Espoon liikenne

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Espoon liikenne koostuu pääosin julkisesta liikenteestä: linja-autoista, metroista ja paikallisjunista. Espoossa on kuitenkin henkilöautoja 1000 asukasta kohden noin 373.[1] Espoossa joukkoliikennettä on palvellut Rantarata Helsingin ja Turun välillä jo 1900-luvun alkupuolella.[2]

Metroliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimetron kartta.

Länsimetrolla on Espoon puolella metroasemia Keilaniemessä, Aalto-yliopistossa, Tapiolassa, Urheilupuistossa, Niittykummussa, Matinkylässä, Finnoossa, Kaitaalla, Soukassa, Espoonlahdessa ja Länsimetron päätepysäkillä Kivenlahdessa.[3][4]

Helsingin metron laajentaminen Matinkylään käynnistyi vuonna 2008. Louhintatyöt Matinkylässä saatiin päätökseen vuonna 2014, ja metroliikenne Matinkylässä käynnistyi 18. marraskuuta 2017.[5] Vuonna 2019 Matinkylän metroaseman päivittäiset kävijämäärät olivat 29 100.[6]

Rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoossa on yhdeksän rautatieasemaa.[8] Espoossa pysähtyvät kaukojunat vain Leppävaaran ja Espoon rautatieasemilla.[9] Leppävaaran asema on myös Espoon vilkkain asema, Espoon rautatieaseman tullessa toiseksi.[10]

Espoossa rautatieasemia löytyy: Mäkkylästä, Leppävaarasta, Kilosta, Keralta, Tuomarilasta, Espoon keskuksesta ja Kauklahdelta.[11]

Rantarata kulkee Espoon kautta.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espooseen tulivat ensimmäiset rautatiet noin vuonna 1902.[13] Mäkkylän rautatieasema avattiin vuonna 1940. Leppävaaran rautatieasema sai alkunsa puolestaan vuonna 1904 (jolloin se avattiin liikenteelle nimellä Alberga) ja vuonna 1907 valmistui ensimmäinen asemarakennus. Asemarakennus purettiin kuitenkin vuonna 1999 uuden terminaalin ja Leppävaaran kaupunkiradan tieltä.[13] Leppävaaraan rautatieseman alueelle rakennettiin metsäraiteita ensimmäisen maailmansodan aikana. Niitä pitkin kuljetettiin muun muassa puutavaraa.[14] Metsäradat jäivät kuitenkin tarpeettomiksi Suomen itsenäistyttyä, ja ne purettiin.[14]

Kilon rautatieasema avattiin liikenteelle vuonna 1903. Vuonna 1904 valmistui asemarakennus, ja sitä laajennettiin vielä vuonna 1911. Vuonna 1963 asemarakennus jäi kuitenkin sivuun radan oikaisun vuoksi, ja rakennus purettiin luvattomasti vuonna 1981.[13] Kilon uusi asemarakennus valmistui vuonna 1992, ja lipunmyynti asemalla päättyi vuonna 2000.[13]

Keran rautatieasema avattiin vuonna 1946.[15]

Tuomarilan rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1931.[16] Vuonna 1998 uusittiin matkustajalaiturit ja lipunmyynti lopetettiin vuonna 1999.[13] Asemarakennuksen Tuomarilaan suunnitteli Thure Hellström vuonna 1936. Asemarakennus peruskorjattiin vuonna 2001.[13]

Espoon rautatieasema avattiin vuonna 1903, ja samana vuonna rakennettiin asemarakennus arkkitehti Bruno Granholmin mukaisesti.[17] Asemaa laajennettiin lisää vielä vuonna 1909.[13] Kauklahden rautatieasema avattiin myös vuonna 1903.[18] Kauklahden rautatieaseman suunnitteli myös arkkitehti Bruno Granholm. Asemarakennusta uusittiin vuonna 1993, jolloin rakennettiin myös uudet laiturit ja alikulkutunneli.

Linja-autoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linja-auto Espoon Otaniemessä.

Espoon alueella liikennöi Helsingin seudun liikenne (HSL), joka myös suunnittelee reitit, aikataulut ja lippujärjestelmät.[19] Linja 200 on Espoon ainoa runkolinja: se tekee Espoon keskuksen ja Helsingissä sijaitsevan Elielinaukion välistä reittiä.[20] Linja pysähtyy 32 pysäkillä. Aiempaan runkolinjaan (235) verrattuna linjalta jää Espoon puolelta 12 pysäkkiä pois.[21]

Espoossa on sata esteetöntä pysäkkiä. Ensimmäinen esteetön pysäkki valmistui vuonna 2006 Puolarintielle, Puolarmetsän sairaalan kohdalle.[22]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Espoossa linja-autoliikenne sai alkunsa porvoolaisen Erik Wickströmin ansiosta vuonna 1925.[23] Wickströmin ensimmäinen linja alkoi Helsingin keskustasta, se kulki Pitäjänmäen, Leppävaaran, Viherlaakson ja Bembölen kautta Muuralaan. Tämän jälkeen Wickström perusti useita muitakin reittejä. 1930-luvun lopulla Wickström oli jo merkittävä liikennöitsijä.[23]

Espoon Liikenne Oy perustettiin vuonna 1940. Wickström kuoli kuitenkin noin muutaman vuoden osakeyhtiön perustamisen jälkeen, ja yhtiö siirtyi Wickströmin isälle Fredrikille. Vuonna 1947 kuoli myös Fredrik, ja sen jälkeen Lennart Olin yhdessä Erikin veljenpoika Åke Wickströmin kanssa ryhtyi luotsaamaan yhtiötä. Myöhemmin Åke Wickströministä tuli yhtiön osakas ja vuonna 1950 toimitusjohtaja. Vuonna 1953 Espoon Liikenne Oy lopetti toimintansa, ja yhtiö jaettiin kahtia.[23] Toinen osa meni Åke Wickströmille ja toinen osa porvoolaisveljeksille Albin ja Ragnar Norrgård.[23][24]

Vuonna 1954 veljekset perustivat Espoon Auto Oy:n ja yhtiö kasvoi aina vuoteen 1980 asti.[23]

Vuonna 1953 perustettiin myös Helsingin Paikallislinjat Oy, joka hoiti Keski-Espoon liikennettä. Vuonna 1962 myytiin yhtiön osakekanta, ja yhtiön nimeksi tuli vain Paikallislinjat Oy.[25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. HS Espoo | Pääkaupunkiseudun autovaltaisin alue löytyy Espoosta, ja siellä on autoja seitsemänkertainen määrä Sörnäisiin verrattuna Helsingin Sanomat. 30.3.2019. Viitattu 14.11.2020.
  2. Espoo - historia www.kaupunkiliikenne.net. Viitattu 5.12.2020.
  3. Asemat Länsimetro. Viitattu 14.11.2020.
  4. Espoon metroasemat espoo.fi. Viitattu 14.11.2020.
  5. Espoo www.kaupunkiliikenne.net. Viitattu 14.11.2020.
  6. Metroasemien käyttäjämäärät Helsingin kaupunki. Viitattu 4.12.2020.
  7. Liikenne metron uudella osuudella Hsl.fi. HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä. Viitattu 16.3.2019.
  8. Espoon juna-asemat | Hagerlund.net www.hagerlund.net. Viitattu 14.11.2020.
  9. Kulkuyhteydet www.visitespoo.fi. Viitattu 14.11.2020.
  10. admin: Leppävaara on Espoon vilkkain juna-asema – Mäkkylä erittäin hiljainen Newsbox.fi. 24.1.2019. Viitattu 14.11.2020.
  11. VR:n lähiliikenne - VR www.vr.fi. Viitattu 14.11.2020.
  12. Lähiliikenteen reittikartta Vr.fi. VR-Yhtymä Oy. Viitattu 16.3.2019.
  13. a b c d e f g Rautatie Espoossa 110 vuotta Espoon perinneseura. 14.10.2014. Viitattu 4.12.2020.
  14. a b espoo www.jukkajoutsi.com. Viitattu 4.12.2020.
  15. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/339166/Kuusijarvi_Marko.pdf?sequence=2&isAllowed=y
  16. Tuomarilan kylän syntyminen - PDF Free Download docplayer.fi. Viitattu 4.12.2020.
  17. Rautatieasema Espoo Espoo Discovering Finland. Viitattu 4.12.2020.
  18. RKY  ι  Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 4.12.2020.
  19. Joukkoliikenne espoo.fi. Viitattu 17.11.2020.
  20. Sirkku Aalto: Uusi runkobussi Espoon keskuksesta Elielinaukiolle korvaa linjan 235 ja parikymmentä pysäkkiä jää pois – Espoossa lakkautetaan kokonaan kolme bussilinjaa Länsiväylä. 23.7.2020. Viitattu 17.11.2020.
  21. Uusi runkolinja 200 aloittaa Elielinaukion ja Espoon keskuksen välillä elokuussa HSL.fi. Viitattu 17.11.2020.
  22. Espoossa on jo sata esteetöntä bussipysäkkiä – ja lisää tulossa espoo.fi. Viitattu 17.11.2020.
  23. a b c d e Nobinan tarina | kooen202 www.kooen202.com. Viitattu 4.12.2020.
  24. Espoon Auto Oy | kooen202 www.kooen202.com. Viitattu 4.12.2020.
  25. Sota-aika tuo pulan Espoon perinneseura. 4.5.2020. Viitattu 4.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]