Ensimmäinen vuosituhat

Ensimmäinen vuosituhat on tuhannen vuoden ajanjakso ajanlaskumme alusta vuoteen 1000. Kyseisen vuosituhannen aikana antiikin katsotaan päättyneen ja keskiajan alkaneen 400-luvulla.

Poliittinen kehitys

Maailman valtiot noin vuonna 1.

Vanha Manner 900-luvulla.

Eurooppa

Euroopassa Rooman valtakunta oli suurvalta, joka hallitsi koko Välimeren ympäristöä. Lähi-idän merkitys oli laskenut, vaikka Parthia ja myöhemmin Sassanidit olivat Rooman kilpailijoita. Rooman valtakunta jakautui kahtia vuonna 395, ja poliittinen painopiste siirtyi hiljalleen Bysantin valtakuntaan eli Itä-Roomaan. Kansainvaellusaika aiheutti Euroopassa levottomuuksia 400-luvulla, ja Länsi-Rooma valloitettiin 476, jolloin keskiajan katsotaan alkaneen.

Euroopassa Bysantin rinnalle kehittyi Frankkien valtakunta 500-luvulla. Islamilaisen maailman voimakas laajeneminen oli suuri uhka 600- ja 700-luvuilla, ja eurooppalaiset menettivätkin Pohjois-Afrikan, Levantin, Iberian niemimaan ja Sisilian hallinnan. Frankkien valtakunta saavutti huippunsa 800-luvulla, minkä jälkeen se jakautui pienempiin valtiohin.

Ensimmäisen vuosituhannen viimeiset vuosisadat olivat euroopassa levottomia. Viikingit, magyaarit ja saraseenit tekivät useita ryöstöretkiä manner-Eurooppaan. Vuosituhannen lopulla poliittinen tilanne alkoi rauhoittua, kun kristillisiä valtakuntia alkoi syntyä. Esimerkiksi Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta muodostui viimeistään vuonna 962. Muita varhaisia valtioita olivat Böömi, Puola ja Bulgaria.

Vuosituhannen loppupuolella Euroopan politiikan painopisteet olivat katolisen kirkon keskuksessa Roomassa, josta käsin paavilla oli suuri valta kristittyihin kuninkaisiin, ja Bysantin pääkaupungissa Konstantinopolissa, joka oli ortodoksisen kirkon keskus.

Afrikka

Afrikan pohjoisosa kuului ajanlaskun alussa Rooman valtakuntaan. Länsi-Rooman luhistuttua vandaalit ottivat alueen hallintaansa. Muslimien valtakunta yhdisti jälleen Pohjois-Afrikan valloittamalla sen 600-luvulla.

Muualla Afrikassa elettiin heimoyhteisöissä. Kamelin tulo Saharan aavikolle toi valtavan muutoksen mantereen talouteen, sillä kaupankäynti ja liikenne Saharan yli Keski-Afrikkaan tuli mahdolliseksi. Aiemmen vain Niiliä pitkin saattoi kulkea etelään. Niilin varelle olikin kehittyneet Nubian ja Aksumin kuningaskunnat. 600-luvulla Saharan eteläpuolelle Saheliin muodostui ensimmäinen valtio, Ghanan kuningaskunta.

Bantuekspansio ensimmäisen vuosituhannen aikana toi raudanvalmistustaidon Pohjois-Afrikasta Kongoon ja mantereen eteläosiin.

Aasia

Aasiassa voimakkaimpia valtioita oli Kiinassa, Intiassa, Japanissa ja Indokiinassa.

Kiinan Han-dynastia oli voimakas ja suuri valtio Aasiassa ajanlaskumme alussa. Han-dynastia tuhoutui lukuisten kapinoiden seurauksena vuonna 220. Dynastiaa seurasi kausi, jota kutsutaan nimellä kolme kuningaskuntaa. Wei, Shu Han ja Wu kuningaskunnat kilpailivat keskenään miltei sata vuotta, ja maan sisäinen hajaannus päättyi vasta vuonna 581. Kiinaa hallitsi Sui-dynastia 581–618 ja Tang-dynastia 618–907. Tang-dynastian aika Kiina oli jälleen suuri ja vauras. Tang-dynastian tuhouduttua katsotaan Kiinan keskiajan loppuvan ja Kiinan renessanssiin alkavan. Vuosituhannen lopulla Kiinassa oli jälleen useampi kilpaileva valtio.

Intiassa Gupta-valtakunta yhdisti 200-luvulla lukuisat pikkuvaltiot isoksi valtakunnaksi, joka hajosi 400-luvun lopussa hunnien hyökkäykseen. Intia pirstoutui jälleen lukuisiksi pikkuvaltioiksi, joita oli muun muassa Chola ja Pala.

Japani oli sisällissodassa ajanlaskumme alkuvuosisatoina. Japanin yhdistymisen aloitti 300-luvulla Yamato.^lähde? Vuonna 645 Japaniin perustettiin Kiinan mallin mukainen keisarikeskeinen byrokraattinen valtio. Japani laajeni ja kehittyi hiljalleen omalla saarellaan koko vuosituhannen.

Indokiinassa syntyi ensimmäisellä vuosituhannella lukuisia pikkuvaltioita, jotka vaurastuivat Kiinan ja Intian välisen merikaupan ansiosta. Ensimmäisiä valtioita olivat Funan ja Chenla, joita seurasivat voimakkaat Champa ja Khmerien valtakunta.

Amerikka

Väli-Amerikassa oli meneillään Mesoamerikan intiaanikulttuurien klassinen aikakausi. Monet korkeakulttuurit romahtivat noin 950-luvulla, mahdollisesti sotien ja luonnonkatastrofien seurauksena.

Kulttuurillinen kehitys

Ensimmäisen vuosituhannen aikana syntyi nykypäivän maailmanuskontoa. Kristinusko (30-luku), Taolaisuus (100- ja 300-lukujen välillä), sekä Islam (600-luku).

Tieteellinen kehitys

• Algebra kehitetään Lähi-idässä
• Aura
• Paperi kehitetään Kiinassa
• Ratsastukseen liittyviä keksintöjä kuten hevosenkenkä ja jalustin
• Humalan lisääminen olueen
• Shakin kehittäminen
• Magneettinen kompassi
• Teräs käyttöön, ensimmäisenä Intiassa

Merkittäviä henkilöitä

Valtiojohtajia ja poliitikkoja

• Augustus (62 eaa. – 14 jaa.), ensimmäinen Rooman keisari
• Nero (37–68), Rooman keisari
• Trajanus (53–117), Rooman keisari
• Konstantinus Suuri (272/274–337), ensimmäinen kristitty Rooman keisari
• Attila (n. 406–453, hunnien kuningas)
• Justinianus I (483–565, Itä-Rooman keisari
• Khosrau I (531–579), Persian sassanidihallitsija
• Kaarle Martel, (n. 685–741), frankkien valtionhoitaja, "Euroopan pelastaja"
• Kaarle Suuri (747–814), keisari ja frankkien kuningas
• Ce Acatl Topiltzin Quetzalcóatl (n. 923 – 947), tolteekkikuningas
• Vladimir Suuri (n. 958 – 1015), Kiovan suuriruhtinas

Taiteilijoita

• Romanos Melodos (n. 490 – n. 556), kreikkalainen hymnografi
• Li Bai (701–762), kiinalainen runoilija
• Kassia (n. 810 – 865), bysanttilainen runoilija ja säveltäjä

Tiedemiehiä ja filosofeja

• Seneca (4–65), roomalainen filosofi ja konsuli
• Cài Lún (50–121), kiinalainen paperin keksijä
• Zhang Heng (78–139), kiinalainen keksijä ja tieteilijä
• Aryabhata (476–550), intialainen tähtitieteilijä ja matemaatikko
• Beda Venerabilis (n. 673–735), brittiläinen teologi ja tieteilijä
• Geber (n. 721 – n. 815), persialaissyntyinen tieteilijä
• Al-Khwarizmi (800–840), persialainen matemaatikko ja tähtitieteilijä
• Ælfric Eynshamilainen (n. 995 – n. 1010), englantilainen benediktiiniläismunkki ja kielitieteilijä

Uskontoihin liittyviä henkilöitä

• Jeesus Nasaretilainen (Jeesus Kristus) (n. 5 eaa. – n. 30 jaa.), kristinuskon keskeinen henkilö
• Mani (n. 210 – 276), persialainen profeetta
• Augustinus (354–430), filosofi ja kirkkoisä
• Dionysius Exiguus (n. 470 – n. 544), munkki
• Gregorius I (n. 540 – 604), paavi
• Muhammad (570–632), Islamin uskon perustaja

Vuosisata	Vuosikymmen
ensimmäinen vuosisata eaa.:	90 eaa.,	80 eaa.,	70 eaa.,	60 eaa.,	50 eaa.,	40 eaa.,	30 eaa.,	20 eaa.,	10 eaa.,	0 eaa.
ensimmäinen vuosisata:	0,	10,	20,	30,	40,	50,	60,	70,	80,	90
100-luku:	100,	110,	120,	130,	140,	150,	160,	170,	180,	190
200-luku:	200,	210,	220,	230,	240,	250,	260,	270,	280,	290
300-luku:	300,	310,	320,	330,	340,	350,	360,	370,	380,	390
400-luku:	400,	410,	420,	430,	440,	450,	460,	470,	480,	490
500-luku:	500,	510,	520,	530,	540,	550,	560,	570,	580,	590
600-luku:	600,	610,	620,	630,	640,	650,	660,	670,	680,	690
700-luku:	700,	710,	720,	730,	740,	750,	760,	770,	780,	790
800-luku:	800,	810,	820,	830,	840,	850,	860,	870,	880,	890
900-luku:	900,	910,	920,	930,	940,	950,	960,	970,	980,	990
1000-luku:	1000,	1010,	1020,	1030,	1040,	1050,	1060,	1070,	1080,	1090

Lähteet

• El Abbasi, Hirslund: Historiallinen Atlas. Suomentanut Korhonen. Ullmann, 2009. ISBN 978-3-8331-5031-9.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ensimmäinen vuosituhat Wikimedia Commonsissa