Khusrau I

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Khosrau I)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Khusrau I
Khusrau kuvattuna sasanidien aikaisessa kolikossa.
Khusrau kuvattuna sasanidien aikaisessa kolikossa.
Persian kuningas
226242
Edeltäjä Kavad I
Seuraaja Hormizd IV
Tiedot
Arvonimet Anuširvan

Khusrau I, arvonimeltään Anuširvan, oli sasanidien Persia hallitsija vuosina 531579. Khusrau tunnetaan sasanidien hallinnon uudistajana, sekä tieteiden ja taiteiden tukijana. Sasanidien valtakunta sai lopullisen muotonsa Khusraun kaudella ennen myöhempää tuhoutumistaan. Khusrtau teki myös sotaretkiä vihollsiiaan vastaan ottaen joitakin voittoja Bysantin valtakunnasta. Idässä hän vei Persian rajan Amudarjalle ja etelässä sasanidit levittivät vaikutusvaltaansa Jemeniin.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khusrau ja Bozorgmehr, kuvitusta teoksesta Šahname.

Varhaiset vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khusraun varhaisesta elämästä tiedetään vain vähän ja tarinaa ovat värittäneet monet eri legendat.[1] Khusraun isä Kavad I oli joutunut erimielisyyksiin Persian aateliston ja papiston kanssa hänen käänyttyään uuteen mazdakealaisuuteen. Kavad joutui vihollistensa angitsemaksi, mutta hänen onnistui paeta ja palauttaa auktoriteettinsa Persian vanhojen vihollisten hefthaliittien avulla.[2] Yhden tarinan mukaan Kavad otti vaimokseen nišapurilaisen maalaistytön matkallaan hefthaliittien alueille itään ja Khusrau oli pariskunnan poika.[1]

Uudistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khusraun isän kuoltua seurasi lyhyt vallanperimyyskamppailu hänen poikiensa kesken ja Khusrau osoittautui heistä voittajaksi nousten valtaistuimelle vuonna 531.[1] Tällä kertaa papisto ja aatelisto taivuteltiin Khusraun puolelle mazdakealaisuuteen viitaten. Kavadin toinen poika oli mazdakiittimyönteinen ja olisi saattanut näin uhata papistoa ja aatelistoa šaahiksi noustessaan. Valtaan nousunsa jälkeen Khusrau alkoi toteuttaa uudistuksia, jotka antoivat Persian sasanidivaltakunnalle sen lopullisen ilmeen. Osa uudistuksista oli aloitettu jo hänen isänsä kaudella. Verouudistuksessa otettiin käyttöön henkivero ja verotuksen oikeudenmukaisuuden takaamiseksi selvitettiin verotettavian maan määrä. Valtakunta jaettiin sotilaskomentajien (spahbad) johtamiin neljään sektoriin ja heitä tuki joukkojen huollosta vastaava oikeusistuin (diwan). Yhteiskunnan alimman kerroksen edusita huolta pitämään perustettiin uusi Köyhien suojelian papinvirka. Uudistusten seurauksena oli nyt luotu tai vahvistettu pienmaanomistajista koostuvaa dehqan-maaalaisaatelin luokka, josta persia sai ratsuväkensä. Firdausin myöhemmin kirjoitetun tarinan mukaan Khusrau myös teloitutti mazdakealaisuuden perustaja Mazdakin, ilmeisesti koska tästä ei ollut enää hyötyä hänen kannaltaan.[3] Khusraun uudistuksissa häntä auttoi hänen kaudellaan vaikuttanut kyvykäs pääministeri Bozorgmehr.[1]

Länsimaissa Khusrau on tunnettu myös filosofikuninkaana. Osasyy tälle on Khusraun yhteydet uusplatonilaisuuteen. Khusraun hoviin saapui etenkin kreikkalaisia uusplatonisteja, joiden filosofiakoulu Ateenassa oli suljettu Itä-Rooman eli Bysantin hallitsija Justinianuksen kaudella. Khusrau käännätytti kreikan ja syyrian kielisiä tekstejä persiaksi, minkä lisäksi šakki tuotiin ehkä hieman muunneltuna Intiasta Persiaan Khosraun valtakaudella.[4] Gondešapurin sittemmin kuuluisa lääketieteelinen koulu sai todennäköisesti alkunsa Khusraun kaudella ja sen tunnettu oppinut Burzoe käänsi lääketieteelisiä tekstejä sanskritista persiaksi. Jotkin tutkijat ovat pitäneet zarathustralaisuuden pyhää kirjaa Avestaa Khusraun kaudella kirjoitettuna. Toinen Khosraun kaudella mahdollisesti koottu teos oli vanhoista iranilaisista legendoista koottu kuninkaiden kirja (Khwatay-namak), joka toimi sittemmin Firdausin kirjoittaman Šahnamen lähteenä. Khusraun kaudella toteutettin myös useita rakennushankkeita, vaikkakin hänen maineensa takia monet alkuperältään tuntemattomat esi-islamilaiset rakennukset on liitetty eri tavoin Khusrauhun.[1] Hänen rakennuttamakseen tiedetään kuitenkin esimerkiksi Ktesifonin suuren palatsin, jonka iwan-kaari on edelleen pystyssä.[4]

Sotaretket[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Khusrau metsästyskohtausta kuvaavassa lautasessa.

Khusrau teki useita sotaretkiä Persian vihollisia vastaan. Bysantin kuuluisa sotapäällikkö Belisarius voitettiin sodan aikana Callinicumin taistelussa vuonna 531[4] ja vuonna 540 persialaiset miehittivät jonkin aikaa Antiokiaa.[1] Bysantin valtakunta taipui solmimaan Persian kanssa sopimuksen, jolla Persia suostui rahaa vastaan estämään Bysantin vihollisten pääsyn Vähä-Aasiaan Kaukasuksen kautta. Myöhemmän sodan aikana vuonna 572 Khusrau valtasi puolestaan Daran kaupungin. Tulevissa aselevoissa bysanttilaiset ostivat rauhan Persian kanssa kullalla.[4] Muilla rintamilla Khusrau voitti hefthaliitit idässä, jossa Persian raja asettui Amudarjajoelle. Etelässä sasanidit ulottivat valtansa Jemeniin ja pohjoisessa he taistelivat Armeniasa, Lazicassa ja Kaukasuksella Derbentissä.[1]

Khusrau kuoli vuonna 579.[4][1] Hänen seuraajakseen nousi hänen poikansa Hormizd IV.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Michael Axworthy: Iranin historia. alkuteos: Iran: Empire of the Mind. A History from Zoroaster to the Present Day. Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Into Kustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-264-191-5.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Richard N. Frye: Khosrow I Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.6.2018. (englanniksi)
  2. Axworthy 2007, s. 78
  3. Axworthy 2007, s. 79-80
  4. a b c d e f Axworthy 2007, s. 81-82
Edeltäjä:
Kavad I
Persian kuningas
531–579
Seuraaja:
Hormizd IV