Ivar Lassy

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ivar Fredrik Lassy (18. marraskuuta 1889 Baku, Venäjä4. kesäkuuta 1938 Butova, Neuvostoliitto) oli suomalainen työväenliikkeessä toiminut filosofian tohtori ja orientalisti, joka ammuttiin Stalinin puhdistuksissa. [1]

Bakussa syntyneen Lassyn isä Esaias Lassy toimi Nobel Oil Companyn palveluksessa laivan kapteenina Kaspianmerellä. Talvet Suomessa ja kesät Bakussa viettänyt Lassy opiskeli itämaisia kieliä Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi 1916 azerbaidžanilaisesta kansanperinteestä. Suomen sisällissotaan Lassy osallistui punaisten puolella kansanvaltuuskunnan kielenkääntäjänä ja Espoon kunnanhallinnon johtajana mutta ei osallistunut varsinaisiin sotatoimiin. Lassy perusti keväällä 1919 Työväenlehtien uutistoimiston jonka uutismateriaali oli sävyltään kommunistista. Hän alkoi myös kirjoittaa Tampereella ilmestyneeseen Kansan Sanomat-lehteen artikkeleita nimimerkillä Sapiens käsitellen muun muassa Suomen Sosialistista Työväenpuoluetta ja sen eduskuntatyöskentelyä. Vasemmistososialisti Lassy toimi jonkin aikaa Suomen Sosialidemokraattisessa puolueessa, mutta hän ei onnistunut saamaan siellä vastakaikua mielipiteilleen. Vuonna 1919 hän oli perustamassa vasemmistososialistista Sosialistista Aikakauslehteä ja kirjoitti siihen useita kymmeniä artikkeleja. Lassy toimi vuodesta 1919 Suomen sosialistisessa työväenpuolueessa ja vuonna 1920 hänet tuomittiin yhdeksi vuodeksi ja yhdeksäksi kuukaudeksi kuritushuoneeseen valtiopetoksen valmistelusta. [1]

Päästyään vankilasta Lassy siirtyi 1922 Neuvostoliittoon. Hän oli 1922–1923 Kominternin informaatio- ja tilasto-osaston varapäällikkö ja sen jälkeen Karjalan tasavallan kansanvalistusministerinä ja Petroskoin puoluekoulun johtajana. Vuonna 1928 Lassy siirtyi Moskovaan työskennellen nyt toimittajana ja kääntäjänä Komiternin kustannusliikkeessä. Hän oli samalla myös Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopiston norjalaisen ja ruotsalaisen osaston päällikkönä ja 1932–1935 Moskovan yliopiston itämaisten kielten lehtorina. Lassy teki lisäksi tutkimustyötä Idän kansojen instituutissa. Vuonna 1936 Lassy siirrettiin Ulkomaisen kustannusliikkeen metodibyroon päälliköksi, mutta hänet pidätettiin jo syyskuussa 1937 syytettynä vakoilusta Suomen hyväksi. Hänet tuomittiin kuolemaan ja ammuttiin kesäkuussa 1938. Lassyn maine palautettiin 1959.[1]

Ivar Lassyn elämänvaiheet ovat pohjana kirjailija Thomas Wulffin romaanitrilogialle En hjälte för vår tid (2006), Med bästa vilja i världen (2012) ja Otack är världens lön (2017).[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Muharram mysteries among the Azerbeijan Turks of Caucasia, väitöskirja. Helsinki 1916
  • Solens och lejonets folk 1 : Bakom gallret och slöjan : persiskor som jag känt : med tjugofem illustrationer efter originalfotografier. Schildt, Helsingfors 1917 (suomeksi nimellä Hunnun ja ristikon takana : avomielisiä kertomuksia persialaisista ystävättäristäni, Otava 1917)
  • Persiska mysterier : legend, dikt, drama och ceremoni : med femtio illustrationer efter originalfotografier och persiska stentryck. Schildt, Helsingfors 1917
  • Laiskuuden sivistyshistoriallinen merkitys : Tammisaaren pakkotyölaitoksessa kesällä 1921 pitämättä jäänyt esitelmä teoksessa Vankina valkoisen vallan : muistelmateos. M. V. Jalava, Helsinki 1922 (Teos pdf-tiedostona Työväenliikkeen kirjasto, Digitaalinen arkisto)
  • Marxismin perusteet : dialektinen materialismi. Amerikan suom. sos. kustannusliikkeiden liitto, Superior, Wisconsin 1931
  • Elias Lönnrot : Kalevala. Kansisomisteen, etulehden ja runojen alkukirjaimet suunnitelleet ja laatineet Paul Siikki ja Hannes Pulkkinen. Esipuhe Yrjö Sirola ja Ivar Lassy. Kirja, Petroskoi 1935
  • J. V. Stalin : Leninismens grundfrågor 1, översättning och redaktion av Ivar Lassy och Alice Wallenius. Arbetarkultur, Stockholm 1938

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]