja avioliittoja.
Muumilaakson tarinoita -animaatiosarjan jakso "Muumipeikko rakentaa talon" perustuu sarjakuvaan Talonrakennus ja siinä hahmo esiintyy myös Mymmelin ja Pikku Myyn äitinä ilman omaa nimeä. Hahmon äänenä on sarjan Yleisradion dubbauksessa Leena Uotila ja MTV:n dubbauksessa Ella Pyhältö. Muumipapan urotöihin perustuvissa "Muumipapan muistelmat" -jaksoissa juonta on muutettu siten, että Mymmelin tyttäreksi esittäytyvä Pikku Myytä muistuttava hahmo onkin Pikku Myyn äiti nuorena, ja vanhempi Mymmeli on näin oletettavasti hänen isoäitinsä.
Vanhemman Mymmelin suomenkieliset ääninäyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Elokuva / Sarja / Peli | Näyttelijä |
|---|---|---|
| 1992 | Muumilaakson tarinoita | Leena Uotila, Elina Salo (nuori Mymmeli) |
| 2017 | Ella Pyhältö, Karolina Blom (nuori Mymmeli) | |
| 2019– | Muumilaakso | Lotta Lindroos |
Nuorempi Mymmeli (Mymmelin tytär)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuorempi Mymmeli esiintyy ensi kerran Muumipapan urotöissä nimellä Mymmelin tytär. Hahmo on mukana myös runomuotoisessa kuvakirjassa Kuinkas sitten kävikään? sekä kirjoissa Vaarallinen juhannus, Taikatalvi ja Muumilaakson marraskuu. Useissa tarinoissa hänen tehtävänään on pitää huolta sisarestaan Pikku Myystä äitinsä puolesta. Ainakin pääosassa tarinoista Mymmeli asuu Muumilaaksossa ja on Muumiperheen ystävä.
Muumipeikko-sarjakuvissa Mymmeli on yksi vakituisista sivuhahmoista, ja hän esiintyy useammin kuin Pikku Myy. Sarjakuvissa Mymmelillä on taipumus rakastua usein ja nopeasti, ja unohtaa tarvittaessa yhtä nopeasti. Hänen rakkautensa kohteet ovat usein maskuliinisia miehiä, kuten urheilijoita, jotka eivät kuitenkaan tunnu välittävän hänestä. Lars Janssonin piirtämissä sarjakuvissa hänen vakioihastuksensa on Rinaldo-niminen jalkapalloilija.[9] Sarjakuvissa Mymmeli kuvataan useimmiten Niiskuneidin ystäväksi. Hän asuu pienessä hökkelissä, jonka matalasta ovesta on kuljettava konttaamalla. Lars Janssonin piirtämissä tarinoissa Mymmelillä on rusetin sijasta ylisuuret kaulukset.
Muumilaakson tarinoissa Mymmeli asuu Muumilaaksossa, mutta usein poissa sieltä pitkiä aikoja, jolloin Pikku Myy asuu Muumiperheen luona. Hänen kotinaan on pieni pyöreä talo. Mymmelin äänenä sarjassa on alkuperäisessä Yleisradion dubbauksessa Aila Svedberg, joka näyttelee myös Niiskuneitiä. Mymmelin ääni muistuttaakin Niiskuneidin ääntä, mutta on vähän matalampi ja nasaalisempi. MTV:n dubbauksessa Mymmelin äänenä toimii Carla Rindell. Sarjan ohessa tehdyssä elokuvassa Muumipeikko ja pyrstötähti hahmoa näyttelee Leena Uotila. Elokuvassa Mymmeli nähdään vain alussa, kun hän on lähdössä Muumitalosta ja jättänyt sisarensa Pikku Myyn Muumien hoiviin. Sarjassa Mymmelillä on vaaleanpunainen mekko, jossa ei ole rusettia, ja hän käyttää valkoisia korkokenkiä sekä sinisiä sukkahousuja. Sarjassa hänellä on myös romanttiset välit Poliisimestarin kanssa. Mymmeli esiintyy sarjan jaksoissa Pikkuruiset vieraat, Taikurin taika, Rosvoja Muumilaaksossa, Primadonna, Muumipeikko rakentaa talon, Vedenneito, Timantti, Kauhea Pikku Myy, Naamiaiset, Tuoli, Feeniks-lintu, Talon maalausta, Kohti etelää, Muumipeikon kihlaus, Kultainen valtakunta ja aiemmin Suomessa esittämättömässä jaksossa Syntymäpäiväyllätys. Jaksossa Feeniks-lintu Mymmeli nähdään rakentamassa kokkoa Feeniks-linnulle muun Muumilaakson väen kanssa, jaksossa Kohti etelää lopussa hänet nähdään vain muutaman sekunnin ajan Pikku Myyn kanssa nukkumassa talviunta, Kultainen valtakunta lopussa on Jenni-tädin parantumisen kunniaksi suuret juhlat. Näissä kolmessa jaksossa hän ei puhu lainkaan.
Mymmelin tyttären suomenkieliset ääninäyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Elokuva / Sarja / Peli | Näyttelijä |
|---|---|---|
| 1991–1998 | Muumilaakson tarinoita | Aila Svedberg |
| 1993 | Muumipeikko ja pyrstötähti | Leena Uotila |
| 1997 | Muumit ja Taikurin hattu | Aila Svedberg |
| 2007–2008 | Muumien maailma | Vuokko Hovatta |
| 2008 | Muumi ja vaarallinen juhannus | |
| 2014 | Muumit Rivieralla | Beata Harju |
| 2017 | Muumilaakson tarinoita | Carla Rindell |
| 2020 | Muumipeikko ja pyrstötähti | Mirjami Heikkinen |
| 2021 | Muumipapan urotyöt – Erään nuoren Muumin seikkailut | Alma Pöysti |
| 2024 | Muumilaakso |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sirke Happonen: Muumiopas. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2012. ISBN 978-952-222-363-0
- Tove Jansson: Muumipapan urotyöt. ((Muminpappas bravader), suomentanut Laila Järvinen) WSOY, 1994. ISBN 951-0-19578-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Happonen 2012, s. 134–141.
- ↑ Karjalainen, Tuula: Tove Jansson - Tee työtä ja rakasta. Helsinki: Tammi, 2013. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste s. 160
- ↑ Jansson 1994, s. 74
- ↑ Jansson 1994, s. 84
- ↑ Jansson 1994, s. 119
- ↑ Jansson 1994, s. 72
- ↑ Jansson 1994, s. 102
- ↑ Happonen 2012, s. 136.
- ↑ Happonen 2012, s. 138.
| Hahmot | |
|---|---|
| Paikat | |
| Kirjat | |
| Kuvakirjat | |
| Televisiosarjat | |
| Elokuvat |
|
| Lyhytelokuvat | |
| Sarjakuva | |
| Videopelit | |
| Lautapelit | |
| Muuta |