Apuaanienpaimenkoira

Apuaanienpaimenkoira
Avaintiedot
Alkuperämaa	Italia
Määrä	Suomessa ei yhtään
Alkuperäinen käyttö	lammas-, vuohi- ja karjapaimen
Nykyinen käyttö	paimenkoira, karjanajo
Muita nimityksiä	Pastore Apuano, Cane delle Alpi Apuane, Lupino Apuano, Lupo Lunigianese, Pastore Nostrale
FCI-luokitus	ei FCI-rotu ENCI: ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat alaryhmä 1 Lammaskoirat
Ulkonäkö
Säkäkorkeus	uros 51–69 cm narttu 46–64 cm
Väritys	fawn, merle, harmaa, musta tai black & tan
Infobox OK

Apuaanienpaimenkoira (Pastore Apuano), joka tunnetaan kotimaassaan myös nimellä apuaanistenalppienkoira (Cane delle Alpi Apuane), on italialainen koirarotu. FCI ei ole sitä toistaiseksi tunnustanut, mutta Ente Nazionale della Cinofilia Italiana on aloittanut rodun rekisteröintiprosessin, ja se on lisätty ns. "avoimeen rekisteriin" (Registro Supplementare Aperto - RSA).

Ulkonäkö

Kuono on kartionmuotoinen, keskipitkä, tyvestä leveä ja kärkeä kohti asteittain kaventuva. Silmät ovat keskikokoiset, hieman mantelinmuotoiset ja hieman vinoasentoiset. Ne ovat tavallisesti väriltään ruskeat, mieluiten mahdollisimman tummat. Lisäksi merleillä yksilöillä sallitaan siniset, keskenään eriväriset tai sekaväriset silmät, joskaan tämä ei ole toivottavaa. Korvat ovat keskikokoiset ja kolmionmuotoiset. Karvapeite on keskipitkä ja suora; keskivertoa pidempää karva on niskassa, hännässä ja pakaroissa, keskivertoa lyhyempää päässä, korvien ulko-osissa, raajojen edessä ja käpälissä. Sallitut värit ovat fawn, blue merle (joko yksiväinen tai valkoisin merkein), harmaa, musta ja black & tan. Urosten säkäkorkeus vaihtelee 51–69 cm (ihanne 60 cm) ja narttujen 46-64 cm (ihanne 55 cm) välillä.

Alkuperä

Rotu on kotoisin Ligurian ja Ylä-Toscanan alueilta, joissa se on ajanut lampaita, vuohia ja karjaa jo vuosisatojen ajan. Se polveutuu suoraan muinaisesta alppienpaimenkoirasta (Pastore delle Alpi), jonka uskotaan olevan kaikkien eurooppalaisten karjanajoon käytettyjen koirien kantarotu. Apuaanienpaimenkoira tunnettiin aiemmin myös nimillä apuaaniensusikoira (Lupino Apuano), lunigianansusikoira (Lupo Lunigianese) ja kotimainen paimenkoira (Pastore Nostrale). Perinteisen paimennuksen vähennyttyä se oli vähällä kuolla sukupuuttoon, minkä jälkeen se on kuitenkin levittäytynyt jokapuolelle Ylä-Toscanan ja Itä-Ligurian vuoristoaluetta – erityisesti Lunigianan ja Lucchesian alueille.