Korkeasaari
Korkeasaaren kallioista rantaa ja näkötorni.
| Muut nimet |
Högholmen |
|---|---|
| Sijainti | |
| Vesialue | |
| Merialue | |
| Pinta-ala |
0,22 km² |
Korkeasaari (ruots. Högholmen) on kallioinen 22 hehtaarin kokoinen saari Kruunuvuorenselän pohjoisosassa. Saarella sijaitsee myös sen mukaan nimetty Korkeasaaren eläintarha.
Yhdessä viereisen Mustikkamaan ja muutamien pienempien saarten kanssa Korkeasaari muodostaa Mustikkamaa–Korkeasaari-nimisen kaupunginosan. Korkeasaaren vieressä sijaitsee Hylkysaari sekä pieni Palosaari. Korkeasaareen johtaa silta viereisestä Mustikkamaan saaresta, jonne on silta Kulosaaresta, sekä Isoisänsilta Kalasatamasta.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Korkeasaaresta on löytynyt pääkaupunkiseudun ensimmäinen kuppikivi. Sen löysi vuonna 2013 harrastaja-arkeologi. Arkeologian lehtori Antti Lahelma arvioi sen juontuvan sijaintinsa ja sijaintikorkeutensa perusteella pronssikauteen, mahdollisesti 3 500 vuoden taakse. Suomessa kuppikivet ovat yleensä rautakaudelta ja lähellä viljelysmaita. Kivi on sattumalta paikalla, johon on suunniteltu metsäluonnon teema-aluetta, ja kivelle suunnitellaan siihen kunniapaikkaa.[1]
.jpg)
Korkeasaari oli jo kauan ennen eläintarhan perustamista helsinkiläisten virkistyskäytössä.[2] Juhana-herttua oli luovuttanut saaren kaupunkilaisten käyttöön erityisoikeuskirjalla 3. elokuuta 1569 useiden muiden saarten joukossa. Helsinkiläiset käyttivät saarta aluksi lähinnä kalastuspaikkana ja laidunmaana. 1800-luvun alussa saari oli kaupungin puutavaran varastopaikka.
Krimin sodan aikana Korkeasaari joutui sotilasviranomaisten valvontaan. Pitkällisen, muun muassa lehdistössä käydyn polemiikin jälkeen saari vapautui sotilaskäytöstä Helsingin kaupungille 1864. Saarelle järjestettiin pian säännöllinen höyrylaivaliikenne, rakennettiin ravintola, tanssilava, keilarata ja keittokatoksia. Saaresta tuli suosittu retkeilykohde.
Kun Korkeasaari vuokrattiin 1. toukokuuta 1883 kymmenen vuoden sopimuksella Helsingin Anniskeluyhtiölle, yhtiö aloitti heti saaren kunnostustyöt. Saarelle suunniteltiin tieverkosto ja istutukset kaupunginpuutarhuri L. A. Jernströmin johdolla. Arkkitehti Theodor Höijerin suunnittelema koristeellinen huvilatyylinen kesäravintola valmistui 1884. Seuraavina vuosina valmistuivat laivamatkustajien odotushuone, paviljonki, pesutupa ja puutarhurin asunto. [3]
Korkeasaaren eläintarhan perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Korkeasaaren eläintarha
Anniskeluyhtiö perusti Korkeasaareen vuonna 1889 Korkeasaaren eläintarhan, joka on yhä toiminnassa. Arkkitehti Frithiof Mieritz suunnitteli eläintarhaan sen alkuvuosina useita rakennuksia, ja myös myötävaikutti eläintarhan perustamiseen lahjoittamalla Anniskeluyhtiölle kaksi karhunpentua, joita varten hän suunnitteli Korkeasaaren ensimmäisen karhulinnan.[4]
Liikennöinti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Korkeasaaren ja Mustikkamaan välille rakennettu silta valmistui 1972. Sitä ennen saareen oli vain lautta- ja vesibussiyhteys.
Useiden vuosikymmenien ajan Korkeasaaren liikennettä hoiti Helsingin kaupungin liikennelaitoksen moottorilautta Korkeasaari-Högholmen. Aikoinaan se siirtyi joka syksy pariksi viikoksi hoitamaan Suomenlinnan liikennettä Suomenlinnan lautan vuosihuollon ajaksi.[5] 1980-luvun lopulle saakka lautta lähti Pohjoissatamasta Aleksanterinkadun itäpäästä, mutta Pohjoisrannan uusien liikennejärjestelyjen vuoksi sen lähtöpaikka jouduttiin siirtämään Kauppatorille.
Nykyisin Korkeasaaren lauttoja liikennöi Suomen Saaristokuljetus ja bussiliikennettä Helsingin seudun liikenne.
Kruunusillat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa Kruunusillat-hanke, joka toteutuessaan käsittää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden ja kolme uutta siltaa Helsingin keskustan, Korkeasaaren ja Yliskylän välille. Kruunuvuorensilta, yksi kolmesta uudesta sillasta, rakennetaan Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välille. Siitä tulee valmistuttuaan Suomen pisin silta. Kruunusiltojen arvioitu valmistumisvuosi on 2026.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ahti Koskinen: Korkeasaaresta löytyi periharvinainen kuppikivi 26.11.2014. Yleisradio. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 26.11.2014.
- ↑ Seppo Heikkinen: Haukoista ja karhuista se lähti – Korkeasaaren 125 vuotta 20.10.2016. Yleisradio. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 7.5.2019.
- ↑ Arkkitehtitoimisto Schulman Oy & Maisemasuunnittelu Hemgård: Korkeasaari, Hylkysaari ja Palosaari – kulttuuriympäristöselvitys. Määritä julkaisija!
- ↑ Helsingin Sanomat 5.10.1971, s. 14.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korkeasaari Wikimedia Commonsissa
