Joulutähti
| Joulutähti | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Tyräkkikasvit Euphorbiaceae |
| Suku: | Tyräkit Euphorbia |
| Laji: | pulcherrima |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Joulutähti (Euphorbia pulcherrima) eli tähtilatva on tyräkkikasvien heimoon kuuluva kasvilaji. Laji on kotoisin Väli-Amerikasta ja sitä käytetään laajasti koristekasvina. Joulutähti ei ole myrkyllinen, mutta syötynä paikallisesti ärsyttävä.[2][3]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varret ja lehdet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joulutähti on ikivihreä pensas tai pieni puu joka saattaa kasvaa noin 3–4 metriä korkeaksi.[2][4] Tummanvihreät lehdet ovat suuria, muodoltaan soikeita tai vinoneliömäisiä ja yleensä teräväkärkisiä. Tyvestä lehdet ovat usein suurihampaisia. Oksien kärkien suojuslehdet ovat huomiota herättävän kirkkaanpunaisia ja ne säilyvät kuivan kauden ajan kasvin ollessa muuten lehdetön.[2]
Kukinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sillä on pienet viherstävänkeltaiset tyräkeille ominaiset valekukat (cyathium) jotka ovat suojuslehtien keskellä. Kukinnoissa on punaisia hedetuppoja ja niiden välissä keltaisia sarvimaisia mesiäisiä.[5] Luonnonvaraisenakin joulutähden kukinta ajoittuu talviaikaan.[2]
Joulutähti ei ole myrkyllinen, mutta syötynä paikallisesti ärsyttävä.[2][3]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joulutähti on alkujaan kotoisin Väli-Amerikasta ja Meksikosta.[2]
Jalostus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1960-luvulla norjalaiset kehittivät joulutähdestä matalia ja väriltään joulunpunaisia kasveja. Kasvia oli sitä ennen käytetty vain leikkokukkana, koska se teki pitkät varret eikä sopinut sellaisena ruukkukasviksi. 1990-luvulla joulutähdestä jalostettiin minimuotoja, jotka ovat suosittuja erilaisissa istutuksissa. Pääosa viljellyistä joulutähdistä ovat punasuojuslehtisiä, mutta siitä on jalostettu myös muun muassa valkosuojuslehdellisiä lajikkeita.[6]
Joulutähti koristekasvina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]_01.jpg)
Joulutähteä kasvatetaan luonnollisilla esiintymisaluillaan koristekasvina ulkona puistoissa ja pihoilla koristepensaana tai -puuna.[2][4] Laji on kuitenkin parhaiten tunnettu joulunajan koristekasvina.[2]
Joulutähti on Suomen suosituin joulukukka: sitä myydään 1,8 miljoonaa ruukkua.[7] Sitä myydään vuosittain 10– 15 miljoonalla eurolla Suomessa.[8] Joulutähdet kasvatetaan myyntiin Suomessa koska se ei kestä hyvin kuljetusta ja päivän pituuden eroa. Jonkun verran niitä on tuotu Virosta koska sieltä tuonti onnistuu läheisen sijainnin vuoksi.[9] Se on myös arka kylmälle ja vedolle ja saattaa pudottaa lehtensä tai kuolla alle 14 °C lämpötilassa.[10]
Joulutähden kasvatus on taloudellisesti tärkeää etenkin Alankomaissa ja Yhdysvalloissa.[2]
Joulutähti ostetaan yleensä joulunajan kaunistukseksi, mutta sitä voidaan kasvattaa myös monivuotisena huonekasvina. Joulutähti on lyhyenpäivänkasvi, joten kukkiakseen se tarvitsee 6–8 viikon jakson, jolloin päivän valoisa aika ei saa ylittää kymmentä tuntia.[11][10]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvalloissa 12. joulukuuta vietetään kansallista joulutähtipäivää (Poinsettia Day). Päivä on valittu joulutähden Yhdysvaltoihin tuoneen Meksikon suurlähettilään ja kasviharrastajan Joel Roberts Poinsettin (1779–1851) kuolinpäivän mukaan.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lipponen, Visa & Hilpo, Seppo: Kodin kukoistavat kasvit. Helsinki: WSOY, 2001. ISBN 951023916X
- Tran Minh, Mirjami & Laaka-Lindberg, Sanna & Junikka, Leo: Lomakasvio : trooppisten koristekasvien tunnistusopas. Vantaa: Moreeni, 2014. ISBN 9789522541864
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Botanic Gardens Conservation International (BGCI) & IUCN SSC Global Tree Specialist Group: Euphorbia pulcherrima IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2019. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Lomakasvio 2014, s. 126.
- ↑ a b HUS – Kasviluettelo HUS.fi. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ a b Joulutähti Kukkainfo.fi/. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ Conrad, Jim : Poinsettia flower anatomy Backyardnature.net . 21.1.2008 . Viitattu 17.12.2019.
- ↑ Joulun kukilla on pitkät perinteet Puutarha.net. 12.10.2018. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ Sisustustrendit näkyvät joulukukissakin Kauppapuutarhaliitto. 17.12.2018. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ Neljä viidestä hankkii jouluksi kukkia Kauppapuutarhaliitto. 14.12.2018. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ Rautanen, Päivi: Joulutähti ei tykkää rekkamatkasta läpi Euroopan – joulukukkatuotanto keskittyy mutta säilyy Suomessa Yle Uutiset. 15.12.2015. Viitattu 17.12.2019.
- ↑ a b Joulutähti Plantagen . Viitattu 17.12.2019.
- ↑ Miten kukitan joulukukan uudelleen? Kauppapuutarhaliitto. 11.01.2019. Viitattu 17.12.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joulutähti (tähtilatva) Euphorbia pulcherrima Puutarha.net. Arkistoitu 15.10.2017. Viitattu 17.12.2019.
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Euphorbia pulcherrima (TSN 502548) itis.gov. Viitattu 17.12.2019. (englanniksi)
- Euphorbia pulcherrima Willd. ex Klotzsch Natural Resources Conservation Service – USDA.gov. Viitattu 17.12.2019. (englanniksi)
- Euphorbia pulcherrima Willdenow ex Klotzsch Flora of China. Viitattu 17.12.2019. (englanniksi)