Siirry sisältöön

Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Wikipediasta
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta
Helsingfors domkyrkoförsamling

tunnus

sijainti

Helsingin tuomiokirkko
Helsingin tuomiokirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Helsingin evankelis-luterilainen hiippakunta
Rovastikunta Helsingin tuomiorovastikunta
Seurakuntayhtymä Helsingin seurakuntayhtymä
Pääkirkko Helsingin tuomiokirkko
Perustettu 1956
– Suurkirkon seurakunta 1956
– Tuomiokirkkoseurakunta 1959
Seurakuntaliitokset
Jäsenmäärä 29 044[1] (2024)
– Osuus asukkaista 47,7 %
Kirkollisvero 1,00 %
Kirkkoherra Marja Heltelä
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta

Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on seurakunta Etelä-Helsingissä. Seurakunta toimii Eiran, Kaartinkaupungin, Kaivopuiston, Kampin, Katajanokan, Kluuvin, Kruununhaan, Punavuoren, Ullanlinnan ja Suomenlinnan kaupunginosien sekä Länsisataman kaupunginosan Ruoholahden ja Jätkäsaaren osa-alueiden alueilla.[2] Seurakunta on osa Helsingin seurakuntayhtymää, ja se kuuluu Helsingin hiippakunnassa Tuomiorovastikuntaan. Kirkkoherrana toimii Marja Heltelä.[3]

Vuoden 2024 lopussa Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan kuului 29 044 jäsentä, mikä oli 47,7 prosenttia alueen asukkaista.[1]

Tuomiokirkkoseurakuntaa edelsi lyhytaikainen Keski-Helsingin seurakunta, joka jakaantui vuonna 1956 Vanhankirkon, Lauttasaaren ja Suurkirkon seurakuntiin. Suurkirkko vaihtoi nimensä vuonna 1959 tuomiokirkkoseurakunnaksi. Vuonna 1999 tuomiokirkkoseurakuntaan liitettiin Johanneksen ja Agricolan seurakunnat sekä Vanhankirkon seurakunta.[4]

Helsingin tuomiokirkkoseurakunta on vuodesta 1990 lähtien jakanut Engel-palkinnon ansioitumisesta kirkkotaiteen alalla tai kirkkotilan rikastuttamisesta.[5] Palkintoa ei ole jaettu sitten vuoden 2020 ja sen tulevaisuus on epäselvä.[6]

Lisäksi seurakunnalla on käytössä Hyvän toivon kappeli Jätkäsaaressa. Seurakunta myi Ruoholahden kappelin vuonna 2017 yksityiselle päivähoitoketjulle.[8] Vielä 2010-luvulla seurakunnalla oli säännöllistä toimintaa Johanneksen kirkossa ja viereisessä seurakuntakodissa.[9] Vuonna 2025 seurakunta päätti luopua Suomenlinnan kirkosta vähäisen käytön ja korkeiden kustannuksien takia vuoden 2026 alusta alkaen.[10]

Tuomiorovastit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin tuomiorovastina on toiminut vuodesta 1956 lähtien yhdeksän henkilöä.[11]

  • Larkio, Mauri & toimituskunta: Kehityksen kärjessä, usein vähän jäljessä. (Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906–1980) Helsinki: Helsingin ev.-lut. seurakuntien seurakuntayhtymä, 1980. ISBN 951-99277-5-1
  1. a b Jäsentietojen vuositilasto 2024 Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 14.2.2025.
  2. Kirkko Helsingissä – Seurakuntajako
  3. Yhteystiedot www.helsinginseurakunnat.fi. Viitattu 30.6.2019.
  4. Helsingin tuomiokirkkoseurakunta Suomen sukututkimusseura: seurakunnat. Viitattu 10.1.2021.
  5. Sarjakuvataiteilija Ville Ranta pokkasi kirkkotaiteen Engel-palkinnon – ”Kirkko on ehkä ainoa paikka, jossa nykyään puhutaan asiaa” Kirkko ja kaupunki. 9.2.2020. Viitattu 22.11.2021.
  6. Dynasty tietopalvelu : Helsingin seurakuntayhtymä hsrky10fi.oncloudos.com. Viitattu 19.3.2025.
  7. Tuomiokirkkoseurakunta www.helsinginseurakunnat.fi. Viitattu 30.6.2019.
  8. Tilat – Tuomiokirkkoseurakunta
  9. https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/tuomiokirkko/julkaisut/6AOvNJjjJ/katedraali2_12_netti.pdf Viitattu 14.3.2025
  10. Helsingin tuomiokirkkoseurakunta luopuu Suomenlinnan kirkosta vuoden 2026 alussa www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 14.3.2025.
  11. Larkio 1980, s. 255