Kaarle Martel

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaarle Martelin hauta Saint-Denisin basilikassa.
Carl von Steuben: Kaarle Martel Toursin taistelussa.

Kaarle Martel (vanh. Kaarle Martell; lat. Carolus Martellus, ”Kaarle Vasara”) (noin 688741) oli frankkilainen ylimys ja vuosina 720–741 Frankkien valtakunnan todellinen hallitsija. Hän oli kuningas Pipin Pienen isä ja kuningas, myöhemmin keisari, Kaarle Suuren isoisä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarle oli Austrasian major domus Pipin Heristalilaisen avioton poika.[1]

Kun Pipin Heristalilainen kuoli vuonna 714, hänen leskensä Plektrudis nosti major domukseksi Pipinin alaikäisen pojanpojan Teudoaldin, jotta Kaarle ei pääsisi valtaan. Plektrudis myös vangitutti Kaarlen Kölnissä. Kaarle kuitenkin pakeni, ja Austrasian ylimystö valitsi hänet uudeksi major domukseksi eli käskynhaltijaksi. Kaarle voitti sen jälkeen kilpailevan Neustrian major domuksen Ragenfridin sisällissodassa, ja hänestä tuli vuonna 720 koko Frankkien valtakunnan major domus.

Kun Kaarle nousi major domukseksi oli Frankkien valtakuntaa hallinnut merovingidynastia heikentynyt. Se oli tuottanut sarjan nuorina, noin 15-vuotiaina valtaistuimelle nousseita hallitsijoita, jotka jo alle 30-vuotiaina, usein kovien elämäntapojen uuvuttamina menehtyivät. On selvää, että tällaisessa valtatyhjiössä valta menee sellaiselle häikäilemättömälle henkilölle, joka ymmärtää tarttua tilaisuuteen. Kaarle oli juuri tällainen henkilö.[2]

Virallisissa valtiollisissa seromonioissa ja otettaessa vastaan ulkomaiden lähettiläitä, viimeiset merovingihallitsijat esiintyivät koko kuninkaallisen asemansa mukaisissa juhlallisuuksissa. Tosiasiassa he olivat nukkehallitsijoita, ja todellista valtaa käytti Kaarle. Hänen asemansa ei ollut aluksi niin vahva, että olisi uskaltanut jättää muodollisen hallitsijan paikan täyttämättä.[3]

Euroopassa elettiin Kaarle Martelin aikana kansainvaellusten jälkimainingeissa. Frankkien valtakuntaa kohtasivat monet ulkoiset uhat joiden kukistaminen lujitti Kaarlen asemaa valtakunnan johdossa. Liikekannalla oli monia kansoja kuten langobardeja, slaaveja ja saksit. Saksit olivat lähteneet liikkeelle Reinin ja Elben välimailta. Heidän kukistamisekseen moni itsenäistä asemaa tavoitellut paikallisruhtinas joutui pyytämään apua Kaarlelta, joka antoi sitä sillä ehdolla, että tunnustaa hänet sen jälkeen johtajakseen.[4]

Kaarle Martelin sodat arabeja vastaan Akvitaniassa, Septimaniassa ja Provencessa Toursin taistelun jälkeen vuosina 734–742.

Vakavimman uhan Frankkien valtakunnalla muodostivat arabit, jotka olivat vähän aikaisemmin vallanneet Pyreneiden niemimaan. Hän voitti arabit Toursin taistelussa lähellä Poitiersia vuonna 732, josta hän sai lisänimen Martel, 'Vasara'.[5] Taistelu kesti kauan. Viikon ajan sotajoukot vain katselivat toisiaan, odottaen kumman hermot pettävät ensiksi. Arabien ratsuväki aloitti lopulta hyökkäyksen frankkeja vastaan kärsien musertavan tappion. Seuraavan yön aikana heidän joukkojensa eloonjääneet olivat jättäneet leirinsä. Kaarlen voiton katsottiin pysäyttäneen muslimien laajentumispyrkimykset Euroopassa. Vaikka Toursin taistelua pidetäänkin ratkaisevana, kävivät frankit ja arabit useita pieniä sotia seuraavien vuosien aikana ennen tilanteen rauhoittumista.[6]

Kaarlen voitettua arabit hänen asemansa oli Frankkien valtakunnassa vahva. Kun nimellinen hallitsija kuoli, jätettiin valtaistuin tyhjäksi ja Kaarle oli valtakunnan tosiasiallinen hallisija.[7]

Vaimot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Chrotrud
  • Swanahilde de Bavière

Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grimberg, Carl: Kansojen historia, osa 7, Kansaivaellukset. WSOY:n graafiset laitokset, Porvoo 1981. ISBN 951-0-09735-7
  • Rantala, Risto (toim.): Perustieto. Akateemisen tietosanakirja. Otava 1993. ISBN 951-1-12579-6
  1. Charles Martel Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 21.1.2011. (englanniksi)
  2. Carl Grimberg: Kansojen historia, osa 7, 1981, s. 241
  3. Carl Grimberg: Kansojen historia, osa 7, 1981, s. 241
  4. Carl Grimberg: Kansojen historia, osa 7, 1981, s. 245
  5. Rantala 1993, s. 349
  6. Carl Grimberg: Kansojen historia, osa 7, 1981, s. 245-246
  7. Carl Grimberg: Kansojen historia, osa 7, 1981, s. 246

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaarle Martel.
Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.