Kaukajärvi
| Kaukajärvi | |
|---|---|
 |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Kaakkoinen suuralue |
| Suurpiiri | Kauka |
| Kaupunginosa nro | 060 |
| Väkiluku | 12 326[1] (2017) |
| Työpaikkoja | 1021 kpl [1] (2017) |
| Osa-alueet | Annala |
| Postinumero(t) | 33710 |
| Lähialueet | Viiala, Lukonmäki, Hervanta, Rusko |
Kaukajärvi on yksi Tampereen kaupunginosista.[2] Kaukajärven lähiötä alettiin rakentaa 1960-luvulla, ensimmäisenä kaupungissa.[3] Nimensä se on saanut noin kolmen kilometrin mittaiselta järveltä. Kaukajärven tilastoalueella oli 12 326 asukasta vuonna 2017.[1]
Kaukajärvi sijaitsee Kangasalan rajalla. Kaukajärven naapurikaupunginosat ovat etelässä Hervanta ja Rusko, lännessä Lukonmäki ja Viiala sekä pohjoispuolella Hankkio, Haihara ja Vehmainen.[2] Koillispuolella sijaitsevat Kangasalaan kuuluvat Nattari ja Vatiala. Alueen pääväylä on järven pohjoispuolitse kulkeva Kangasalantie, joka oli 1980-luvun lopulle saakka osa Tampereen ja Lahden välistä valtatie 12:ta.
Kaukajärvellä on vuonna 1969 perustettu Kaukajärven koulu, joka antaa opetusta vuosiluokille 1–10. Se on kansainvälinen koulu, jolla on ystävyyskoulut Saksassa, Italiassa ja Tanskassa.
Kaukajärvellä sijaitsee Haiharan kartano, jonka alueella on nykyisin taidekeskus ja kesäkahvila. Kaukajärvellä on huomattava määrä palveluita ja liikeyrityksiä, kuten kauppoja, ravintoloita, apteekki, kirjasto, posti ja terveysasema, mutta lähialueen teollisuus on keskittynyt Ruskoon ja järven pohjoispuolelle.
Annala kuuluu myös Kaukajärveen. Sitä sanottiin aluksi Kaukajärven kolmosalueeksi eli kolmanneksi rakennusvaiheeksi. Se sijaitsee noin kaksi kilometriä Kaukajärven keskustasta Juvankatua etelään päin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen tunnettu ja varmistettu asutus Kaukajärven alueella on ajalta 800–1200 jaa[4]. Vuonna 1961 löytyi viikinki- ja ristiretkiaikainen kalmisto Vilusenharjun sorakuopasta. Aina 1940-luvulle saakka yhtenäinen harjualue jatkui Messukylän kirkoilta Haiharan kartanolle saakka. Harjua alettiin kaivaa Vilusen kartanon jouduttua Tampereen kaupungin omistukseen. Puskutraktorit olivatkin kerinneet työntää osan haudoista soramonttuun.
Hauta sijaitsi suurin piirtein nykyisen ostoskeskuksen ja Tammipuiston kohdalla. Löydetyistä haudoista miehille kuului varmasti 26 ja naisille seitsemän. Yhdessä haudassa oli merkkihenkilö, sillä vainajan rinnalla oli kuparipitoinen hopeasolki. Haudasta löytyneitä miekkoja oli taottu Saksassa ja osa rahoista oli tullut Bysantista saakka.
Hautalöytöjen perusteella Vilusenharjun väki eli maanviljelyksellä, karjanhoidolla, metsästyksellä, kalastuksella ja kaupalla. Kylän tarkka sijainti jäi arvoitukseksi, koska maata oli ehditty siirrellä. Tämä esihistoriallinen aika näkyy Kaukajärvellä monissa kadunnimissä, kuten Muinaishaudankatu, Solkikatu tai Riipuksenkatu.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Tampere alueittain 2018 Tampereen kaupunki. Viitattu 25.9.2018.
- ↑ a b Leena Salminen, Janne Vainikainen, Kirsi Hämäläinen, Marko Nurminen: Tilastokatsaus Tampereelta 2007:2 (pdf) (sivu 21 (pdf sivu nro)) Joulukuu 2007. Tampereen kaupunki. Viitattu 27.7.2014.
- ↑ Kaukajärvi – Tampereen ensimmäinen lähiö (pdf) (Esite) Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Viitattu 27.7.2014.
- ↑ Riihonen, Eeva.: Kaukajärven tarinoita. Tampereen kaupunki, 1995. 58193058 ISBN 951-609-005-2, 978-951-609-005-7 Teoksen verkkoversio (viitattu 23.2.2020).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaukajärvi Wikimedia Commonsissa
- Kaukajärvi-kulttuuriraitti: esite ja video (Arkistoitu – Internet Archive)