Blogi

Wikipedia
Ohjattu sivulta Verkkopäiväkirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Blogi (engl. blog, sanasta weblog) on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit, videot, diat tai muu sisältö ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogin kirjoittaja on bloggari tai bloggaaja.

Blogissa voidaan julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Tiedon esittämisessä blogeille tunnusomaista muihin www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus. Muita blogien tyypillisiä piirteitä ovat kommentointimahdollisuus, kirjoitusten pysyvät verkko-osoitteet (engl. permalinks) ja RSS- tai Atom-syötteet, joiden avulla voidaan helposti seurata ja levittää blogin sisältöä ohjelmallisesti.

Mikään yksittäinen piirre ei ole välttämätön tai tee blogista blogia, mutta mitä useampi niistä toteutuu, sen ”blogimaisempi” se on.

Sana blogi on lainattu suomeen englannin kielestä, jossa blog on typistymä sanasta weblog ’verkkoloki’. Sana on peräisin 1990-luvun lopulta.[1] Blogi alkaa olla vakiintunut nimitys tällaisille sivustoille; muita käytössä olevia nimiä ovat weblogi, verkkoblogi, netlog, loki, verkkopäiväkirja ja nettipäiväkirja, vaikkakin kaksi viimeistä sopivat paremmin nimeksi vain sille blogien alalajille, jossa kirjoittaja kirjoittaa päivittäin omasta elämästään. Sanalla ”vlog” tarkoitetaan videomuodossa olevaa blogia. Tämä ilmaisu on yhdistelmä sanoista video ja blog.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusin kirjoitus on blogissa esillä ensimmäisenä, mutta myös vanhat kirjoitukset ja niiden saamat kommentit ovat luettavissa. Kronologisen esittämisjärjestyksen lisäksi blogille on tyypillistä, että blogin omistaja voi valvoa kommentteja. Blogin tyylille on tunnusomaista ajankohtaisuus, spontaanius ja henkilökohtaisuus.

Kaikki blogit eivät ole yleispäiväkirjoja, vaan keskittyvät johonkin aiheeseen. Jotkut kirjoittavat myös useita blogeja yhtä aikaa. Yhdessä voidaan esitellä esimerkiksi kirjoittajan tekemiä käsitöitä, toisessa pohditaan parisuhteen kipupisteitä.

Blogia on sanottu myös aivan uudeksi mediaksi. Bloggarit seuraavat ja kommentoivat usein muiden kirjoittamia blogeja ja voivat viitata niihin omassa blogissaan. Tätä blogien ja niiden kirjoittajien muodostamaa yhteisöä kutsutaan myös ”blogistaniksi” tai ”blogosfääriksi” (engl. Blogosphere).

Suomessa julkisuuden henkilöiden, etenkin poliitikkojen, verkkojulkaisuja nimitetään usein verkkopäiväkirjoiksi, ja niissä julkaistut asiat nousevat usein puheenaiheeksi myös lehdissä ja televisiossa. Yhdysvalloissa politiikassa hyvin merkittäviksi osoittautuneiden blogien kaltainen saattaa olla Suomessa entisen pääministeri Matti Vanhasen verkkopäiväkirja, kun taas Erkki Tuomioja on pysytellyt perinteisessä kotisivustossa, jota päivitetään ahkerasti.

Suomen blogosfäärissä alkoivat vuosina 2006–2007 näkyä myös verkkokirjoittajat, jotka olivat jo saaneet nimeä kirjailijoina tai tutkijoina. Kansanedustaja Jyrki Kasvi (Kasvi), valtiotieteen tohtori Jari Sedergren (Sedis) ja kehityspäällikkö Kari Haakana (Kari Haakana) ovat blogeja tilastoivien ohjelmien mukaan luetuimpia ja vakiintuneimpia yleisiä aiheita käsitteleviä kirjoittajia. Tunnettuja ajankohtaisia aiheita käsitteleviä, myös blogia fooruminaan käyttäviä kirjoittajia ovat lisäksi esimerkiksi professori Jukka Kemppinen sekä poliitikot Osmo Soininvaara ja Erkki Tuomioja.

Vaikka blogi muotona ei vaadi minkään tietyn työkalun tai palvelun käyttöä, suurta osaa blogeista ylläpidetään blogipalvelun tai itse asennetun ohjelmiston kautta.

Blogit voivat olla myös yritysten työkaluiksi. Blogia voi kirjoittaa julkisesti asiakkaille ja sidosryhmille tai julkaista vain yrityksen työntekijöiden luettavaksi intranetissä. Molemmista on Suomessa esimerkkejä: yrityksen sisäisessä intranetissä blogia kirjoittavat Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen ja Nokian ex-toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo.

Julkisessa yritysbloggaamisessa F-Secure on edelläkävijä Suomessa. Sen blogi News from the Lab kertoo tietoturva-alan kuulumisia. Suomessa blogeihin ovat tarttuneet myös viestintäyritykset, kuten sanomalehdet ja televisioyhtiöt.

Yritysblogit voivat olla myös persoonallisia kirjeitä asiakkaille, henkilökunnalle ja sidosryhmille – tai kenelle tahansa alasta kiinnostuneelle.

Käsitykset blogien merkityksestä ja tulevaisuudesta poikkeavat toisistaan. Ilmiö on kasvanut hyvin nopeasti niin, että aktiivisia blogeja on useita kymmeniä miljoonia. Tämän on nähty olevan merkki mullistuksetsa mediassa. On myös puhuttu ohi menevästä muoti-ilmiöstä. Asiaa voi myös tarkastella sanoma- ja aikakauslehtien verkkoon siirtymisen kannalta. Aikaisempina vuosina tavallisten näytteiden sijasta netissä on nyt kattavasti perinteisiä graafisia julkaisuja, ja myös yleisradioyritykset ovat alkaneet panostaa blogeihin. Tätä kehitystä on vauhdittanut RSS, jota käyttäen on mahdollista ja yksinkertaista seurata kymmeniä tai satoja verkko-osoitteita.

Tilastojen mukaan Yhdysvalloissa oli vuonna 2009 noin 452 000 päätoimista bloggaajaa ja tuolloin kaikkiaan bloggaajia oli siellä 20 miljoonaa.[2]

Blogityyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blogikirjat ovat kirjamuotoon toimitettuja blogisisältöjä. Tunnettuja blogikirjoja on muun muassa Turcker Maxin känniblogiin perustuva I Hope They Serve Beer in Hell ja toisen Irakin sodan jälkeisestä elämästä kertova Baghdad Burning. Suomessa kirjoiksi päätyneitä blogeja ovat ainakin Selibaattipäiväkirjat ja Hollannin muistikirja sekä Tuomas Kilven alusta lähtien kirjaksi tähdännyt blogikirja-projekti, jonka tulos julkaistiin Blogit ja blogaaminen -tietokirjana.

Hääblogi kertoo morsiusparin hääjärjestelyistä. Usein hääblogeja lähdetään kirjoittamaan jopa vuosi pari ennen juhlapäivää heti hääsuunnittelujen alkumetreillä.

Kirjablogi on kirjoihin ja kirjallisuuteen keskittyvä blogi. Kirjablogeja pitävät yksityiset lukemista harrastavat henkilöt tai kirja-alan eri toimijat, kuten esimerkiksi kustantamo, julkaisija tai kirjakauppa, joiden edustajana bloginpitäjä voi toimia.

Käsityöblogi on yleensä omistettu blogin pitäjän omille käsityöprojekteille, kuten neulomiselle, korujen tekemiselle tai ompelemiselle.

Lifestyleblogi on henkilökohtainen, päiväkirjamainen tyyliblogi. Blogissa käsitellään kokonaisvaltaisesti henkilön elämäntyyliä: muotia, vapaa-ajanviettoa, musiikkia, matkailua, ihmissuhteita, sisustamista, matkailua ja ruokakulttuuria.

Linkkiblogi (linkblog) on historiallisesti varhaisin blogimuoto. Linkkiblogin yksittäinen merkintä koostuu lähinnä kirjoittajan huomioilla varustetuista linkeistä.

Löydösblogi (tumblelog) on linkkiblogia laajempi blogi, johon kirjoittaja kerää netistä löytämiään linkkejä, kuvia, videoita tai muuta sisältöä.[3]

Mikroblogit ovat blogeja, joiden merkinnät ovat lyhyitä, tavallisesti korkeintaan 140 merkin mittaisia. Niitä käytetään yleensä tilannetietojen ilmoittamiseen; käyttäjä voi kertoa lyhyesti mitä tekee tai ajattelee. Sivustoille tunnusomaista on myös mahdollisuus seurata omalta sivultaan haluamiensa käyttäjien päivityksiä. Mikroblogit on yleensä suunniteltu niin, että niitä voidaan päivittää erityisillä asiakasohjelmilla, pikaviestiohjelmilla, sähköpostitse ja tekstiviestien kautta, jolloin käyttäjä voi päivittää tilannetietoja missä vain. Käyttäjämäärältään suurin mikroblogipalvelu on Twitter, jonka pääkilpailijoita ovat Plurk ja Jaiku. Muita mikroblogisivustoja ovat yritysmaailmaan keskittyvä Yammer ja vapaata StatusNet-ohjelmistoa käyttävä Identi.ca. Alun perin suomalaisen, mutta nykyään Googlen omistuksessa olevan Jaikun lisäksi suomalaisia mikroblogipalveluita ovat Miggi ja Qaiku. Myös monet muut sivustot, jotka eivät varsinaisesti ole mikroblogipalveluja (kuten MySpace ja Facebook) sisältävät mikroblogien tyyppisiä ominaisuuksia. Maaliskuussa 2009 Facebook muutti etusivun käyttöliittymäänsä enemmän mikroblogisivustoja muistuttavaksi.

Muotiblogi on suosittu blogityyppi, jossa esitellään blogin pitäjän omaa pukeutusmistyyliä asukuvineen sekä muotimaailman ilmiöitä.

Ruokablogi esittelee esimerkiksi kirjoittajan omia ruuanlaitto- tai leivontakokemuksia. Usein blogeissa on myös runsaasti kuvia. Ruokablogit ovat Suomessa varsin suosittuja.

Sarjakuvablogi on päiväkirja sarjakuvamuodossa.[4] Blogin ja verkkosarjakuvan risteytykseen ei kirjoitella, vaan sanottava ilmaistaan sarjakuvamuodossa. Tyyli on usein nopeaa ja ilmeikästä, toisinaan viimeistellympää.[5] Aiheet dokumentoivat enimmäkseen tekijän elämää ja välittävät tuntemuksia.[6] Suomalaisia sarjakuvablogeja on esimerkiksi Milla Paloniemellä ja Ville Rannalla. 200 suomalaista sarjakuvablogia yhteen kokoava palvelu sarjakuvablogit.com palkittiin Kemin Sarjakuvapäivillä Lehti-Lempi-palkinnolla keväällä 2009.

Taideblogi käsittelee joko kuvataidetta tai muita taiteenaloja. Niitä ovat kriitikoiden, taiteilijoiden, projektien, museoiden blogit tai taiteen harrastajien, sekä sarjakuva- ja valokuvablogit.[7] Tunnettu suomalainen taideblogi on Otso Kantokorven Alaston kriitikko.

Uutisblogi välittää ja kommentoi uutisia ja ajankohtaisia tapahtumia.

Valokuvablogi (photoblog) on blogi, jonka sisältönä ovat valokuvat ja niihin liittyvät kommentit.

Videoblogi (video blog, vlog) on blogi, jonka sisältönä on videokuvaa. Esimerkiksi YouTube mahdollistaa videoblogin pitämisen joko käyttäjän itsensä tai muiden lähettämien videoiden pohjalta.

Yritysblogi (englanniksi corporate blog) on verkkosivu tai -sivusto, jossa yrityksen edustaja tai edustajat kirjoittavat eri asioista säännöllisesti.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. It’s the links, stupid The Economist. 20.4.2006. Viitattu 14.3.2014. (englanniksi)
  2. Taloussanomat: Bloggari tienaa sata tonnia Taloussanomat.fi. 22.4.2009. Viitattu 23.4.2009.
  3. Kalliala, Eija & Toikkanen, Tarmo: Sosiaalinen media opetuksessa. Finn Lectura, 2009. 978-951-792-383-5. Teoksen verkkoversio.
  4. Eeva Kauppinen: Sarjisblogissa elämä saa hohtoa Kaleva. 27.5.2007. Kaleva Kustannus Oy. Viitattu 20.9.2007.
  5. Otto Sinisalo. Milla Paloniemi ja niin xxxx:n tunteellinen siili. Sarjainfo n:o 135 2/2007, s. 5.
  6. Reetta Laitinen. Sarjakuvabloggaajat esittäytyvät. Kvaak.fi 07.02.2007
  7. Blogilista Puolilehti. 2013. Mänttä: Puolilehti. Viitattu 3.12.2013.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alasilta, Anja: Blogi tulee töihin. Helsinki: Infor, 2009. ISBN 978-952-5123-85-2.
  • Kline, David; Burstein, Dan. Blog!: How the Newest Media Revolution is Changing Politics, Business, and Culture, Squibnocket Partners, L.L.C., 2005. ISBN 1-59315-141-1.
  • Noppari, Elina & Hautakangas, Mikko: Kovaa työtä olla minä: Muotibloggaajat mediamarkkinoilla. Tampere: Tampere University Press, 2012. ISBN 978-951-44-8767-5. Teoksen verkkoversio (PDF).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Blogiluettelot ja -portaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppaat ja blogitutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]