Italianpaimenkoira
| Italianpaimenkoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Italia |
| Määrä | ei Suomessa |
| Rodun syntyaika | 1975 |
| Alkuperäinen käyttö | laumanvartija |
| Nykyinen käyttö | laumanvartija, suojelu- ja vartiokoira |
| Elinikä | n. 17 vuotta |
| Muita nimityksiä | Cane Pastore Italiano, Italian Shepherd |
| FCI-luokitus | ei FCI-rotu |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 35–45 kg, narttu 25–35 kg |
| Säkäkorkeus | uros 62–70 cm, narttu 55–65 cm |
| Väritys | musta, fawn, kerma tai musta minkä tahansa muun värin sävyin |
Italianpaimenkoira (Cane da Pastore Italiano) on italialainen koirarotu.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koira muistuttaa suuresti saksanpaimenkoiraa, joskin on tätä kookkaampi. Sen koko vaihtelee keskikokoisesta suureen. Kookkaudestaan huolimatta se on erittäin ketterä ja voimakas. Yleisin väritys on musta, mutta myös fawnin- ja kermanvärisiä yksilöitä esiintyy. Lisäksi sallitaan musta, jossa on minkä tahansa muunvärisiä sävyjä. Urokset ovat 62–70 cm ja nartut 55–65 cm korkeita. Paino on uroksilla 35–45 kg ja nartuilla 25–35 kg.[1]
Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Italianpaimenkoiran historia alkoi vuonna 1975, kun Piero Accettella pescaralaisesta Little Ranch Cepagatti-kennelistä huomasi Abruzzin, Marchen, Pohjois-Latiumin, Toscanan ja Umbrian alueilla keskikokoisia koiria, joilla oli susimaisia piirteitä ja joita käytettiin karjapaimenina. Rotu tunnettiin paikallisten keskuudessa nimellä cane toccatore. Accettella risteytti sen abruzzinmastiffin kanssa suurentaakseen kokoa. Risteytyksen tuloksena oli erittäin älykäs, vieraita kohtaan varautunut koira, joka oli sinnikäs omaisuuden ja karjan vahti. Rotu on ihanteellinen vartio- ja suojeluskoira, ja se on helppo kouluttaa näihin tehtäviin.
Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotu on erittäin terve. Se on sukukypsä 4-vuotiaana ja voi elää peräti 17-vuotiaaksi.
