Italianajokoira

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Italianajokoira

Segugioitalianopelorasofulvo.JPG

Avaintiedot
Alkuperämaa Italia
Määrä Suomessa jonkin verran, mutta harvinainen, suunnileen 70 yksilöä?
Rodun syntyaika esiroomalainen kausi
Alkuperäinen käyttö jäniksen, villisian, villilampaan, vuohen ja ilveksen metsästys
Nykyinen käyttö metsästyskoira
Muita nimityksiä Segugio Italiano, Italian Hound, Segugio
FCI-luokitus ryhmä 6, alajaosto 1.2, nro 337 (lyhytkarvainen) & 198 (karkeakarvainen)
Ulkonäkö
Paino 18-28 kg
Säkäkorkeus karkeakarvainen uros 52-60 cm, narttu 50-58 cm; lyhytkarvainen uros 52-58 cm, narttu 48-56 cm
Väritys punainen, black & tan( Rotu saa olla minkävärinen vain eli kaikki värit ovat sallittuja)

Italianajokoira (Segugio Italiano) on italialainen koirarotu. Siitä on olemassa sekä lyhyt- että karkeakarvainen muunnos. Karkeakarvaisia on rekisteröity Suomessa enemmän kuin lyhytkarvaisia, vaikka rodun kotimaassa tilanne on päinvastainen.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Italianajokoira on neliömäinen: rungon pituuden tulee vastata säkäkorkeutta. Säkäkorkeus vaihtelee 48-60 cm:iin paitsi sukupuolesta, myös muunnoksesta riippuen karkeakarvaisen ollessa aavistuksen verran kookkaampi. Paino on molemmilla muunnoksilla 18-28 kg.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun taipumus jäljestää hajun perusteella on samanlainen kuin vihikoiralla, mutta toisin kuin viimeksi mainittu se myös ottaa saaliinsa kiinni ja tappaa sen.Omapäinen koira tekee mitä tahtoo, lapsirakas ja ystävällinen ja kiltti.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun uskotaan olevan ikivanhaa alkuperää ja kehittyneen esiroomalaisella kaudella muinaisen Egyptin ajokoirista. Vuonna 2009 Italian Kennelliitto (ENCI) rekisteröi 4 500 uutta lyhytkarvaista ja 1 740 karkeakarvaista yksilöä,[1], mikä tekee italianajokoirasta yhden kotimaansa kymmenestä suosituimmasta rodusta. Sen suosio Italiassa johtuu sen erinomaisista metsästysominaisuuksista.

Vaikka italialaiset käyttävät myös muita ajokoiria kuten ariégeois'ia, gascon santongeois'n pienempää muunnosta, porcelainea, posavinanajokoiraa ja istrianajokoiraa, heidän oma rotunsa on pysynyt metsästäjien enemmistön valintana sen poikkeuksellisen kyvykkyyden vuoksi. Ne jotka metsästävät jänistä yksin tai pienissä ryhmissä pitävät sitä ihanteellisena.

Italianajokoira voi metsästää myös kookkaampaa riistaa, kuten villisikoja (vaikkei se olekaan erityisesti tarkoitettu juuri kyseisen eläimen ajamiseen), villilampaita, vuohia ja hirviä. Se työskentelee riistasta riippuen joko yksin tai ajueessa. Se on ennen kaikkea työkoira ja sitä pidetään pelkkänä lemmikkinä vain harvoin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Segugio Italiano