Kaustinen Folk Music Festival

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Festivaalit 1970- ja 1980-lukujen vaihteessa
Festivaalien pääareena 2007
Kaustisen kirkonkylää kansanmusiikkijuhlien 2007 aikaan
Soittosali ennen vuotta 2013
Pelimannitalo

Kaustinen Folk Music Festival (Kaustisen kansanmusiikkijuhlat) on vuosittain heinäkuussa Kaustisella järjestettävä Pohjoismaiden suurin[1] kansanmusiikki- ja -tanssifestivaali. Festivaali järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1968. Festivaalin järjestää Pro Kaustinen ry.

Kaustisen juhlat kuuluu Finland Festivals -tapahtumiin ja kansainväliseen CIOFF-festivaalien ketjuun. Kaustisen kanssa samoihin aikoihin alkunsa sai useita muita musiikkijuhlia kuten Pori Jazz (1966), Savonlinnan oopperajuhlat (1967), Kuhmon kamarimusiikki (1970) ja Ruisrock (1970).

Esiintyjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaustisen kansanmusiikkijuhliin liittyviä suomalaisen kansanmusiikin nimiä ovat esimerkiksi Konsta Jylhä, Kaustisen Purppuripelimannit, JPP ja Tallari.

Festivaalien esiintyjinä on nykyisin ollut myös suomalaisia populaarimusiikin tähtiä kuten Leningrad Cowboys, Jari Sillanpää, Eppu Normaali, Katri Helena ja Hector. Tapahtumaa arvosteltiin aikoinaan sen muuttumisesta yhä kaupallisempaan suuntaan, mutta järjestäjätaho on sittemmin palauttanut juhlat perustarkoituksensa äärelle. Tästä onnistumisen merkkinä on se, että pelimannien määrä on kasvanut juhlilla vuosi vuodelta. Ohjelmistoon kuuluu myös kaustislaista ohjelmaa, sillä Kaustinen Folk Music Festival on tehnyt vuosittain kävijätutkimuksen ja sen tulokset ovat osoittaneet, että yleisö haluaa tulla katsomaan ja kuuntelemaan nimenomaan kaustislaista ohjelmaa.

Vuosittain juhlilla nimetään mestaripelimanneja, Vuoden yhtye ja Juhlayhtyeet kotimaisten ansioituneiden kansanmuusikoiden keskuudesta.

Kävijämäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisenä vuonna 1968 festivaalin kävijätavoite oli 6 000 henkeä, mutta vieraita tuli yli kolminkertainen määrä. Nykyisin festivaali kestää seitsemän päivää, ja konserteissa kävijöiden yhteismäärä ylittää 100 000 henkeä. Koti- ja ulkomaisia esiintyjiä on vuosittain yli 3 000. Vuonna 2003 kävijöitä oli kaikkiaan 114 000 ja yhden päivän yleisöennätys 13 500 henkeä. Vuonna 2008 festivaali keräsi 117 000 kävijää.

Teemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Festivaaleilla oli vuosittain vaihtuva maateema (2003 Kreikka, 2004 Monikulttuurinen Kanada, 2005 Unkari, 2006 Italia, 2007 Venäjä, 2008 Meksiko, 2009 Kiina). Erilliset maateemat on kuitenkin lopetettu.

Festivaaleilla on yhä vuosittain vaihtuva maakuntateema. Vuoden juhlille nimetään myös juhlien oma teema. [2]

Festivaalin esiintymislavat ja paikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Keskipohjanmaa-areena (festivaaliareena), "Villen pipo" -nimisen katoksen alla oleva pyöreä pääareena, jonka katsomo jatkuu ympäröivän rinteen nurmikoille
  • Café Mondo, katoksen alla lavan ääressä oleva ravintola, iltaisin K-18, alaikäisille oma alue
  • Pelimannitalo, vanha hirsitalo mäen päällä
    • Iso tupa, vanhin sisäsali
    • Santerin kabinetti
    • Kahvio
  • Kaustisen yläkoulu
    • Soittosali, omistettu perinteiselle kansanmusiikille
    • Folk Shop
    • Kansallispukuklinikka
    • Tallennusstudio
  • Lastenteltta, lapsille suunnattu paikka, jonka pääesiintyjä on Tradilinnut
  • Kansantaiteenkeskus
    • Kaustinen-sali
    • Kansansoitinmuseo
  • Kaustisen musiikkilukio
    • Iholla-sali
  • Juhlapiha
    • Pihalava
    • Tanssilattia
    • Marjaananvillen kaffila
    • Krenikka, Marjaananvillen kaffilan yhteydessä
    • Festivaalipuoti, myy juhlien omia tuotteita
  • Kallioklubi, alkoholinkäytölle oma alue
  • Troka, K-18
  • Viinitupa, K-18
  • Pelimannitori
    • Torilava
    • Myyntitori
  • Yhteislaulunuotio, nuotiopaikka, jossa kokoontuu yhteislaulun piirejä, ohjelmien ulkopuollella vapaa esiintymispaikka
  • Iltanuotio
  • Maitolava, vapaa esiintymispaikka
  • Setori, peräkärry, joka on kiinnitetty Zetor-traktoriin, Pelimannitorin portin vieressä
  • Massikka, peräkärry, joka on kiinnitetty Massey Ferguson-traktoriin
  • Laulureki, vapaa esiintymispaikka
  • Sopukka, piknikpaikka, ohjelmien ulkopuolella vapaa esiintymispaikka
  • Kaustisen kirkko

Festivaalit eri vuosina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2007 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestettiin 7.–15. heinäkuuta, jolloin festivaali vietti 40-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden kunniaksi festivaaliareenan vuonna 1988 rakennettu juhlakatos uusittiin. Kotimaisia esiintyjinä olivat muun muassa Lännen Jukka, Tuomari Nurmio, Katri Helena, Marco Bjurström ja Ella Kanninen, Seminaarimäen mieslaulajat, Samuli Edelmann, Sari Kaasinen, Hector sekä Yölintu. Ulkomaalaisia esiintyjiä tuli muun muassa Costa Ricasta, Etelä-Koreasta, Kuubasta, Skotlannista, Espanjasta, Kiinasta, Venäjältä ja Intiasta.

Vuosi 2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestettiin 12.–20. heinäkuuta. Maakuntateemana oli Kymenlaakso.

Vuosi 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2009 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestettiin 11.–19. heinäkuuta. Juhlien ohjelmistoa muutettiin akustisemmaksi ja pelimannimusiikille annettiin aikaisempaa enemmän tilaa. Osanottajamäärä oli 97 000. Juhlat olivat taloudellisesti kannattavat. Kotimaisia esiintyjiä olivat muun muassa Maarit ja Sami Hurmerinta, Kimmo Pohjonen, Anssi Kela, Katriina Honkanen, Eero Raittinen, Tarja Merivirta ja Kari Tapio. Maakuntateemana oli Karjala ja maateemana Kiina.

Vuosi 2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 juhlat järjestettiin 12.–18. heinäkuuta 2010. Taloudellisista syistä juhlia oli supistettu yhdeksän päivän sijasta viikon mittaiseksi ja budjettia kiristetty kolmanneksella. Pääteemoina oli edelleen juurille paluu, kaustislainen musiikki ja Konsta Jylhän 100-vuotisjuhlavuosi. Kävijäpalaute on monena vuotena osoittanut kävijöiden haluavan nähdä juhlilla kaustislaista ohjelmaa sekä perinteisempää kansantanssia ja -musiikkia.[3] Tärkeimpiä ulkomaisia esiintyjiä olivat espanjalainen flamencotanssija María José Franco, slovakialainen tanssiryhmä Sluk, yhdysvaltalainen muusikko Cedric Watson, skottilaisirlantilainen duo Ainslie & Henderson ja bulgarialainen Ivo Papazov yhtyeineen. Juhlayhye oli duo Elina Järvelä & Juha Virtanen. Kävijämäärä oli 84 000.

Vuosi 2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 juhlat järjestettiin 11.–17. heinäkuuta 2011. Juhlien ohjelmatuotanto siirtyi Pro Kaustisen hoidettavaksi. Vuoden yhtyeenä soitti ensimmäisen Konsta Jylhä -kilpailun v. 2010 voittanut Duo Markus Luomala & Anssi Salminen. Festivaalien yhteydessä järjestettiin suuri suomenruotsalaisten pelimannitapahtuma, spelmansstämman. Uudet workshopit olivat suosittuja. Ohjelmatuotannosta vastasi ensi kertaa Pro Kaustinen ry. Keskipohjanmaa-areenan katos uusittiin, koska ukkosmyrskyyn liittynyt syöksyvirtaus repi katoksen rikki edellisen vuoden juhlien jälkeen, jolloin se oli vielä paikallaan. Vakuutus korvasi katoksen.

Vuosi 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 juhlat järjestettiin 9.–15. heinäkuuta 2012. Festivaali siiryi Pro Kaustisen järjestettäväksi. Ohjelma oli skandinaavinen: Taalainmaalta saapui suuri pelimannijoukko sekä lasten ja nuorten Folkskandia III -tapahtuma oli festivaalien aikana. Skandinavian Fiddle Battlessa miteltiin Pohjoismaiden viuluherruudesta. Akustinen Iholla-konserttisarja jatkui, samoin workshopit.

Vuosi 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2013 juhlat järjestettiin 8.–14. heinäkuuta 2013. Ensimmäiset ohjelmatiedot julkaistiin tammikuussa 2013.[4]

Juhlaviikko palasi jälleen seitsenpäiväiseksi, ja Lasten Kaustinen muuttui koko viikon mittaiseksi. Maakuntateemana oli Satakunta.

Vuosi 2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 juhlat järjestettiin 7. - 13. heinäkuuta 2014.

Vuosi 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 juhlat järjestettiin 6. - 12. heinäkuuta 2015.

Vuosi 2016[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 juhlat järjestettiin 11. - 17. heinäkuuta 2016. Kävijämäärä 42 892.[5]

Vuosi 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2016 juhlat järjestettiin 10. - 16. heinäkuuta 2017. Festivaali vietti 50-vuotisjuhliaan. Kävijämäärä 55 958.[5]

Vuosi 2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 juhlat järjestettiin 9. - 15. heinäkuuta 2018. Kävijämäärä 47 083.[5]

Vuosi 2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2019 juhlat järjestettiin 8. - 14. heinäkuuta 2019. Juhlien omana teemana oli rytmi ja maakuntateemana Savo. Kävijämäärä 46 300.[6]

Vuosi 2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 juhlat oli määrä järjestää 13. - 19. heinäkuuta 2020. 23. huhtikuuta 2020 Pro Kaustinen ry:n hallitus perui kesän festivaalit.[7] Päätös perustui Suomen hallituksen linjaukseen, jonka mukaan kaikki yli 500 hengen yleisötilaisuudet kielletään koronatilanteen vuoksi heinäkuun loppuun asti.

Verkkotapahtuma VirtuaaliKaustinen pidetään 13. - 19. heinäkuuta osoitteessa www.kaustinen2020.net. Ohjelma julkaistaan 30.6.2020.[8]

Juhlien oma teema vuonna 2020 on leikki ja maakuntateemana on Kymenlaakso.[9]

Vuosi 2021[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesän 2021 festivaalit järjestetään 12. - 18. heinäkuuta 2021.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaustinen Folk Music Festival | Finland Festivals www.festivals.fi. Viitattu 5.3.2016.
  2. Kaustinen soi kaikille aisteille kaustinen.net. Viitattu 14.6.2020.
  3. Folk Music Festival karsii ohjelmistoaan Yle Uutiset. Yleisradio Oy. Viitattu 3.11.2009. [vanhentunut linkki]
  4. Festivaalinen uutisarkisto Kaustinen Folk Music Festival. 16.7.2011. Viitattu 11.9.2011. [vanhentunut linkki]
  5. a b c Aurinko houkutteli Kaustisen kansanmusiikkijuhlille runsaasti kävijöitä kaustinen.net.
  6. Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kävijäodotukset täyttyivät – juhlaväki viihtyi alueella aiempaa pidempään yle.fi. Viitattu 14.6.2020.
  7. a b Festivaalit siirtyvät vuodelle 2021 kaustinen.net.
  8. VirtuaaliKaustinen kutsuu mukaan kaustinen.net. Viitattu 14.6.2020.
  9. Ilmoittautuminen pelimanniksi kesälle 2020 on alkanut kaustinen.net. Viitattu 14.6.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.