Podcasting

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Podcasting on tilauspohjaista äänitiedostojen julkaisua verkossa. Podcastin pitäjä julkaisee RSS- tai Atom-syötettä, jossa on tiedot julkaistuista äänitiedostoista. Kuuntelijalla on puolestaan ohjelma, joka seuraa syötteen päivittymistä ja automaattisesti lataa sen perusteella tiedostot myöhemmin kuunneltavaksi. Käytännössä kuuntelu voi tapahtua tietokoneen lisäksi myös MP3-soittimella tai muulla mobiililaitteella. Itse sana podcasting tulee sanoista iPod ja broadcasting, joka viittaa audiotiedostojen siirtämiseen Applen MP3-soittimeen. Koska iPod ei kuitenkaan ole välttämätön podcastin kuunteluväline, termi on myöhemmin määritelty myös lyhenteeksi sanoista ”portable on demand”. Termi ”podcasting” tuli tunnetuksi vuonna 2004[1] ja Suomessa ensimmäiset podcastit aloitettiin vuonna 2005.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 Tristan Louis ehdotti multimediatiedostojen viittaukseen käytettävän "enclosures"-tagin lisäämistä RSS-formaattiin.[3] Toimittaja Adam Curry ja ohjelmoija Dave Winer kehittelivät tätä ajatusta edelleen ja Winer lisäsikin ”enclosure”-tuen RSS 0.92:een[4] ja seuraavana vuonna Radio Userland -palveluunsa. Radio Userlandin audioblogging-ominaisuus oli ensimmäinen ohjelma, joka sisälsi kaiken podcastauksessa tarvittavan ja audiobloggauksen pioneerit, kuten Winer,[5] Curry[6] ja Gilchrist[7] tekivät sillä kokeiluja. Kuitenkin vasta syyskuussa 2003 tekniikka sai kunnon käytännön esimerkin sen mahdollisuuksista, kun Winer ja entinen New York Timesin toimittaja Christoper Lydon tekivät 25-osaisen audioblogin, jossa Lydon haastatteli bloggaajia, futuristeja ja poliitikkoja ja Winer julkaisi sen podcastina.[8] Lokakuussa BloggerCon 2003:ssa Kevin Marks puolestaan esitteli skriptin, jolla siirtää automaattisesti MP3-tiedostoja Radio Userlandista iTunesiin ja sieltä iPodiin.[9] Marks ja Curry aloittivat yhteistyön ja RSS-to-iPod -skripti (iPodder) julkaistiin Curryn blogissa.[10]

Vuoden 2004 aikana podcastit pääsivät pois marginaalista sikäli, että podcasting-sana[11] vakiintui tarkoittamaan tilattavaa audiolähetystä.[12],[13][14] Adam Curry aloitti Daily Source Code -podcastinsa ja perusti iPodder.org-podcastsivuston.[15] Useat eri kehittäjät tekivät omia RSS2iPod-scriptin tapaisia ohjelmia, joista yksi (iSpider) tuli tunnetuksi myöhemmin open source -ohjelma iPodderina ja nimenvaihdoksen jälkeen Juicena. Vuonna 2004 myös ensimmäiset podcast-verkostot ja podcasteihin erikoistuneet verkkopalvelut aloittivat toimintansa.

Seuraavana vuonna podcastingista tuli valtavirtaa ja silloin aloittivat muun muassa ensimmäiset kaupalliset podcastit, Valkoinen talo alkoi julkaista viikottaista presidentin puhetta myös podcastina[16] ja ensimmäinen Yhdysvaltojen korkean tason poliitikko, John Edwards, aloitti henkilökohtaisen podcastinsa.[17] Apple lisäsi podcasting tuen iTunesiin ja satelliittiradio Sirius aloitti podcast-kanavan.[18] Termin "podcast" ja ilmiön yleistymistä kuvaa hyvin myös se, että 2005 syyskuun 28. päivä Google löysi hakusanalla ”podcasts” 100 000 000 osumaa verrattuna aikaisemman vuoden 24:ään[19]

Podcastin historia Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen ensimmäinen podcast oli toukokuussa 2005 aloittanut FcLate Netradio.[20] Muita samoihin aikoihin aloittaneita podcasteja olivat Omenatarha-,[21] Saunan takaa-,[22] Avokatsomo-,[23] Naurispaja-[24] ja Radio Free Finland -podcastit[25] . Yle aloitti omat podcastinsa syyskuun 1. päivä[26][27] ja kaupallisista toimijoista ensimmäisenä ehti Stara.fi-verkkolehti 7. lokakuuta[28] (tai mahdollisesti Kiinasta kertova nettiradio Radio86). Saman vuoden marraskuussa mukaan tulivat myös Iskelmä, Radio NRJ[29] ja SBS-radiot, joten podcastien voidaan sanoa tällöin kaupallistuneen. Maaliskuussa 2006 myös Radio Helsinki lisäsi lähetyksiensä MP3-tiedostoille RSS-syötteet.[30] 23.5.2007 Yle aloitti ensimmäisenä perinteisenä radiokanavana ensisijaisesti internetiin tehdyn podcastinsa POP-Talkin, tähän asti radiokanavat olivat kierrättäneet podcasteihinsa lähinnä radiolähetyksiinsä tehtyjä ohjelmia.[31]

Indiepuolella merkkipaaluina voidaan pitää Henrik Anttosen toukokuussa 2006 aloittamaa PodPäivää[32] , joka on ensimmäinen päivittäinen suomenkielinen podcast, sekä ensimmäistä suomalaista podcast-verkostoa Radio Koskisuomea. Maininnan arvoisia asioita on vuoden 2007 keväällä tapahtunut HessunKahvilan siirtyminen Radio Hearin kautta suoriin lähetyksiin.[33] sekä saman vuoden kesällä tapahtunut Ville Säävuoren kehittämän suomalaisten podcastien keskuspaikan, Podcasthakemiston, aukeaminen.[34]

Podcastien videomuotoisia versioita videopodcasteja, eli vodcasteja, kokeiltiin yliopisto-opetuksessa Tampereen teknillisessä yliopistossa keväällä 2006. Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä tehtiin myös yksi Suomen ensimmäisistä iPod-kokeiluista peruskoululaisilla[35] Tutkimuksen aikana oppilaat tutustuivat iPodin käyttöön ja toteuttivat erilaisia projekteja, jotka he ideoivat itsenäisesti ryhmissä. Ajatuksena oli saada lapsilta autenttisia ideoita siitä, miten laitetta voitaisiin käyttää opetuksessa ja oppimisessa. Tutkimus osoitti, että iPodien käyttö oli oppilaille helppoa ja he oppivat käyttämään sitä nopeasti. Tutkimuksen perusteella iPod osoittautui hyödylliseksi etenkin kielten opiskelussa.

Kaupallisten videopodcastien julkaisemisen aloitti Suomessa ensimmäisenä Stara.fi-verkkolehti 9. toukokuuta 2007.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Podcastissa julkaisija ylläpitää RSS- tai Atom-syötettä, joka sisältää tiedot äänitiedostoista ja äänitiedoston URI:n. Käyttäjällä puolestaan on ohjelma, joka seuraa syötteen päivittymistä ja sen pohjalta lataa taustalla uudet mediatiedostot. Lisäksi tiedostot voidaan edelleen siirtää ilman nettiyhteyttä oleviin laitteisiin kuten MP3-soittimiin.

Taustalla oleva tekniikka ei ole rajoittunut pelkästään äänitiedostojen siirtämiseen, vaan enclosure-tagilla voidaan viitata minkä tyyppisiin tiedostoihin tahansa ja HTTP-protokollan lisäksi myös bittorrenttia käytetään yleisesti tiedostojen siirtoon RSS:n yhteydessä. Podcast kuitenkin terminä viittaa audiotiedostojen siirtämiseen HTTP:lla ja yleisimmät käytetyt audioformaatit ovat RealAudio, MP3, AAC, OGG (Vorbis) ja FLAC.

Podcasteissa käytettävä tekniikka on valmistaja- tai alustariippumatonta, joten podcasteja voidaan kuunnella hyvin erityyppisillä laitteilla. Esimerkiksi mobiililaitteissa Sony PSP:lle, Nokian Maemo -alustalle ja Series60 3rd edition -alustalle löytyy podcastien kuuntelemiseen soveltuvat ohjelmistot.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ben Hammersley: Audible revolution 12.2.2005. The Guardian. Viitattu 2.2.2007.
  2. Raimo Ollila: Podcasting tuo radio-ohjelmat digisoittimiin 14.9.2005. Turun Sanomat. Viitattu 2.2.2007.
  3. Louis, Tristan, 2000-10-13. Suggestion for RSS 0.92 specification
  4. Winer, Dave, 2000-12-25 RSS 0.92 Specification
  5. Winer, Dave, 2001-01-11 Scripting News: Tonight's song on the Grateful Dead audio weblog is Truckin...
  6. Curry, Adam, 2002-10-21 UserNum 1014: Cool to hear my own audio-blog...
  7. Gilchrist, Harold 2002-10-27 Audioblog/Mobileblogging News this morning I'm experimenting with producing an audioblogging show...
  8. Lydon, Chris 2003 Chris Lydon Interviews...
  9. Marks, Kevin. October 2003 video excerpt of Marks's demo (MPEG-4) Real stream of full Audioblogging session (start 48 minutes in) blog post
  10. Curry, Adam, 2003-10-12 RSS2iPod
  11. Hammersley, Ben. 2004. "Audible revolution." In The Guardian, 2004-02-12.
  12. Gregoire, Dannie J. 2004. "How to handle getting past episodes?" In the ipodder-dev mailing list, Thu, 2004-09-16.
  13. David Slusher's Podcaster.
  14. Winer, Dave, 2004-09-24 Scripting News: I've been lurking on the ipodder-dev list...
  15. archive.org: ipodder.org, 2004-09-06, Monday, September 6, 2004
  16. Valkoinen talo, 2005. White House Radio Addresses.
  17. Edwards, John, 2005-05-22. One America Podcast (alkuperäinen sijainti)
  18. Tietokone, 2005-3-5, Toinenkin radiokanava aloittaa podcast-lähetykset
  19. Articles Factory, 2005-04-26 The Popularity of Podcasting
  20. FcLate, 2005-05-31, Podcasting koelähetys
  21. omenatarha blog, 2005-06-07, Omenatarha goes podcast Raimo Ollila: Podcasting tuo radio-ohjelmat digisoittimiin 14.9.2005. Turun Sanomat. Viitattu 2.2.2007.
  22. Saunan takaa, 2005-07-18, Podilähetys numero 1
  23. Avokaudio, 2005-09-29, TTT ja ensimmäinen Avokaudio
  24. Naurispaja-blogi, 2005-09-18, [1]
  25. Radio Free Finland archive
  26. Yle X-stage, 2005-08-18 ,YLE Radio aloittaa podcasting-kokeilun syyskuussa
  27. Tietokone, 2005-09-02, Yle aloittaa Podcasting-lähetykset
  28. Digitoday, 2005-10-08, Stara aloitti kaupalliset podcast-lähetykset
  29. Tietokone, 2005-10-19, Radio NRJ mukaan podcasting-aaltoon
  30. Vierityspalkki blog, 2006-03-17, Radio Helsinki astui podcast aikaan
  31. POP-Talk, 23.05.2007, Yleisradio aloittaa Podcast-tuotannot!
  32. ClickCaster, 2006.05.16, PodPaiva #001 16.5.2006
  33. Hessun Kahvila, 16.5.2007, HessunKahvila #64 - UnPlugged1
  34. Unessa.net/Ville Säävuori, 17.7.2007, Julki
  35. Houttu, Aino & Pajunen, Timo (2006) Mä vaan tiesin miten se toimii. Toimintatutkimus mobiilioppimisen kokeilusta iPod-laitteilla peruskoulussa. Pro Gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]