Indokiina

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo historiallisesta aluenimityksestä yleensä, Ranskan entisestä siirtomaasta löytyy tietoa artikkelista Ranskan Indokiina
Indokiinan määritelmä:
  Luetaan aina kuuluvaksi alueeseen
  Luetaan usein kuuluvaksi alueeseen
  Luetaan joskus kuuluvaksi alueeseen

Indokiina elilähde? Indokiinan niemimaalähde? on historiallinen nimitys Kaakkois-Aasian mannerosalle.lähde? Tarkkaa määritelmää nimitykselle ei ole, mutta historiallisesti se pohjautuu Ranskan Indokiinan alueeseen, joka kattoi nykyisen Vietnamin, Laosin ja Kambodžan. Laajemmassa määritelmässä mukaan luetaan myös Thaimaa ja Myanmar. Laajimmassa määritelmässä mukana ovat Malakan niemimaalla olevat Malesian alueet ja Singapore. Laajin määritelmä kattaa Kaakkois-Aasian kaikki mantereella sijaitsevat alueet.

Alueen on katsottu olevan sekoitus intialaista ja kiinalaista kulttuuria, mistä se on saanut nimensä.[1]

Poliittinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Indokiinan kaikki maat ovat ASEANin jäseniä.

Valtiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtio Pinta-ala (km2)[2] Väkiluku (2009)[3] Väestötiheys (/km2) Pääkaupunki valtiomuoto viralliset kielet valuutta BKT USD (2009)[4] BKT per asukas (2009)
Kambodža 181 035 14 805 000 82 Phnom Penh perustuslaillinen monarkia khmer Kambodžan riel 10 900 000 000 $800
Laos 236 800 6 320 000 27 Vientiane kansantasavalta lao Laosin kip 5 721 000 000 $900
Malesian lippu Malesia 329 847 28 318 000 83 Kuala Lumpur perustuslaillinen monarkia malaiji Malesian ringgit 191 400 000 000 $14 900
Myanmarin lippu Myanmar 676 578 50 020 000 74 Naypyidaw liittotasavalta (sotilasjuntta) burma kyat 26 820 000 000 $500
Singaporen lippu Singapore 710,2 4 987 600 7 023 Singapore tasavalta englanti, mandariinikiina, malaiji, tamili Singaporen dollari 177 100 000 000 $35 500
Thaimaan lippu Thaimaa 513 120 67 764 000 132 Bangkok perustuslaillinen monarkia thai Thaimaan baht 263 500 000 000 $3 900
Vietnamin lippu Vietnam 331 210 88 069 000 265 Hanoi kansantasavalta vietnam Vietnamin đồng 97 120 000 000 $1 100

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa Indokiinasta on metsäistä ylänköä tai vuoristoa. Indokiinassa kasvaa suuria sademetsiä, joita on kuitenkin pitkää hävitetty laajoilla hakkuilla. Hakkuut uhkaavat alueen eläimistön ja kasviston korkeaa biodiversiteettiä.[5]

Indokiinan joet ovat elinehto miljoonille ihmisille. Mekongin ja Punaisenjoen suistot ovat hedelmällisiä ja laajalti viljeltyjä alueita. Kambodžassa sijaitseva Tonle Sapin järvi kutistuu olemattomiin kuivalla kaudella ja sadekauden aikana se tapaa kasvaa Kaakkois-Aasian suurimmaksi makean veden altaaksi.[6]

Indokiinaksi ei aina lasketut Thaimaa, Malesia ja Myanmar poikkeavat hieman Ranskan entisistä siirtomaista. Thaimaassa metsäisten ylänköjen ja soisten rannikoiden lisäksi löytyy myös savannia. Maan keskiosassa olevat tasangot ovat tärkeitä viljelysmaita.Bengalinlahden rannalla oleva alanko, etenkin Iravadijoen sen suisto on Myanmarin asutuimpia sillä maan pohjoisosa on huonokulkuista vuoristoa.[7]

Malakan niemimaan sisäosaa hallitsevat poimuvuoret, joiden juurella on kapea tasainen rannikkovyöhyke ennen merta. Rantavyöhyke on matalaa ja soista alankoa, jota halkoo lukuisat joet.[8]

Indokiinassa vallitsee kostea trooppinen ilmasto, joka suosii alueelle omaperäistä orientaalista eliökuntaa.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Martin et al., s. 155
  2. Country Comparison :: Area CIA World Factbook. Viitattu 28.9.2010. (englanniksi)
  3. Table A.1. Total Population by Sex in 2009 and Sex Ratio by Country In 2009 (Medium Variant) Population Division of the Department of Economic and Social Affairs of the United Nations Secretariat. Viitattu 28.9.2010. (englanniksi)
  4. Country Comparison :: GDP CIA World Factbook. Viitattu 28.9.2010. (englanniksi)
  5. Martin et al., s. 144
  6. Martin et al., s.153-154
  7. Martin et al., s. 156-157
  8. Martin et al., s. 152