Teemu Laajasalo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Teemu Laajasalo
Syntynyt 10. heinäkuuta 1974 (ikä 43)
Helsinki
Asuinpaikka Helsinki
Ammatti kirkkoherra
Arvonimi kasvatustieteiden tohtori
Järjestö Kallion seurakunta
Siviilisääty naimisissa
Kotisivu Kotisivu

Teemu Olavi Laajasalo (s. 10. heinäkuuta 1974 Helsinki)[1] on suomalainen pappi, kasvatustieteen tohtori, yrittäjä ja televisioesiintyjä. Laajasalo toimii Kallion seurakunnan kirkkoherrana, Helsingin seurakuntayhtymän johtajana ja tuomiokapitulin vanhempana pappisasessorina.[2] Elokuussa 2017 hänet valittiin Helsingin hiippakunnan piispaksi. Hän aloittaa tehtävässä marraskuun alussa.[3]

Ura Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajasalo vihittiin vuonna 1997 papiksi Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan ja oli vuosina 2003-2012 vakituisessa virassa tuomiokirkkoseurakunnassa.[1]

Vuosina 2009–2012 Laajasalo johti Helsingin ydinkeskustassa Mikael Agricolan kirkossa Agricolaliikettä, jonka tavoite on elävöittää Punavuoren alueen seurakuntaa. Agricolaliikkeen taustalla ovat Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, HelsinkiMissio, Tuomasmessu ja Helsingin seurakuntayhtymä. Vuonna 2010 Agricolan kirkkoon perustettiin Café Agricola, joka mahdollistaa asiakkaille hyväntekeväisyyden Kirkon ulkomaanavun kautta.[4] Laajasalo on tunnettu myös Agricolamessun perustajana ja puhujana.

Laajasalo on puhunut avoimen, uudistuvan ja ulospäinsuuntautuvan kirkon puolesta. Laajasalo on profiloitunut kirkossa liberaaliksi, joka on ensimmäisten pappien joukossa ajanut seksuaalivähemmistöjen asiaa jo ennen parisuhdelakia 1990-luvulla. Sittemmin Laajasalo on ajanut erityisesti kirkon sisäistä yhteyttä, sovintoa ja ymmärrystä sekä toivonut dialogia myös konservatiivien oikeudesta olla kirkossa.[5][6]

5. marraskuuta 2012 Laajasalo valittiin Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherraksi.[7] Hän aloitti tehtävässä 10. helmikuuta 2013. 28. helmikuuta 2013 Laajasalo päätti, ettei Pirkko Jalovaara voi toimia vierailevana julistajana Kallion kirkossa muun muassa tämän lääketiedettä koskevien opetusten takia.[8]

Laajasalo asetettiin keväällä 2017 ehdokkaaksi Helsingin hiippakunnan piispanvaaliin.[9] Helsingin piispanvaalin ensimmäinen kierros järjestettiin rovastikunnittain 16.elokuussa 2017.[10]

Laajasalo on kritisoinut Vapaa-ajattelijain liittoa. Laajasalo esitti joulukuussa 2012, että vapaa-ajattelijoiden vaatimus koulujen joulujuhlien sekularisoinnista "edustaa uudenlaista fundamentalismia" ja monikulttuurisuuden vastustamista.[11] Lokakuussa 2014 Laajasalo kommentoi seurakuntavaalien aikana jatkunutta vilkasta kirkosta eroamista toteamalla, että Vapaa-ajattelijain liitto ja Eroakirkosta.fi-palvelu ovat ”pimeyden ytimestä”.[12][13] Elokuussa 2015 vapaa-ajattelijat järjestivät Helsingin Taiteiden yössä performanssin, jossa vapaaehtoisilla oli mahdollisuus symbolisesti pestä kristillinen kaste pois Hämeenlinnasta tuodulla Katumajärven vedellä. Laajasalo kutsui vapaa-ajattelijoiden tempausta "kiusalliseksi jostain paitsi jääneiden nynneröiden piipitykseksi".[14]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajasalo valmistui vuonna 1997 teologian maisteriksi, ja hänen pro gradu -tutkielmansa tutki itsetyydytystä seksuaalieettisenä kysymyksenä uskonnonfilosofisesta näkökulmasta.[15] Laajasalo on suorittanut pastoraalitutkinnon vuonna 2002 (Helsingin hiippakunta), sekä ylemmän pastoraalitutkinnon vuonna 2006 (Helsingin hiippakunta).[16]

Laajasalo siirtyi pastorin työstä yliopistoon tutkijaksi lama-aikaa selvittävään hankkeeseen. Laajasalon piti tehdä omasta osuudestaan väitöskirja. Hänelle maksettiin täyspäiväistä tutkimustyötä varten apurahaa 21 kuukauden ajan, mutta väitöskirja ei koskaan valmistunut. Laajasalon itsensä mukaan lopputulos johtui siitä, ettei työ saanut jatkorahoitusta.[17]

Laajasalo on opiskellut myös kasvatustiedettä, josta hän laati vuonna 1998 pro gradu -tutkielmaa suppeamman laudaturtyön aiheesta seksuaalisuuden käsittely kahdessa uskonnon ja psykologian oppikirjassa[18]. Laajasalolla on pedagogiset pätevyydet kaikilla oppiasteilla opettamiseen.[2] Laajasalo jatkoi kasvatustieteen opintojaan väittelemällä kasvatustieteen tohtoriksi vuonna 2001 aiheenaan seksuaalisuuden käsittely lukion oppikirjoissa[19]. Väitöskirjan arvosana oli cum laude[17]. Laajasalo on toiminut Helsingin yliopiston etiikan ja uskonnonfilosofian tutkijana 1998-2000, sekä didaktiikan yliopistonlehtorina.[2] Hänen tehtävänsä lehtorina kesti viisi kuukautta syksyllä 2001[20].

Huippuvalmennus Oy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajasalo perusti vuonna 1998 Huippuvalmennus-nimisen yrityksen, joka järjesti yliopistojen valintakokeisiin valmentavia kursseja[21][22]. MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa käsiteltiin tammikuussa 2007 kriittiseen sävyyn Huippuvalmennus Oy:n järjestemiä valmennuskursseja ja yrityksen mainonnassaan antamia lupauksia. Laajasalo kanteli ohjelmasta Julkisen sanan neuvostoon, mutta se sai vapauttavan päätöksen.[23]

Huippuvalmennus Oy:n liikevaihto nousi yli miljoonaan euroon v. 2006–2007[24]. Yritystoiminnasta kertyi kuitenkin velkaa, jonka määrä kasvoi 800 000 euroon vuonna 2012[20]. Yrityksen koulutustoiminta myytiin vuonna 2013 ja yrityksen muu toiminta hiipui[24]. Laajasalo ei maininnut 15 vuotta kestänyttä yritystoimintaansa piispanvaalikampanjansa ansioluettelossa.[20]

Suomen Kuvalehdessä kerrottiin elokuussa 2017 Laajasalon yrityksellä olevan edelleen velkaa runsaat 450 000 euroa, maksamattomia veroja ulosotossa ja että yritys on toistuvasti laiminlyönyt ilmoitusvelvollisuutensa.[25] Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen ehdotti Laajasalon yrityksen erityistilintarkastusta epäselvyyksien hälventämiseksi. Laajasalo suhtautui ehdotukseen vastahakoisesti.[26]

Televisioesiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laajasalo on esiintynyt televisio-ohjelmissa Mol.fi (TV2 ja MTV3), Krypta (Yle Teema), Opi oppimaan (Yle 1), Riita (Yle Teema), Hyvät ja huonot uutiset (Nelonen) ja YleLeaks (Yle 1) (muun muassa roolihahmon nimellä Teemu Tammisalo).

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisuudessa ja seurakunnissa Laajasalon tapa toimia on herättänyt erilaisia mielipiteitä. Muun muassa Suomen Kuvalehti esitti syyskuussa 2017 Laajasalon liioitelleen ansioluettelossaan olevaa luennointi- ja opetuskokemustaan. Laajasalo kiisti syytökset vetoamalla valmennuskurssi- ja rippikouluopetusten määrään. Hänen nopeutensa toiminnnoissa ei miellytä kaikkia, kuten ei myöskään hänen saama julkisuus. Toisaalta kehuja on saanut Kallion kirkon Aleppon kellot -kampanja, jota Laajasalo omalta osaltaan edisti, ja motivoitunut ja innostunut suhtautuminen.[27]

Julkisuudessa on käsitelty myös Laajasalon yritystoiminnan taloudellisia epäselvyyksiä.[27]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b CV (Internet Archive) teemulaajasalo.fi. Viitattu 30.3.2014.
  2. a b c Teemu Laajasalo Helsingin piispaksi – Uudistaja kirkon arjessa www.teemulaajasalo.fi. Viitattu 24.3.2017.
  3. Teemu Laajasalo nousemassa Helsingin seuraavaksi piispaksi Ilta-Sanomat. Viitattu 16.8.2017.
  4. Mikael Agricolan kirkkoon nälkää näkeviä auttava kahvila HS.fi. 17.9.2010. Viitattu 30.4.2014.
  5. Teemu Laajasalo: Kirkon tulevaisuus – ei yksimielisyys, vaan sovitettu erilaisuus Suomenkuvalehti.fi. 24.10.2010. Viitattu 30.3.2014.
  6. "Kirkko saa olla moniääninen" Yle Uutiset. 24.3.2011. Viitattu 30.3.2014.
  7. Kallion kirkkoherraksi valittu Teemu Laajasalo 5.11.2012. Helsingin seurakunnat. Viitattu 5.11.2012.
  8. Laajasalo, Teemu: Pirkko Jalovaara ei voi toimia vierailevana julistajana Kallion seurakunnassa 28.2.2013. Helsingin seurakunnat. Viitattu 18.12.2013.
  9. Teemu Laajasalo ehdolle Helsingin piispanvaaliin
  10. Piispan vaali www.helsinginhiippakunta.evl.fi. Viitattu 24.3.2017.
  11. Teemu Laajasalo Ylen aamu-tv:ssä, Seurakuntalainen
  12. Ennätystahti jatkuu, kirkosta eronnut kahdessa päivässä liki 3000, Verkkouutiset
  13. 2800 kirkosta eronnutta kahdessa päivässä, Eroakirkosta.fi
  14. Teemu Laajasalo vastaa vapaa-ajattelijoille, Kotimaa24
  15. Teemu Laajasalo: Autoerotiikka seksuaalieettisenä kysymyksenä. Pro gradu, Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta 1997.
  16. Teemu Laajasalo Helsingin piispaksi www.teemulaajasalo.fi. Viitattu 24.3.2017.
  17. a b Tulevan piispan ansioluettelo epäilyttää: Haamutyötä, satoja auskultointeja, 13 500 luentotuntia - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. 14.9.2017. Viitattu 20.9.2017.
  18. Teemu Laajasalo: Systemaattinen analyysi lukion 1994 opetussuunnitelman perusteisiin pohjautuvien kahden uskonnon ja psykologian oppikirjan seksuaalisuusteeman käsittelystä. Helsingin yliopisto 1998. Laudaturtyö: Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos.
  19. Laajasalo Teemu: Kasvatustiede: Seksuaalisuus lukion oppikirjoissa 17.7.2001. Helsingin yliopisto. Viitattu 30.3.2014. (Internet Archive)
  20. a b c Tulevan piispan ansioluettelo epäilyttää: Haamutyötä, satoja auskultointeja, 13 500 luentotuntia - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. 14.9.2017. Viitattu 20.9.2017.
  21. Hinku korkeakouluihin työllistää valmentajia, Ilta-Sanomat 29.3.2009
  22. Huippuvalmennus
  23. JSN:n vapauttava päätös 3759/MTV/07, Julkisen sanan neuvosto
  24. a b Tulevan piispan yhtiöllä jättivelat, laiminlyöntejä, veroja ulosotossa – Laajasalo: Odotan pankin ehdotusta - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. 23.8.2017. Viitattu 20.9.2017.
  25. Tulevan piispan yhtiöllä jättivelat, laiminlyöntejä, veroja ulosotossa, Suomen kuvalehti
  26. Tuleva piispa Laajasalo nikottelee erityis­tilintarkastukselle, Suomen Kuvalehti
  27. a b Tulevan piispan ansioluettelo epäilyttää: Haamutyötä, satoja auskultointeja, 13 500 luentotuntia painettu lehti: Kameleontti, Suomen Kuvalehti nro 37 15.9.2017 s. 32–36

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin piispan vaakuna Edeltäjä:
Irja Askola
Helsingin piispa
1.11.2017–
Seuraaja:
-